Aihearkisto: 41 Heljä

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kaikki se varkaalle kelpaa (1896)

Heljän talon pellon laiteelta Muhoksella on varastettu vähäinen lantakasa sitte kuin yöt alkoivat käydä pimeöiksi. Ei tiedetä suuntaakaan, mihinkä sitä olisi viety. Varas lienee arvattavasti aikojaan myöten kantanut säkillä tuon sanotun lantaläjän, sillä niissä paikoin ei käy hevosella kulkeminen kenenkään huomaamatta. Tämä on merkillistä, kun ei ole koskaan kuulunut että sitäkin tavaraa varastettaisiin. Niin todellakin on nyt tapahtunut kuten tässä on kerrottu. 1 P.S. Lantavarkaus tapahtui maanmittari Oskari Tigerin ollessa talon omistaja.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muhoksen lohipato

Kalastusoikeuksien valtaamisen viimeisteli kuningas Kustaa Vaasa, joka määräsi kruunun oikeuden koskemaan kaikkea lohenkalastusta. Hän sääti sääntölohiveron ja otti osaksi tai kokonaan haltuunsa kirkonkymmenykset ja luostarien kalastuksen. Vuonna 1602 annettiin uusi määräys, jonka mukaan joka toinen pyydetty kala kuului valtiolle, eli toisin sanoen oli kalastettava ”yhtenä päivänä itselle, toisena kruunulle”. Määräyksen noudattamista valvomaan asetettiin erityisiä lohivouteja. Tavallinen kansa oli luonnollisesti tyytymätön tilanteeseen, ja vuonna 1607 se pyysikin päästä takaisin ”vanhaan sääntöön”. Vuonna 1618 kuningas lopulta lähetti valtaneuvos Filip Schedingin neuvottelemaan kalastussopimuksista Pohjanmaan talonpoikien kanssa. Neuvottelujen tuloksena solmittiin talonpojille huomattavasti edullisempi ja molempia osapuolia tyydyttävä sopimus 18.5.1618. Sopimuksen mukaan kruunu luovutti Oulujoen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 2 Parviainen, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, 35 Kesti, 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia

Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja. Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana. Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. 1 2 3 4 Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 41 Heljä | Jätä kommentti

Pienviljelijä Juho Heikkinen, sepän poika

Juho Heikkinen on yksi Muhoksen merkkimiehistä. Hän on syntynyt Muhoksen Laitasaaressa sepän poikana v. 1859. Suoritti asevelvollisuutensa Oulun pataljoonassa, toimien mm. sotilassairaalan päällysmiehenä, josta toimesta erosi v. 1886 vanhemman aliupseerin arvolla. Sen jälkeen toimi hän 6 vuotta kiertokoulun opettajana. Opettaja-aikanaan toimi kesät valtion teiden ja ojain teettäjänä.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Kestiheliasta

Kestihelijan Aappo selevitti kerran, että hän oli venepoikana Yli-Muhoksella. Koskija ylös kun ei veneitä saanut muuten, kun ne hevosella vedätettiin tietä myöten. ”Lähimmä viemään venneitä monella hevosella ja isäntä kielteli, oottakaa vähä, minä tuun yhteen mukkaan. Me ajamma hilijalleen, annamma hevosten kävellä, kyllä te tappaatta. Isäntä oli lähteny jäläkeen. Välillä oli suo ja siinä suuri kivi. Kivellä oli palanut suuri nuotio. Isäntä meni ja lämmitteli käsiään nuotiossa arvellen poikien sen siihen laittaneen. Tavoitettuaan pojat oli hän kysynyt miten te niin pijan sen nuotijon kerkesittä tehä, kum minä niin pijan jouvuin teijän jäläkeen eikä teitä näkyny suolla ollenkaan!” Mutta pojat tekivät … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja, 41 Heljä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Poismenneitä kristittyjä muistellessa

Artikkeli on ollut joko Kalevassa tai Kaiku -lehdessä sen jälkeen, kun siinä mainitut henkilöt ovat jo kuolleet. Tekstissä kerrotaan, että kirjoitus on tehty pari vuotta Väärän papan (Antti Väärä) kuolemasta (1947). Ei ole varmaa tietoa siitä, kuka nimimerkki H.P. on ollut. Väliotsikot ovat kirjoittajan eli Ritva Marttilan. Useasti olen minä ajatuksissani muistanut teitä, te poismenneet harmaahapsiset uskovat tädit ja sedät. Sieluni silmäin edessä viivähdätte te muistikuvina kaikki yhdessä ja jokainen teistä erikseen. Olemuksenne, näkönne, niin – liikkeennekin keskellämme niin hyvin muistan – kaikki te liikutte yhtenäisenä, iän harmaannuttamina tuossa pyhässä kristillisessä hartaudessanne. Niin, tuollaisina te yhäkin keskellämme muistokuvina liikutte.

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 21 Perttunen, 41 Heljä, 5 Väärä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Seurat Helialla

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Allaolevassa kuvassa seurat Laitasaaren Tuvalla, nuorisoseuran talolla. Helialla pidettiin uudemman suunnan lestadiolaisten seuroja syksyin ja keväisin. Ennen seuroja talossa leivottiin nisua ja pikkuleipiä ja ruokia laitettiin. Sana kulki kylällä, että Helialla on seurat. Ossi ja Erkki laittoivat laudat pirttiin penkeiksi. Pirtti täyttyi lähiseutujen asukkaista. Päiväseuroissa oli lähiuskovat ja sukulaiset, jotka myös ruokittiin. Illalla tulivat seuroihin ei-uskovaiset. Perttusen isäntä tuli kieseillä Oulujoelta. Seuravieraiden hevoset pantiin kiinni tallin edustalle, loimet selkään ja heiniä eteen.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | 6 kommenttia

Sairautta, köyhyyttä ja sotaa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Kun pelätty tulirokko iski Juliaan, hän makasi kamarissa korkeassa kuumeessa. Otsakin ajettui ja pullistui. Waana haetutti sairaanhoitaja Hilja Hartikan katsomaan. Julia yritti teeskennellä tervettä ja rupesi muka keittiössä pöytää pesemään, ettei huomattaisi otsaa. Ouluun piti kuitenkin lähteä. Siellä tohtori Nevanlinna otti mätää pois otsaluun ja nahkan välistä. Julia joutui olemaan sairaalassa jonkun aikaa, mutta parani. Kerjäläisiä ja Helian maan mökkiläisiä oli paljon 1900-luvun alussa. Ennen joulua mökkiläiset ja kerjäläiset tulivat pyytämään jouluapua talosta. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti