Aihearkisto: 34 Kortila (pappila)

Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita. Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 42 Kopsa, 66 Käärmekangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.) Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika. Muhoksen kirkkoherrana … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 25 Hakkarila, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Rovasti K. A. Strömmerin muistokirjoitus (1944)

Rovasti K. A. Strömmer synt. 18.11.1879, nukkui rauhallisesti kuolon uneen Muhoksen pappilassa 6.3.1944 Syvällä kaipauksella – Muhoksen seurakunta Eilen saavutti muhoslaiset surunviesti, joka tiesi kertoa seurakunnan kunnioitetun kirkkoherran, rovasti K. A. Strömmerin siirtyneen manan majoille. Hän oli kuollessaan 64-vuotias.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Merkkausliina vuodelta 1829

Nimi merkkausliina Muso Suomen kansallismuseo Tyyppi esine Numero H31011:2 Valmistuspaikka Muhos Hankinta/löytöpaikka Muhos, Oulu Tekijä Frosterus, Emelie Valmistusaika 1829 – 1829 Materiaalit lanka, kangas, silkki Kuvaus Merkkausliina villaa, kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa kaksi punaista raitaa, ylä- ja alapäärme puuttuvat. Kankaan tiheys 16 x 16 lankaa/cm. Vasemmassa reunassa nousee kukkaköynnös (keskeneräinen?), alareunassa viiva. Ylhäällä kolme riviä kirjaimia ja numeroita sekä nimikirjaimet MCF (Maria Catharina s. 1811), SCF (Sofia Charlotta s. 1812), FVF (Fredrica Wilhelmina s. 1816), CF (Carolina s. 1819), AF (Agatha s. 1821) sekä merkintä: Muhos d: 4: Sept: Emelie Frosterus 1829. Keskellä kruunatussa kukkaseppeleessä nimikirjaimet CIF (kirkkoherra Karl Jakob Frosterus, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön kuuluivat hevosten hoitajat, rehunajajat, kengittäjät, teurastajat ym. apumiehistö. Hevosten määrä kasvoi jo vuonna 1942 siinä määrin, etteivät Koivikkoon varatut tilat enää riittäneet, vaan jouduttiin ottamaan käyttöön lisätilaksi lähellä oleva pappilan kivinavetta. Joitakin hevosia sijoitettiin myös  muille naapuritiloille.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 5

Viinikasta Monolaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä; aviomiehellähän oli Oulussa viisi virkaa. Osasyy muuttohaluun on saattanut olla myös väitetty romanssi Viinikan karjakon ja Vilhon välillä. Kun vanhempien mielestä avioliitto ei tullut kysymykseenkään, siinä nähtiin myös syy Vilhon sairastumiseen skitsofreniaan 21-vuotiaana, lähes valmiina maisterina.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hauskaa Valpuria!

Toivotamme Hauskaa Vappua kaikille laitasaarelaisille ja tämän sivuston lukijoille! P.S. Kuvassa Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmer ylioppilaslakki päässä siman juonnissa vaimonsa Hiljan kanssa. Katso pappilan kuvia täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 4

Maan suola Äitini Toini Wirkkula, o.s. Aulis, oli hyvin kiintynyt enoonsa Samuel Abraham Strömmeriin (1854-1923), joka olikin ollut hyvin mukava mies. Jo esikoistaan odottaessaan äiti oli päättänyt, että juuri Samppa-enon hän haluaa lapsensa kastamaan. Pian olisikin ollut liian myöhäistä. Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer kuoli 5.7.1923, kolme kuukautta sovittujen ristiäisten jälkeen. Hänen muistokseen annettiin myös perheemme nuorimmalle, Simolle (s. 1936), kolmanneksi nimeksi Samuel.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 3

Aurora oli aikansa vanki Mummo puhui käheällä äänellä, melkein kuiskaten. Vamma oli seuraus lapsuusiällä tehdystä, epäonnistuneesta kyhmyleikkauksesta äänihuulissa. Musikaalinen tyttö ei enää sen jälkeen kyennyt laulamaan, mutta puute korvattiin siirtymällä pianonsoittoon. Nuori Aurora eli Ruuri (Rori) osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänen soitonopettajansa suositti jatko-opintoja Helsingissä, jopa ulkomailla. Suunnitelma hyytyi kuitenkin käytännön vaikeuksiin. Rautatietä Pohjois-Suomeen ei tuolloin vielä ollut. Satojen kilometrien rekimatka Muhoksen pappilasta läpi Suomen – näin mummo kertoi – oli vanhempien mielestä saattajineenkin liian vaivalloinen ja vaarallinen. Niin pianistin ura jäi. Kun opintiekään ei viime vuosisadan tytölle auennut, Auroran tulevaisuus sulkeutui kodin seinien sisälle, perinteiseen naisen rooliin.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti