Aihearkisto: 31 Kontu – Ylä-Kontu

Kontu no 31 historia

Ylläoleva kuva on otettu ennen oikealla olevan Ylä-Konnun tulipaloa 1929 1 Kyllä nämä jutut ovat joskus niinsanotusti pitkässä kuusessa! Konnun historiaa on aloitettu kirjoittamaan lokitietojen mukaan 9.4.2012 eli noin seitsemän vuotta sitten. Vaan jokainenhan sen tietää, mitä hosumalla tulee! Tilan historiaan kuuluvat Kontu ja siitä jaetut Ala-Kontu Ylä-Kontu Karppinen Kontula Haapaoja Korteselkä Viertola Voit lukea niistä em. linkkejä klikkaamalla. Eipä siis ihme, että historiikkien kirjoittaminen kesti. Yhteistyössä on tehty nämäkin – kiitos Kalevi ja Niilo Leskelä, Elsi Lehikoinen, Hilkka Kontu, Terttu Virkberg, Ritva Nygrén – ja taisi se Soljakin hämmentää sakissa mukana! Tilan alueella asuvat – jos huomaatte jotain korjattavaa … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Karppinen, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Bensiiniä pataan – talo irtaimistoineen poroksi (1929)

Tuhoisa tulipalo eilen Muhoksen Laitasaaressa. Vakuutus on palaneen omaisuuden arvoon nähden mitätön. (Allaoleva kuva on otettu ennen tulipaloa, eli oikean puoleinen Ylikonnun asuinrakennus paloi) Eilen päivällä klo 12 tienoilla huomattiin Muhoksen Laitasaaressa, pohjoispuolella Oulujokea sijaitsevan Ylikonnun talon päärakennuksen olevan tulessa. Sammutusväkeä riensi heti runsaasti palopaikalle, mutta sammutusvälineiden puutteessa ei raivoavalle tulen vallalle voitu mitään. Pelastustyöt koetettiin kohdistaa vain läheisten rakennusten suojelemiseen, joka sekään ei mahdollisesti olisi onnistunut, ellei paikalle saatu Muhoksen osuuskaupan voimakasta ruiskua. Lyhyessä ajassa tuhoutui mainittu asuinrakennus, jossa oli neljä huonetta, irtaimistoineen kivijalkaa myöten. Irtaimiston mukana paloi mm. suuri määrä vaatetavaraa, piano, kultakello ja -sormuksia sekä huonekalut.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | 1 kommentti

Oulujoki, kotijoki

Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella. Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea. Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pellonraivausta ennen koneaikaa

Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Viertolan tädit

Tätini Martta (s. 1901) ja Anna Kontu (s. 1888) asuivat Ylä-Konnusta lohkotussa Viertolassa ja olivat tarmokkaita ihmisiä. He hoitivat tilan itsenäisesti, mutta saivat välillä työapua kotoani. Martta-täti kävi myös ansiotöissä voimalaitosrakennuksella 1940-50-luvulla. Tuon matkan, noin 8 km, hän kulki jalkaisin, sillä hän ei opetellut polkupyörällä ajamaan eikä pyöriä kovin paljon silloin vielä ollutkaan.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Tulipaloja Laitasaaressa

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä – sanotaan. Lauka no 24 tilalla tapahtui vuonna 1893 surkea vahinko, missä koko riihi sisältöineen paloi poroksi. Siitä kirjoitti Oulun Ilmoituslehti lokakuussa: Riihi palanut. Wiime lauwantaina t. k. 7 p. jälkeen puolenpäiwän syttyi Laukan talon eloilla täytetty riihi tuleen Muhoksella Laitasaaren kylässä ja paloi wähän ajan kuluessa aiwan poroksi. Riihen läheisyyteen oli koottu joku riihellinen kauroja ja olkia kaikki joutuiwat samalla tulen uhriksi. Tulen irtipääsemisestä ei wielä tarkoin tiedetä. Palanut riihi ei ollut wakuutettu. 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 24 Laukka, 3 Hartikka, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Sadonkorjuuta Konnun törmällä

Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Sotamuisteloita osa II

Kun sota sitten vaan jatkui ja työvoimasta tiloilla oli pulaa miesväen ollessa rintamalla. Silloin avuksi saatiin sotavankeja ja myös meidän kotiin tuli töihin sotavankina Antreas -niminen nuorimies. Hän osasi jokusen sanan suomea, mutta oli arka. Hän otti minut mukaansa moneen paikkaan, missä teki maatilan töitä – olin kait jonkinlainen turva hänelle. Antreaksella oli tapana kantaa minua jutesäkissä olalla. Äitini ei pitänyt tästä, ehkä hän vähän pelkäsi, minua se ei pelottanut. Antreasta meillä kohdeltiin kuin perheenjäsentä, hän söi ja nukkui meidän kanssamme.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Heinäntekomuistoja – osa 2

Jatkoa heinäntekomuisteluihin – käärmeet tuntuivat olleen heinämiesten haittona useallakin pellolla!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siltala, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 39 Koivikko, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Muisteloita sota-ajalta vuosilta 1942-45

1 Muistelen sota-aikaa Laitasaaressa ja nimenomaan kotonani Leskelässä ja Konnuntörmällä. Ensimmäisiä muistikuviani lapsuudesta sota-ajalta olivat vanhempien veljieni jatkosotaan lähdöt. Omakohtainen kokemus oli lentävien venäläisten pommikoneiden jylinä läntisellä taivaalla rautatien suunnalla. Se oli pelottavaa, olinhan alle 5-vuotias lapsi. Ikkunoihin oli asennettu pimennysverhot ja ne laskettiin alas illan tullen – mitään valoa saanut näkyä. Oulun pommitukset tapahtuivat pääosin hämärän ja yön aikana. Muistan hyvin, kun Oulun puoleinen taivas hohti punaisena tulipalojen takia. Kuvassa ylhäällä on Oulu pommituksen jälkeen vuonna 1944.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti