Aihearkisto: 33 Viinikka (alapappila)

Pappilat paketissa

Loppukiri tuotti tulosta ja saimme viime hetkellä valmiiksi myös Viinikan no 33 eli Alapappilan asujaimistot. Myös pappilan eli Koortilan no 34 historiikkia tarkennettiin ja lisättiin lähdelinkkejä. Aika hieno ”tähtirivi” on jo vasemmassa valikossa. Kiitos Lea, Sari ja Ritva! Näin kevään kunniaksi artikkelikuvana ovat rovasti ja ruustinna simaa hörppimässä! Alapappilan kuvaa etsimme ja kysyimme sitä kirkkoherranvirastostakin, mutta ei löytynyt. Harmi!

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.) Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika. Muhoksen kirkkoherrana … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 25 Hakkarila, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Kappalainen Gabriel Ståhlberg

Kappalainen Gabriel Ståhlberg kastettiin Raumalla 23.7.1699. Hänen isänsä Georg Fabricius oli Rauman kirkkoherrana vuodesta 1689 lähtien. Ståhlberg vihittiin vuonna 1727 Elsa Groopin kanssa. Hänen isänsä oli puolestaan Oulun pormestari Esaias Groop. Gabriel oli Pudasjärven kappalaisena vuodesta 1725 lähtien mutta joutui kunniariitaan paikallisen nimismiehen kanssa. Sitten hän tuli valituksi kappalaiseksi Muhokselle. Ståhlberg asui Kortilassa no 34, joka oli ensin virkatalona, mutta asuminen siinä oli vaikeaa, koska talo oli huonokuntoinen. Vuoden 1734 käräjillä Ståhlberg valitti, että Kortila oli kelvoton asunnoksi. Tuolloin talossa oli vain savupirtti, jossa perhe ja palvelusväki yritti tulla toimeen. Päivisin pirtti oli lämmittämisen takia täynnä savua, joten sisällä oleminen mahtoi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 7 Karhu | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren mamselli- ja herraskoulu

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Suvivirret on laulettu, nuoriso ja lapset kirmaavat juoksujalkaa kesälomalle. Tänään on sopiva päivä kertoa Laitasaaressa toimineista parista erikoisesta koulusta. Yllä oleva kuva on Rahkolan albumista. Tunnistaako kukaan kuvassa olevat henkilöt, ovatko Snellmaneja?

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 47 Halkovaara, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kiitollisuuden osoitus

Muhos sai ensimmäisen kappalaisen vuonna 1628 ja ensimmäisen kirkkoherran vuonna 1769. Kappalaiset asuivat Viinikassa ja papit Korttilassa. Raimo Ranta on kirjoittanut historiasivulle kattavan selostuksen Muhoksen pappismiehistä. Mielenkiintoisia persoonia – tutustukaapa heihin tarkemmin!

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kirjailija Anni Swanin juuret Laitasaaressa

Anni Emilia Swan (s. 4.1.1875 ja k. 24.3.1958 Helsingissä) oli suomalainen kirjailija. Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Anni Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana, mutta hän kirjoitti myös poikakirjoja. Paltamon pitäjänkirjurina toimi Johan Mattsson Swahn. Hänellä ja vaimollaan Beata Eriksdotter Braxilla oli mm. poika Johan Swahn. Johan Swahn oli Muhoksella armovuodensaarnaajana vuonna 1732 ja kappalaisena vuonna 1734. Hän kuoli Muhoksella loppuvuodesta 1759. Johan Swahn vihittiin Oulussa 2.9.1733, puoliso Wendela Catharina Mathesius (s. 24.2.1712 Kokkola, k. 5.7.1770 Muhos). Heillä oli mm. tytär Elsa Wendela Swahn (s. 4.3.1737 Muhos, k. 16.10.1801 Muhoksen Laitasaaressa 64-vuotiaana). Kappalaisen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 33 Viinikka (alapappila), yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti