Aihearkisto: 31 Kontu – Ylä-Kontu

Oulujoki, kotijoki

Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella. Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea. Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pellonraivausta ennen koneaikaa

Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Viertolan tädit

Tätini Martta (s. 1901) ja Anna Kontu (s. 1888) asuivat Ylä-Konnusta lohkotussa Viertolassa ja olivat tarmokkaita ihmisiä. He hoitivat tilan itsenäisesti,  mutta saivat välillä työapua kotoani. Martta-täti kävi myös ansiotöissä voimalaitosrakennuksella 1940-50-luvulla. Tuon matkan, noin 8 km, hän kulki jalkaisin, sillä hän ei opetellut polkupyörällä ajamaan eikä pyöriä kovin paljon silloin vielä ollutkaan. Vene oli  tärkeä kulkuväline kylälle myllyyn ja kauppareissuille. Martta toimi myös Huovilan koulun vahtimestarina useamman vuoden. Vahtimestarin töihin kuului kantaa vedet koululle joesta – lämmitys hoidettiin puilla jotka oli haettiin koulun liiteristä.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sadonkorjuuta Konnun törmällä

Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Sotamuisteloita osa II

Kun sota sitten vaan jatkui ja työvoimasta tiloilla oli pulaa miesväen ollessa rintamalla.  Silloin avuksi saatiin sotavankeja ja myös meidän kotiin tuli töihin sotavankina Antreas -niminen nuorimies. Hän osasi jokusen sanan suomea, mutta oli arka. Hän otti minut mukaansa moneen paikkaan, missä teki maatilan töitä – olin kait jonkinlainen turva hänelle. Antreaksella oli tapana kantaa minua jutesäkissä olalla. Äitini ei pitänyt tästä – ehkä hän vähän pelkäsi – minua se ei pelottanut. Antreasta meillä kohdeltiin kuin perheenjäsentä, hän söi ja nukkui meidän kanssamme.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Heinäntekomuistoja – osa 2

Jatkoa heinäntekomuisteluihin – käärmeet tuntuivat olleen heinämiesten haittona useallakin pellolla!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siltala, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 39 Koivikko, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Muisteloita sota-ajalta vuosilta 1942-45

1 Muistelen sota-aikaa Laitasaaressa ja nimenomaan kotonani Leskelässä ja Konnuntörmällä. Ensimmäisiä muistikuviani lapsuudesta sota-ajalta olivat vanhempien veljieni jatkosotaan lähdöt. Omakohtainen kokemus oli lentävien venäläisten pommikoneiden jylinä läntisellä taivaalla rautatien suunnalla. Se oli pelottavaa, olinhan alle 5-vuotias lapsi. Ikkunoihin oli asennettu pimennysverhot ja ne laskettiin laskettiin alas illan tullen – mitään valoa saanut näkyä. Oulun pommitukset tapahtuivat pääosin hämärän ja yön aikana. Muistan hyvin, kun Oulun puoleinen taivas hohti punaisena tulipalojen takia. Kuvassa ylhäällä on Oulu pommituksen jälkeen vuonna 1944.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Haapaojan elämää

Kuvassa on Koivikon tilan suomenkarjan palkintolehmä. 1 Ylä-Konnusta lohkotun Haapaojan tilan omistivat Antti (s. 1893 Kuusamo, k. 1946) ja Katri Leskelä (Hilja Katariina, o.s. Kontu eli Jurvelin, s. 1895, k. 1987). Tilalla pidettiin karjaa, mutta myös tilan ulkopuolelta haettiin lisätuloja. Savottatyöt työllistivät talvisaikaan perheen miesväkeä. Silloin ei vielä ollut keinolannoitteita tai ne olivat kalliita – saven ajo turvemaille maan kasvukunnon parantamiseksi oli tärkeää. Tämäkin työ suoritettiin talvisaikana.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Lapsuus- ja nuoruusmuistoja Konnun törmältä

Konnun törmänä pidettiin Leskelän ja Hakkarilan välistä aluetta. Meitä törmän lapsia oli kymmenkunta – serkkuni Aaro oli vanhin ja joukkueen johtaja, joka keksi erilaisia leikkejä. Eniten leikittyjä olivat konkka, kymmenen tikkua laudalla, piilosilla olo, puksusilla juoksu ja nelimaali. Myös yleisurheilun kesäolympialaisia pidettiin. Uimareissut olivat kesän kohokohtia. Tukinuiton aikana juostiin puomeja pitkin Hakkaraisen saareen, myös tukkisumalla juostiin.  Minä kun en vielä osannut uida, niin Aaro-serkku otti minut aina selkäänsä. Hakkaraisen ja Laukan saaren väli oli silloin pitempi kuin nykyisin. Laukan saareen piti kuitenkin päästä tuomenmarjoa syömään. Saarissa ei silloin ollut kesäasuntoja vaan niissä laidunnettiin lampaita. Olin taas kerran Aaron selässä uimassa, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | 7 kommenttia

Paimenpoika Korteselässä

Korteselän talossa asuivat Yrjö Väisänen (s. 1902) ja vaimonsa Hanna o.s. Ahlström (s. 1904). Väisäsillä oli pari-kolme lehmää,  joista elanto saatiin. Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli kolme kilometriä suuntaansa.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti