Aihearkisto: 37 Ähkynen

Koira ilmoittajana

Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen; Kesäniemet tulivat Laitasaaren Ähkylään vasta 1900-luvun alussa – mutta tunnistatko henkilöitä? Kartanokoiran hyödyllisyydestä kertoo vielä kirjeenvaihtajamme: Muutamia vuosia sitten kun Ala-Ähkylän talossa Muhoksella Laitasaaren kylässä oli tuli päässyt valloilleen päärakennuksen välikatossa, oli talon koira sydänyön aikana toisella puolella kartanoa asuvan huonemiehen oven takana alkanut kynsiä ovea ja haukkua ja ulvoa että huonemiehen täytyi lähteä ulos katsomaan mikä sillä olisi kummempaa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Jäidenlähtö 13.5.1929

Valokuvan ottanut Martti Kesäniemi kertoo Oulujoen jäidenlähdöstä 84 vuotta sitten – klikkaa kuvaa, niin näet sen isompana – sekä kuvatekstin Joka asui Oulujoen törmällä, tuli yleensä vuosien varrella tuntemaan joen salaisuuksia. Niinpä myös jäiden lähto tiedettiin muutaman vuorokauden tarkkuudella. Kun minä sain vanhemmilta henkilöiltä tietää tuon odotettavissa olevan jäiden lähdön, oli minun mielenkiintoni kokonaan keskittynyt tulossa olevaan tapahtumaan. Saatoin tuntikausia vain kuljeskella pitkin törmiä tuijotellen jokea.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Itsenäisyyspäivä 6.12.1917 Laitasaaressa

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden 99-vuotista taivalta. Sitä ennen Suomi oli suuriruhtinaskunta ja kuului Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 5.12.1917, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä eli 6.12.1917. 1

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Sota-aikaan Inkalassa

Inkalassa elettiin kuten muissakin taloissa, niin hyviä kuin kovia aikoja. Kansalais-, talvi- ja jatkosota vaikuttivat yleiseen mielentilaan. Kansalaissota jakoi ihmisten mielipiteet kahtia kunnes rintamat koottiin yhteen talvisodassa. Se oli ajan henki, ja henki oli kova. Kesäniemi kirjoitti Inkalan Heikki isännästä, että tämä oli hyvin värikäs ja mielenkiintoinen mies ja tunnettu jyrkistä mielipiteistään. Hänen lisäksi kylällä oli kahden käden sormiin mahtuva määrä henkilöitä, jotka pukeutuivat mustaan paitaan ja pukivat sinisen solmion. Mihinkään laittomuuksiin he eivät kuitenkaan osallistuneet.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina | 2 kommenttia

Inkalan maidot junalla Ouluun

Rautatien rakentaminenkin vaikutti Inkalan elämään. Inkalan isäntä Heikki Kosunen (aik. Huovinen) vei paitsi Rovan pysäkiltä maitoa Ouluun, mutta myös lehmiä piti kuljettaa radan yli. Inkalan niittyjä ja laitumia sijaitsi radan toisella puolella. Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Näin piikominen ja muutenkin Oulussa kuin Muhoksellakin käyminen helpottui. Äidiltään Annalta tyttäret Aili ja Inkeri, jolla nimellä Kirstiä kutsuttiin,  perivät monia hyödyllisiä taloustaitoja ja toimivat oppimansa perusteella talon töiden lisäksi myös piikana monissa paikoissa, esimerkiksi Oulun Maikkulassa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Inkalan nuoriväki urheilee

Inkalan talon tytär Aili Kosunen (myöh. Pulliainen) on kertonut veljistään Taunosta ja Villestä että kummatkin heistä olivat harrastaneet paljon urheilua. Nuorempana isä Heikki Kosunen oli tukemassa liikuntapitoisia harrastuksia. Inkalan puohin katolle rakennettiin hyppymäki ja isä-Heikki oli maannut hyppymäen alla, kun Ville ja Tauno sekä naapurin pojat olivat laskeneet alas. Pojat olivat Ailin mukaan kävellenkin tai pyöräillen lähteneet Ouluun moukarinheittoon. Martti Kesäniemi mainitsee kirjassaan Muhokselta muutkin kummat Kosusen veljekset Taunon ja Villen, joilla oli lajinaan moukarinheitto. Laji oli maalaisurheilulajina hieman outo, kirjoittaa Kesäniemi. Villellä ja Taunolla oli 30-luvulla useita Oulun piirin mestaruuksia.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Marttojen kutomakurssi Keräsellä

Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen. Tässäpä oiva kuvasarja Laitasaaren emäntien ja tytärten tunnistamiseen! Laitasaaren Marttojen kudontakurssi pidettiin Ranta-Keräsellä talvella 1938. Opettajana kurssilla oli Salli Kärnä (Anttila), kuvissa musta-asuisena. Sallin ilme ei ole kovin iloinen, lienikö kurssinpito rankkaa? Kurssilaiset  sen sijaan ovat yhtä hymyä!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 16 Isomäättä - Väänänen, 20 Sieppo, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola - Kerttula, 37 Ähkynen, 44 Arola | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Inkala no 38 1900-luvun alussa

Inkalan historiaa Heikki Huovisen (myöh. Kosusen) ajasta lähtien eli vuodesta 1906 kirjoitti Inkalan sivuille talon asukkaiden jälkeläiset Pia ja Anja. Inkalan Heikki oli jonkin verran maailmaa nähnyt käytyään mm. Amerikassa. 1900-luvun sotien aikaan elämä oli pelonsekaista ja rankkaa. Tilanteista haluttiin olla selvillä, joten radio ja radion kehittyneempi versio, televisio, hankittiin Inkalaan heti, kun niitä oli saatavilla. Inkalan pojissa, etenkin Taunossa, oli jonkinlaista teknikon vikaa, kun oli käynyt asentamassa urheiluystävälleen Martti Kesäniemelle omatekoisen kidekoneradion. Teknisyyttä on tullut esiin jälkipolvissakin, Kosusten lastenlasten, insinööri- ja matemaatikon ammateissaan.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina | 1 kommentti

Urheilijoita ja muita tunnistettavaksi

Klikkaa kuvaa, näet sen isompana kuvateksteineen. Kosunen no 10 kuva-albumeista on löytynyt monenlaisia aarteita, mm. useita kuvia muhoslaisista urheilijoista. Osa henkilöistä on tunnistamatta, joten pyydämme taas apua lukijoiltamme! Selaa Kosusen kuva-albumia tämän linkin kautta (tai talosivun yläosassa olevan kuvalinkin kautta). Siirrän kuvia tarvittaessa eri teema-albumeihin, mutta tunnistamista varten pidän ne nyt vielä toistaiseksi Kosusen galleriassa.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 11 Rahko - Rahkola, 3 Hartikka, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , | 1 kommentti

Leskelä lohkottiin Pienihuovisesta

Iisak ja Maria Leskelä ostivat Muhoksen kunnan omistamasta Pienihuovinen no 32 3/8 mtl perintötilasta lohkotilan vuonna 1911. Tila sijaitsi Oulujoen törmällä Kekkolan rajalla ja tuli siihen kuulumaan …kotipalstana Leskelän ja Arolan torppien tilukset, Ritolan aluspelto, metsäsaaria ja aroja yhteensä noin 8,5 hehtaaria, niittypalstana Ritolan rajan puoli Ristisuota ja metsäpalstan Sanginjoen puoleinen kolmasosa Oisavan palstan Muhoksen ja Ylikiimingin välisen maantien itäpuolella olevasta osasta, kaikki Huovilan kansakoulun johtokunnan vuonna 1910 maalle paaluttamia ja tiluskartalle merkitsemiä rajoja myöten.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 19 Mäkelä, 32 Pienihuovinen, 37 Ähkynen, 43 Hangaskangas | Avainsanoina | Jätä kommentti