Aihearkisto: 31 Kontu

Oulujoki, kotijoki

Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella. Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea. Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kalevi Leskelästä Koivu ja tähti -henkilö

Laitasaarelaisten hyvin tuntema Kalevi Leskelä on valittu uudeksi Koivu ja tähti -henkilöksi! Eipä olisi voinut olla osuvampi valinta! Kalevi on ollut pitkään kantavia voimia Muhoksen kotiseutuyhdistyksessä sekä kotiseutumuseon toiminnassa. Lue myös Ylen haastattelut Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä nykyaikaiselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia sekä Tuomiopäivän holvi on varmuuskopioiden varmuuskopio (kuva linkitetty Ylen sivulta). Kalevin kynästä ovat myös useat artikkelit sivustollamme – valtaosa niistä löytyy esim. tämän linkin kautta. Lämpimät Onnittelut Kaleville!

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Radion ja television alkuajoista

Maailman ensimmäinen radiolähetys kuultiin jouluaattona 1906 – eetteriin kajahti mm. viulumusiikkia. Suomessa radiolähetykset alkoivat vuonna 1923 ja siitä lähtien radio on ollut hyvin tärkeä kapistus tiedonkululle kotitalouksissa. Meille kotiini radio hankittiin 1930-40-luvulla. Monissa taloissa ei vielä tuolloin ollut sähköjä, mutta pikkuhiljaa noista ajoista myös sähköt Laitasaaressa yleistyvät.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka - Timonen, 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Pellonraivausta ennen koneaikaa

Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Viertolan tädit

Tätini Martta (s. 1901) ja Anna Kontu (s. 1888) asuivat Ylä-Konnusta lohkotussa Viertolassa ja olivat tarmokkaita ihmisiä. He hoitivat tilan itsenäisesti,  mutta saivat välillä työapua kotoani. Martta-täti kävi myös ansiotöissä voimalaitosrakennuksella 1940-50-luvulla. Tuon matkan, noin 8 km, hän kulki jalkaisin, sillä hän ei opetellut polkupyörällä ajamaan eikä pyöriä kovin paljon silloin vielä ollutkaan. Vene oli  tärkeä kulkuväline kylälle myllyyn ja kauppareissuille. Martta toimi myös Huovilan koulun vahtimestarina useamman vuoden. Vahtimestarin töihin kuului kantaa vedet koululle joesta – lämmitys hoidettiin puilla jotka oli haettiin koulun liiteristä.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Joulukalenteri – Hyvää joulua

24.12. Aatami ja Eeva Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 24.12. joulupuuron valmistus uunissa, laatikoiden paistaminen, joulukuusen koristaminen, hautausmaalla käynti, edellisenä päivänä keitetyn joulukinkun paistaminen, joulusauna, kotieläinten muistaminen, ruokapöydän koristaminen, töiden lopettaminen.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , , | 6 kommenttia

Lohijupakan Kontu ja Vesa

Heikki Kontu Kämnerioikeuden pöytäkirjoissa mainittu entinen lautamies Heikki Pentinpoika Kontu syntyi 24.5.1739 Kärnän talossa no 1 ja kuoli 23.4.1803 Konnun no 31 isäntänä. Heikki vihittiin 13.4.1764 Kristiina Pekantytär Konnun kanssa. Kristiina oli syntynyt 11.9.1742 ja kuoli 20.1.1814. Kärnässä asuessaan he saivat lapset Matin (s. 13.12.1764) ja Tuomaksen (s. 12.12.1768). Vuonna 1771 perhe muutti Kristiinan kotitaloon Kontuun, jossa asui vielä pitkään Kristiinan veljiäkin perheineen. Lapsia syntyi rippikirjojen mukaan vielä Pentti (s. 1.9.1773, kuoli kahden viikon ikäisenä 14.9.) ja Pekka (s. 27.6.1781). Syntyneiden ja kuolleiden luettelossa on vielä pienenä kuolleet tyttäret Anna Kristiina (s. 22.11.1775, k. 10.10.1779 punatautiin) ja Dorotea (s. 7.12.1779, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lohitynnyrit

Kansallisarkiston digitoiduissa dokumenteissa on vastikään ilmestyneet Oulun kämnerioikeuden pöytäkirjat vuosilta 1801-04. Niissä on yleensä vain porvareiden raha-asioita. Muhoslaisista näissä on kolme juttua, joista yksi laitasaarelaisista – ohessa Ritva Nygrénin suomentamana ja kirjoittamana: Laitasaarelaismiehet, entinen lautamies Heikki Kontu ja lampuoti Jaakko Vesa olivat 8.9.1801 tuoneet Ouluun myytäväksi neljä puolikastynnyriä suolattua lohta. Lohi oli lajittelussa huomattu mädäntyneeksi ja happamaksi, minkä vuoksi maistraatti oli takavarikoinut tynnyrit. Kaupungin varaviskaali ja varavouti Georg Henrik Humén teki asiasta valituksen kämnerioikeuteen. Oikeuden istunnossa 9.9. vain Vesa oli paikalla, Kontu oli jäänyt pois huonovointisuutensa takia. Vesa myönsi, että heidän kuninkaan padosta ottamassaan lohessa oli vähän hapanta makua.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Sadonkorjuuta Konnun törmällä

Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia