Aihearkisto: 36 Kauppi

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Meihin Suomi silloin katsoi (1918)

Meihin Suomi silloin katsoi ja me Suomeen katsottiin 1 2 Yrjö Eerik Heikinpoika Hartikka (s. 25.2.1895, kaatui 23-vuotiaana Epilän taistelussa Tampereella 29.3.1918) naimaton, torpparin poika – vanhemmat Anna Valpuri Juhontytär Niemelä ja Heikki Juhonpoika Hartikka, torppareina Kestissä no 35 Matti Johannes Vesa (s. 4.11.1894, Pohjois-Pohjanmaan I jääkäripataljoona, haavoittui Vaasan taistelussa, kuoli haavoihinsa 23-vuotiaana Jyväskylän sotasairaalassa 6.4.1918)

Tallennettu kategorioihin 29 Yrjänä, 30 Kokko, 35 Kesti, 36 Kauppi, 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921 – lue muistokirjoitus tästä) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirnun pesua Laitasaaressa

On ihan pakko nostaa tämä erikoinen kuva esille (klikkaa kuvaa, niin se isonee). Moni on nimittäin minulle maininnut, että on joskus nähnyt valokuvan, jossa Laitasaaren meijerin kirnua pestään. Kun tämän kuvan näin Rahkon vanhojen kuvien joukkossa, tajusin heti että tässähän se on! Kiitos Paavo Rahko! Pesijänä on meijerikkö Anni Tomperi (myöh. Vesa) joka asui myöhemmin perheineen Kaupista lohkotussa Petäjistössä. Annin isä Pekka Tomperi oli meijerin masinisti. Meijerin pitkäaikainen isännöitsijä oli Oskari Rahko – hän asui perheineen Hakalassa joka sekin oli lohkottu Kaupista. Klikkaa artikkelissa olevia linkkejä niin pääset lukemaan kohteista lisää, voit myös klikata oikeanpuoleisella painikkeella jolloin sivu avautuu uuteen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 36 Kauppi | Avainsanoina | 1 kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – urheilua (osa 2)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vielä kaksi mielenkiintoista artikkelia tulossa tämän jälkeen! Sitä tuli urheiltua, keskimatkoja juoksin. Juoksua ei varsinaisesti reenattu eikä lenkkeilty, juostiin vaan ilolla. Keväällä kun maantiet alkoivat sulaa ruvettiin juoksemaan. Rautatietä myöten oli myös hyvä hipsutella koska se suli aiemmin kuin maantie – radalla käytettiin tuolloin hiekkaa eikä sepeliä kuten nyt. Juoksuharrastusta ei katsottu oikein hyvällä. Mitä ne aikaiset miehet leekaa, sanottiin. Työnteko se oli tärkein ja antoi kuntoa.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 36 Kauppi, 38 Inkala, 44 Arola, 53 Vauhkola | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – nauhapirta ja käpy

Nauhapirta ja käpy Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa). Litteä, siromuotoiseksi veistetty lauta, jossa on samansuuntaisia pystysuoria rakosia ja niiden välissä puolissa samalla korkeudella rivi reikiä. Pirrassa on ollut 19 rakoa. Puuta, 27cm x 17cm. Vuosiluku 1864. Kun värikkäät villaiset loimilangat jaetaan pujottamalla ne puoliksi pirran rakosiin ja reikiin, saadaan viriö aukeamaan ja sulkeutumaan välinettä nostamalla ja laskemalla aivan kuin kangasta kudottaessa. Nauhapirralla saadaan aikaan kapea nauha.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 36 Kauppi | Avainsanoina | Jätä kommentti

Käräjämatkalla sattunutta

Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla. Juhani Rahko (s. 1922) Kaupin Hakalan talosta, on kertonut seuraavaa: Muhoksen kirkolla oli pidetty käräjät ja kaksi miestä oli saanut käräjillä vankilatuomion. Heidät oli heti kuljetettava Ouluun vankilaan. Juhani ja hänen isänsä Oskari olivat hevosella kirkonkylällä – Oskarilla oli nimittäin sopimus vankien kuljetuksista. Isä Oskari oli sanonut pojalleen ”Vie sinä nämä miehet sinne meille ja pane koppiin”. Oskari siis tarkoitti, että pojan pitäisi viedä vangit noin seitsemän kilometrin päässä olevaan kotiinsa. Juhani teki työtä käskettyä ja lähti viemään vankeja kotitaloon. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi, 36 Kauppi - Hakala | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Hevoskolari 1930-luvun alussa

Eräänä päivänä 13-vuotias Aira Rahko oli palaamassa Laitasaaren meijeriltä kotiaan Hakalaa kohti. Oli hänen vuoroviikkonsa kuljettaa hevosella Hakalan, Koiviston ja Rotosen maidot ja palatessa tuoda halkaistun maidon kurrit. Sitä varten hän joutui odottelemaan meijerissä reippaan tunnin, että saisi paluupänikät mukaan. Paluumatkalla tuli vastaan Laitasaaren koulun ja hiekkakuopan kohdalla rämisevä kuorma-auto. Airan hevonen pillastui ja nousi kahdelle jalalle, katkoi tampit poikki ja lähti karkuun. Siinä rytäkässä kuljettaja kärryineen ja kurrilasteineen lensi hiekkakuoppaan jääden itse alimmaiseksi.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen, 36 Kauppi - Hakala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laukkukaupasta – joka Vuokkia volottaa, se Iitä iikuttaa

Kunne valivo vualimaisen valmistauhut? Onnakko valivo vualimaisen vaimaloih maih valmistauhut tai vallan asetteleheut? 1 Tuollaisella itkuvirrellä saatettiin ”Ruotsi miehet” eli vienalaiset laukkukauppiaat matkaan perheistään. Vienankarjalaiset juuret omaavia asuu yllättävän paljon Laitasaaressa – usea esi-isistämme on kuullut äideiltään ja vaimoiltaan tämänkaltaisen itkuvirren. Moni vienalainen tuli 1920-luvulla vallankumouksen aikaan Suomeen – ensin Ouluun ja sieltä sitten lähikyliin. Olen aiemmin kirjoittanutkin sivustolle artikkelin otsikolla Karjalaisista – Karjalaisuudesta

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Joulukalenteri – Tuomas tuo joulun

21.12. Tuomas Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 21.12. pikkuleipien leipominen, esim. tammenlehdet, kookoshiutalerinkilät 22.-23.12. joulukuusen hankkiminen, hiivaleivän, jouluvehnästen ja joulutorttujen leipominen – joulukuusen hankkimista ei pidä lykätä viimeiseen päivään, silloin voi olla pyryilma tai kova pakkanen 23.12. joulukinkun ym. keittäminen, laatikoiden valmistaminen, piirakoiden leipominen, luumukiisselin valmistus Metsämökin tonttu, vuosimalli 1943 – Kymmenen metriä rusettinauhaa 

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti