Aihearkisto: 4 Hämälä

Viskaali tuli Laitasaareen

Ruotsista lähtöisin olevalla räätälimestari Olof Wallinilla (s. n. 1728-31, k. 4.5.1791) ja oululaisella vaimollaan Britha Mattsintytär Qvickillä (s. 30.8.1734) oli lapset Brita Maria (s. n. 1758) – on mukana vielä isänsä perukirjassa, mutta häviää sitten kirkonkirjoista eikä löydy haudattujen luetteloistakaan Jacob (s. 3.4.1761, k. 15.3.1831 keuhkopöhöön) – kauppias, puoliso ilmeisesti 15.11.1784 Oulussa Walborg Henrikintytär Sevon (s. 4.5.1760, k. leskenä vanhuuteen 16.4.1831 Oulu) Olof (s. 12.2.1770) – maaviskaali, Alakoistilan no 22 eli Viskaalin omistaja Caisa Gertrud (s. 1766, k. 1768) Eva Elisabeth (s. 30.10.1772) – naimaton, muutti Laitasaareen veljensä, sisarensa ja leskiäitinsä kanssa, kuoli 4.3.1811 tuntemattomaan sairauteen Sophia Magdalena (s. 19.3.1775) … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 4 Hämälä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Muhoksen Mimmiä aina muistelessa…

Varmaankin usea muhoslainen nainen on esittäytyessään vieraalle kuullut, että Jaa, vai Muhoksen Mimmejä sitä ollaan. Hiljattain sosiaalisessa mediassa tuli keskustelua, kuka olikaan oikea Muhoksen Mimmi. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pitäne paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi. Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka sukujuuret kiertyvät Utajärven kautta Laitasaareen. Raimo Ranta on kysellyt Helismaan sekä Toivo Kärjen perikunniltakin asiaa ja sieltä on tullut tietoa, että Mimmi oli fiktiivinen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 4 Hämälä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ketola no 27 historia

Ketola no 27 on aikoinaan jaettu Hämälästä no 4. Kun selvittelin näiden kahden talon historiaa, en aina ollut täysin perillä siitä kummasta talosta oli kysymys; saman nimisiä isäntiä ja välillä tultiin toisesta ja mentiin toiseen. Dokumentteja piti käydä uudelleen ja uudelleen läpi ja kysyä neuvoa viisaammilta. Kuten Hämälääkin myös Ketolaa omisti 1860-luvulta lähtien Kopsan no 42 Keräset, ensin isä Simo ja sitten poika Juho ja pojanpoika Aappo. Tila on edelleen saman suvun omistuksessa. Keräset (suku alkuaan Pähti eli Pätsi Kempeleestä) olivat aikoinaan laitasaarelainen suurmaanomistajasuku neljine tiloineen. He omistivat siis Kopsan, Hämälän ja Ketolan – ja se neljäs tila oli Lumiainen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen ensimmäinen nimismies

Ylioppilas Upsalassa 13.2.1768 Bartholomæus Levander Österbotni (s. 1748). Ylioppilas Turussa 1771. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771. Opiskeli maisteri Johan Garvoliuksen ohjauksessa. Muhoksen nimismies 1776–85. Pitäjänkirjuri ja suorituskomissaari. 1 Asui Viinikassa no 8 samaan aikaan majuri Löthmanin kanssa – rippikirjamerkinnät vuoteen 1808 eli muutto Hämälään no 4 on tapahtunut vuosien 1808-10 välillä. Viinikan tilalla isännöi Antti Antinpoika Huovinen eli Viinikka vuoteen 1788 asti ja tila jää ilmeisesti ilman asukkaita vuosiksi 1794-1801 koska Viinikan rippikirjasivu on tyhjä. Vuodesta 1802 alkavat merkinnät nimismies Levanderin tulosta.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Hämälä no 4 historia

Vuonna 1548 oli Laitasaaressa 21 tilaa, sen kertovat tuon ajan nokkaveroluettelot ja tilikirjat. Yhtä niistä asutti Heikki Hämäläinen. Historiakirjoihin tämä talollinen pääsi jo vuonna 1546, jolloin hän istui lautamiehenä Limingan kesäkäräjillä. 1 Vanhan tilan alkuvaiheet on selvittänyt Raimo Ranta. Nygrenin Ritva on selvitellyt käräjäkirjoja, jotka antavat lisätietoa tilan omistajista. Muut tietoja antaneet ja historiikin selvitystä edesauttaneet on lueteltu sivun lopussa, monet kiitokset teille! Hämälästä no 4 lohkaistiin vuonna 1906 Rajala -niminen tila. Tämä paremmin Koivulana tunnettu talo rakennettiin Tyrnävän kirkkoherra Castrénin perikunnalle. Koivulaa remontoidaan parhaillaan uusien omistajien toimesta, olisipa mielenkiintoista tietää miten urakka on edennyt! P.S. Hämälästä ei ole ikävä … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kuvanveistäjä Martti Tarvainen

Martti Kustaa Juhonpoika Tarvainen (6. elokuuta 1897 Pieksämäki – 2. marraskuuta 1985 Oulu) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari. Tarvainen opiskeli vuosina 1915–17 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja vuosina 1924–25 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Martti Tarvaisen perhe eli vanhemmat ja sisarukset muuttivat Laitasaareen Pieksämäeltä 1900-luvun alussa. Asuivat Kopsassa no 42 sekä Martti itse myöhemmin avioiduttuaan isänsä aikoinaan hankkimassa Hämälän no 4 talossa.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnässä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kopsan emäntä Liisa Kärnä (o.s. Keränen)

Liisa Kärnän (o.s. Keränen, s. 2.1.1872 Kopsa 42) suvun alkuperäinen mieslinjan mukainen sukunimi on ollut Pädz. Tämä todennäköisesti saksalaisesta sotilaasta lähtenyt suku asettui Pohjois-Pohjanmaalle 1600-luvulla. Toinen teoria kertoo nimen olevan slaavilaisperäinen. 1 Jokatapauksessa vierasperäinen sukunimi Pädz muuttui kirkkoherrojen merkinnöissä aluksi muotoon Petz, sittemmin muotoon Päts ja lopuksi muotoon Pähti. Laitasaaren Kopsaan no 42 suku muutti vuonna 1833. Silloin talon nimenä oli Keränen, ja länsisuomalaisen perinteen mukaan Kempeleestä Muhokselle muuttanut Simo Simonpoika Pähti (Simuna, s. 28.8.1790 Kempele) vaihtoi sukunimensä Keräseksi. Tämä sukunimi säilyi suvulla siitä huolimatta, että Simo Pähti parisen vuotta ennen kuolemaansa n. vuonna 1860 palautti talon nimeksi sen vanhan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 54 Halonen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren Latokartano

Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta. Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla. Kruunu verotti henkirahalla vapaaherrakuntaa, mutta suurimman osan veroista kantoi hyväkseen vapaaherra. Seudun asukkaiden verorasitusta se ei kuitenkaan lisännyt. Vapaaherrakunnalla oli omat käräjät. Käräjäkäytäntö ja lait eivät poikenneet kruunun käräjistä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 4 Hämälä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti