Aihearkisto: 41 Heljä

Lyyli Similä: Kestiheliasta

Kestihelijan Aappo selevitti kerran, että hän oli venepoikana Yli-Muhoksella. Koskija ylös kun ei veneitä saanut muuten, kun ne hevosella vedätettiin tietä myöten. ”Lähimmä viemään venneitä monella hevosella ja isäntä kielteli, oottakaa vähä, minä tuun yhteen mukkaan. Me ajamma hilijalleen, annamma hevosten kävellä, kyllä te tappaatta. Isäntä oli lähteny jäläkeen. Välillä oli suo ja siinä suuri kivi. Kivellä oli palanut suuri nuotio. Isäntä meni ja lämmitteli käsiään nuotiossa arvellen poikien sen siihen laittaneen. Tavoitettuaan pojat oli hän kysynyt miten te niin pijan sen nuotijon kerkesittä tehä, kum minä niin pijan jouvuin teijän jäläkeen eikä teitä näkyny suolla ollenkaan!” Mutta pojat tekivät … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja, 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Poismenneitä kristittyjä muistellessa

Artikkeli on ollut joko Kalevassa tai Kaiku -lehdessä sen jälkeen, kun siinä mainitut henkilöt ovat jo kuolleet. Tekstissä kerrotaan, että kirjoitus on tehty pari vuotta Väärän papan (Antti Väärä) kuolemasta (1947). Ei ole varmaa tietoa siitä, kuka nimimerkki H.P. on ollut. Väliotsikot ovat kirjoittajan eli Ritva Marttilan. Useasti olen minä ajatuksissani muistanut teitä, te poismenneet harmaahapsiset uskovat tädit ja sedät.  Sieluni silmäin edessä viivähdätte te muistikuvina kaikki yhdessä ja jokainen teistä erikseen. Olemuksenne, näkönne, niin – liikkeennekin keskellämme niin hyvin muistan – kaikki te liikutte yhtenäisenä, iän harmaannuttamina tuossa pyhässä kristillisessä hartaudessanne. Niin, tuollaisina te yhäkin keskellämme muistokuvina liikutte.

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 21 Perttunen, 41 Heljä, 5 Väärä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Seurat Helialla

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Allaolevassa kuvassa seurat Laitasaaren Tuvalla, nuorisoseuran talolla. Helialla pidettiin uudemman suunnan lestadiolaisten seuroja syksyin ja keväisin. Ennen seuroja talossa leivottiin nisua ja pikkuleipiä ja ruokia laitettiin. Sana kulki kylällä, että Helialla on seurat. Ossi ja Erkki laittoivat laudat pirttiin penkeiksi. Pirtti täyttyi lähiseutujen asukkaista. Päiväseuroissa oli lähiuskovat ja sukulaiset, jotka myös ruokittiin. Illalla tulivat seuroihin ei-uskovaiset. Perttusen isäntä tuli kieseillä Oulujoelta. Seuravieraiden hevoset pantiin kiinni tallin edustalle, loimet selkään ja heiniä eteen.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | 6 kommenttia

Sairautta, köyhyyttä ja sotaa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Kun pelätty tulirokko iski Juliaan, hän makasi kamarissa korkeassa kuumeessa. Otsakin ajettui ja pullistui. Waana haetutti sairaanhoitaja Hilja Hartikan katsomaan. Julia yritti teeskennellä tervettä ja rupesi muka keittiössä pöytää pesemään, ettei huomattaisi otsaa. Ouluun piti kuitenkin lähteä. Siellä tohtori Nevanlinna otti mätää pois otsaluun ja nahkan välistä. Julia joutui olemaan sairaalassa jonkun aikaa, mutta parani. Kerjäläisiä ja Helian maan mökkiläisiä oli paljon 1900-luvun alussa. Ennen joulua mökkiläiset ja kerjäläiset tulivat pyytämään jouluapua talosta. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Helian rannassa ja Huovilan koululla

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Oulujoessa oli ihana hiekkaranta Helian kohdalla. Tytöt kävivät yhdessä uimassa. Siellä pestiin myös kesäisin pyykit. Rantaan vietiin suuri rautapata, tuli alle ja pyykit kiehumaan. Aurinkoisina päivinä pyykit kuivatettiinkin pensaiden oksilla rannassa. Pyykkipäivän jälkeen oli mankelipäivä. Mankeli oli pitkä pöytä, jonka päällä pyöritettiin tukkeja, joiden ympärille oli puhtaat lakanat kiedottu. Tukit pyörivät kivipainon alla ja molemmissa päissä oli ihminen pukkaamassa tai työntämässä. Manklauspäivä oli kova, mutta tärkeä päivä Waanalle.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Helian ruokataloutta

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Syyslahdin aikaan teurastettiin monta elukkaa. Silloin Helialla tehtiin verimakkaraa. Teurastetusta eläimestä laskettiin veri saaviin. Heti sen jälkeen tehtiin ruistaikina, jossa nesteenä oli veri. Makkaran kuoreksi käytettiin eläimen suolta, joka saatiin teurastuksessa. Suoli siivottiin ennen täyttöä siten, että se ensin poljettiin olkien päällä tyhjäksi ja sitten huuhdottiin vedellä puhtaaksi sisältäpäin. Suoli ei saanut kuivua.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Elias Erkinpoika Kestin perukirja 1784

23. elokuuta 1784 pidettiin Kestin 1/4 manttaalin kruununtilalla Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä tilalla n:o 41 perunkirjoitus Elias Erkinpoika Kestin kuoleman jälkeen. Elias kuoli 2.6. Häneltä jäivät täysivaltaiset pojat Erkki, Elias ja Juho ja tyttäret Maria, Riitta ja Elsa. Tytär Maria oli kuollut 10 vuotta sitten ja ollut naimisissa torppari Jaakko Pietilän kanssa Iijoen Kuivasjärveltä. Heillä oli poika Erkki ja tytär Anna. Riitta oli ollut naimisissa kuolleen talonpojan Isak Koukkarin kanssa Paltamosta, Elsa oli naimaton. Elsan holhoojaksi määrättiin talonpoika Pekka Siekkinen Laitasaaresta. Elias Kesti oli ollut naimisissa Kaarina Henttusen kanssa, joka on kuollut kauan sitten, mutta hänen jälkeensä ei ole pidetty … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Maatöitä ja sadonkorjuuta Heliassa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Kuva ei liity tarinaan – klikkaa kuvaa Siemenpotut oli ensin idätetty pirtissä reessä jossa oli laidat. Potunpanossa hevosen perään pantiin sahra, jolla peltoon saatiin vako hevosen vetäessä. Vakoon laitettiin siemenpotut ja seuraavalla kierroksella siemenperuna peittyi multaan ja uusi vako syntyi. Työssä oli hevosmies ja potun panija. Potunotto oli syys-lokakuussa. Varret revittiin ja sahralla tai kuokalla taas aukaistiin vako. Oma väki oli pellolla keräämässä uudet perunat. Potut säilytettiin pottukellarissa. Se oli maakellari, jossa säilytettiin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Helian elukat

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Hevosia oli Helialla ennen sotia kolme, lehmiä 12–13, kanoja paljon, lampaita toistakymmentä ja sika. Kanat munivat mihin sattui, polttiaispehkoon tai aitan alle. Ne saattoivat hautoa suuren tipupoikueen, jonka toivat sitten ylpeinä nähtäväksi. Tyttöjen piti kerätä munat polttiaispehkoista tai kömpimällä aitan alle niitä hakemaan.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti