Aihearkisto: 40 Kähkönen

Kähkönen no 40 historia

Kovasti olemme sivustolla koettaneet ahkeroida aina kun ollaan ehditty, mutta nyt julkaistaan pidemmän tauon jälkeen yksi talohistoria, Kähkösestä no 40. Ritva N selvitteli tilan vanhemmat vaiheet, minä siirsin tekstit sivulle ja kirjoittelin uudemmat asujaimistot eli 1700-luvulta lähtien. Jos huomaatte korjattavaa tai lisättävää, laittakaapa viestiä! Valokuvaamassa kävin marraskuun loppupuolella. Myös muutama vanhempi valokuva löytyi talosta 1960-luvulta – lisäkään ei tekisi haittaa. Kiitos nykyisille omistajille eli Rauhion veljeksille, oli oikein mielenkiintoinen vierailu! P.S. Kähkösestä on  lohkottu 1890-luvun lopulla torppa, jonka erottaminen palstatilaksi vahvistettiin vuonna 1911. Tila sain nimekseen Suvela ja sitä omisti aina vuoteen 1952 saakka Snellmanin suku. P.S.2 Kaikki talohistoriikkiartikkelit näet … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ilmari Kianto Laitasaaressa (1939)

Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta. 15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? 1  Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

Laitasaaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia

Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja. Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana. Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. 1 2 3 4 Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 41 Heljä | Jätä kommentti

Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä. Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla. Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kun pehtoori tuli Koivikkoon

Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä. Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 40 Kähkönen, 56 Penninkangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suvelan väkeä tunnistettavaksi

Takarivi vas. Eva Signe Snellman (myöh. Brummer), Signe Alma Sofia o.s. Snellman, Kaj (Karl Walter), Sylvia (myöh. Wiren) ja Walter J. Snellman, Artturi H. Virkkunen, Katri Naimi o.s. Thule, Mikko, Matti, Tapani ja Paavo Virkkunen. Keskirivi vas. (Anna) Signe o.s. Ekström ja Edwin Snellman, leski Hilma Aurora Snellman o.s. Forsman, Aina Snellman, Ivar Snellman ja Gösta (Otto Gustav) Snellman. Eturivi vas. Elsi Snellman, Eero Virkkunen, Asta Snellman (myöh. Kahanpää), Heimer Virkkunen, Margit Irene ja Ossi Snellman. Suvelan väen kuva on saatu Ilkka Virkkuselta. Kuva on otettu 1910-luvulla, todennäköisesti elokuussa 1911 jolloin leski Hilma Snellman täytti 75 vuotta. Klikkaa kuvaa niin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta

Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi paljon muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Signe Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston rehtori Artturi H. Virkkunen ja ylimetsänhoitaja Ivar Snellman lapsineen; Asta (Kärki), Olli ja Gösta.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa (1929)

Mäntylästä, kirkkoherran kesäpaikasta on löytynyt jokin aika sitten useita vanhoja kirjeitä ullakon sahanmuhista, jopa ”vanhan Sampan” ajoilta. Allaoleva referointi ei tosin ole näistä löydöistä. Kirkkoherra Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigrid Strömmer (o.s. Hämäläinen, s. 11.5.1879 Helsinki), jota myös Hilliksi kutsuttiin, kirjoittaa kirjeessään sisarelleen Armi Klemetille 12.6.1935: Kuulen tässä saman aikaa sinfoniakonserttia, Sibeliuksen ihanat sävellykset. Varmaan olette nyt konsertissa, siellä on varmaan juhlahetki.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen, 46 Tyllinoja | Avainsanoina , , | 3 kommenttia