Aihearkisto: 34 Kortila (pappila)

Merkkausliina vuodelta 1829

Nimi merkkausliina Muso Suomen kansallismuseo Tyyppi esine Numero H31011:2 Valmistuspaikka Muhos Hankinta/löytöpaikka Muhos, Oulu Tekijä Frosterus, Emelie Valmistusaika 1829 – 1829 Materiaalit lanka, kangas, silkki Kuvaus Merkkausliina villaa, kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa kaksi punaista raitaa, ylä- ja alapäärme puuttuvat. Kankaan tiheys 16 x 16 lankaa/cm. Vasemmassa reunassa nousee kukkaköynnös (keskeneräinen?), alareunassa viiva. Ylhäällä kolme riviä kirjaimia ja numeroita sekä nimikirjaimet MCF (Maria Catharina s. 1811), SCF (Sofia Charlotta s. 1812), FVF (Fredrica Wilhelmina s. 1816), CF (Carolina s. 1819), AF (Agatha s. 1821) sekä merkintä: Muhos d: 4: Sept: Emelie Frosterus 1829. Keskellä kruunatussa kukkaseppeleessä nimikirjaimet CIF (kirkkoherra Karl Jakob Frosterus, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Viinikanojat Kalilaan v. 1930

Aarne Henrik Viinikanoja (s. 15.1.1897 Viinikanoja no 67) osti Kalilan eli Hangaskankaan no 43 vuonna 1930 yhdessä isänsä Kalle Pekanpoika Viinikanojan kanssa Erkki Kalilalta. Kali-Eera niinkuin häntä puhekielessä kutsuttiin, oli se valistunut tilallinen, joka mainitaan Huovilan koulun perustamishistoriikissa. Hän oli myös säästöpankin johtokunnan jäsen.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 43 Hangaskangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön kuuluivat hevosten hoitajat, rehunajajat, kengittäjät, teurastajat ym. apumiehistö. Hevosten määrä kasvoi jo vuonna 1942 siinä määrin, etteivät Koivikkoon varatut tilat enää riittäneet, vaan jouduttiin ottamaan käyttöön lisätilaksi lähellä oleva pappilan kivinavetta. Joitakin hevosia sijoitettiin myös  muille naapuritiloille.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 5

Viinikasta Monolaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa. Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hauskaa Valpuria!

Toivotamme Hauskaa Vappua kaikille laitasaarelaisille ja tämän sivuston lukijoille! P.S. Kuvassa Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmer ylioppilaslakki päässä siman juonnissa vaimonsa Hiljan kanssa. Katso pappilan kuvia täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 4

Maan suola Äitini Toini Wirkkula, o.s. Aulis, oli hyvin kiintynyt enoonsa Samuel Abraham Strömmeriin (1854-1923), joka olikin ollut hyvin mukava mies. Jo esikoistaan odottaessaan äiti oli päättänyt, että juuri Samppa-enon hän haluaa lapsensa kastamaan. Pian olisikin ollut liian myöhäistä. Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer kuoli 5.7.1923, kolme kuukautta sovittujen ristiäisten jälkeen. Hänen muistokseen annettiin myös perheemme nuorimmalle, Simolle (s. 1936), kolmanneksi nimeksi Samuel.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 3

Aurora oli aikansa vanki Mummo puhui käheällä äänellä, melkein kuiskaten. Vamma oli seuraus lapsuusiällä tehdystä, epäonnistuneesta kyhmyleikkauksesta äänihuulissa. Musikaalinen tyttö ei enää sen jälkeen kyennyt laulamaan, mutta puute korvattiin siirtymällä pianonsoittoon. Nuori Aurora eli Ruuri (Rori) osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänen soitonopettajansa suositti jatko-opintoja Helsingissä, jopa ulkomailla. Suunnitelma hyytyi kuitenkin käytännön vaikeuksiin. Rautatietä Pohjois-Suomeen ei tuolloin vielä ollut. Satojen kilometrien rekimatka Muhoksen pappilasta läpi Suomen – näin mummo kertoi – oli vanhempien mielestä saattajineenkin liian vaivalloinen ja vaarallinen. Niin pianistin ura jäi. Kun opintiekään ei viime vuosisadan tytölle auennut, Auroran tulevaisuus sulkeutui kodin seinien sisälle, perinteiseen naisen rooliin.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella

Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750 – 1764. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad Löthman siirtyi Kainuusta Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian päälliköksi 1764 ja erosi vakinaisesta palveluksesta everstiluutnanttina 1783.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta

Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi paljon muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Signe Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston rehtori Artturi H. Virkkunen ja ylimetsänhoitaja Ivar Snellman lapsineen; Asta (Kärki), Olli ja Gösta.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

K. A. Strömmerin perhe Muhokselle 1918

Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigridin eli Hillin kirje 10.5.1918 äidilleen Emma Gebhard´ille (ent. Hämäläinen, o.s. Kekoni) ja sisarelleen Armi Klemetille Helsinkiin. Kalle ja Hilli olivat juuri 1.5.1918 muuttaneet Saloisista Muhokselle, Kalle isänsä Samuel Abrahamin kappalaiseksi. He asettivat asumaan Alapappilaan. … Nyt sitä ollaan mekin muhoslaisia. Tuntuu niin kummalta. Yhdeksän vuotta asuttiin Saloisissa. Meille oltiin erittäin ystävällisiä sekä Raahessa että Saloisissa. Lehdissä oli myös hyvin monet kirjoitukset juhlista ja läksiäisistä…

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti