Aihearkisto: 3 Hartikka

Kaikuja Muhokselta – Hartikan omenat (1926)

Huom! Kaikki kesän artikkelit ilmestyvät etukäteen ajastettuina. Ennen oli sananpartena: ei Oulun seudulla omenat kasvat. – Ei siinä perää ole – Höpsistä – Kuka se niin sanoo – ? Näin voi siihen vastata maanviljelijä Juho Hartikka Muhokselta. Hän osti 10 vuotta sitten Oulun syysmarkkinoilta muutamia venäläisiä Astrahanin omenia pojilleen kaupungin tulijaisiksi. Niitä sitten kotona silloin tällöin syödä natusteltiin, vaan sillä ehdolla, että ruskeita jyväsiä eli siemeniä ei saanut syödä, vaan antaa isälle, joka ne sitten pani talteen riepukääröön ja säilytti talven yli eteisen yliakkunan laudalla siten karaistaakseen niitä Pohjolan kylmiä vastaanottamaan.

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kruununvouti hukkui Oulujokeen (1888)

Kruununvouti L. W. Norberg lähti keskiviikkona huviretkelle rouvansa ja ottotyttärensä kanssa höyryveneessä Laine Muhokselle. Kun heidän illalla muiden henkilöiden kanssa pienessä veneessä piti kulkea joen poikki, kaatui vene. Vainaja lähti joen poikki vaimonsa ynnä moniaitten muitten henkilöin kanssa Valkolan rannasta, talokas Mikko Hartikka soutajana, mennäkseen Leppiniemeen. Veneessä oli siis rouva Nordberg, pariskunnan kasvattitytär ja kaksi muuta rouvaa. Ilma oli lähtiessä ollut tyyni, vaan kun päästiin keskemmäs jokea, nousi äkkiarvaamatta myrskyn tapainen tuuli, joka pudotti hatun veneen perässä istuvan vainajan päästä. Sitä tavoitellessa oli tullut vähän vettä veneeseen. Tuuli vain kiihtyi, aallot isonivat ja vene täyttyi, jolloin tuli uinti työksi. Hartikka … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Halolan isännän kuolema (1895)

Tapaturma. Kun talollinen Jaakko Halonen Muhoksella lähti viime kuun 30. päivä kotoaan ajamaan hevosella joelle käsin, niin alas mäkiä laskeutuessa joelle, toinen aisa lähti irti savirikosta 1 , josta oli seurauksena, että reki meni kumoon ja hevonen kimpausi laukkaamaan. Halonen sai niin kovan kolauksen, että tiedotonna löydettiin tapaturmapaikalta ja hevonen löydettiin Koivikon maanviljelyskoulun pihalta. Arvelussa on tuleeko H:sta enää eläjää, ehkä lääkärinapua on sen tuntoihinsa jälkeen saattamiseksi käytetty. Viereisessä kuvassa Jaakko Halosen poika Pekka Halonen, everstiluutnantti ja Tornion poliisimestari 2

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, Halonen (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Kuvia lisätty sivustolle

Sivustolle hankittiin lisää levytilaa, joten nyt pystyimme vihdoin lataamaan useita kymmeniä uusia kuvia, mm. seuraaviin gallerioihin – oheisessa kuvassa Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja Emmi Hartikka eli Margareta Emilia Juho Paavontytär Hartikka o.s. Hyvönen (1887-1977). Hartikka no 3 Väärä no 5 Keski-Kosula no 10 – lisätty 17.3. Huovinen no 15 Perttunen no 21 Koistila no 22 – lisätty 26.2. Keränen no 23 – kaikki Keräsen talojen kuvat nyt täällä Hakkarila no 25 – lisätty ja tunnistettu 3.4. Ähkynen no 37 – Välitalon kuvia lisätty 27.4. Kähkönen no 40 Tyllinoja no 46 – lisätty 1.3. Vauhkola no 53 Halonen no 54 Ritokangas no … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 3 Hartikka, 40 Kähkönen, 5 Väärä, 53 Vauhkola, 59 Hangaskankaanlaita, 71 Tuohino, 74 Saunakangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Kähkönen, lapsuuden mummola

Tuula Heino o.s. Nurmi muistelee – tarinan on lähettänyt Tuulan tytär Anne Leppänen. Lämmin kiitos molemmille! Aikaisimpia muistojani oli se, kun tulimme veneellä Kähkösen rantaan, niin Kähkösen mummo tuli ylös törmälle kepin kanssa meitä vastaan. Sitten mentiin pirttiin ja juotiin tervetuliaiskahvit. Myös minä sain tipan kahvia pienestä mokkakahvikupista (tippa kahvia ja loput maitoa). Tuon mokkakupin sain itselleni ja se on edelleen tallessa. Alma-täti (Alma Yli-Rokki, mummon sisar) leikkasi sokerisaksilla toppasokerista palan minulle. En muista saaneeni missään niin hyvää paistettua haukea kuin mummolassa. Kala oli juuri kalastettu Oulujoesta Kähkösen rannasta. Mummo oli ammatiltaan pitokokki ja kuuluisa hyvistä ruuistaan. Reseptit pysyivät tiukasti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kilpa-ajoreki

Kilpa-ajoreki Lahjoittanut Emmi Hartikka (Hartikka no 3). Emmi oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja ja oikealta nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu), puoliso Heino Polvinen. Heino oli Hartikan työmies ja pariskunta peri talon kun lapseton isäntäpari kuoli. Yhden hengen istuttava kevytrakenteinen kilpareki. Istuin etuosastaan korkeampi. Istuin muotoiltu hajareisin istuttavaksi. Jalaksiin asennettu jarrut, jalaksien kärjissä lenkit aisojen kiinnitykseen. Istuin ja jalakset puuta. Jalakset raudoitettu. Istuimen runko metallia. Jalasten pit. 115 cm, lev. 5 cm. Korkeus 88 cm. Istuimen pit. 72 cm, lev. 35 cm. 1 P.S. Monessakohan Laitasaaren talossa oli tällainen kilpa-ajoreki? Muistaako kukaan kotitalossaan olleen? Pippa muistelee jääraveja tässä artikkelissa, samoin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen lohipato

Kalastusoikeuksien valtaamisen viimeisteli kuningas Kustaa Vaasa, joka määräsi kruunun oikeuden koskemaan kaikkea lohenkalastusta. Hän sääti sääntölohiveron ja otti osaksi tai kokonaan haltuunsa kirkonkymmenykset ja luostarien kalastuksen. Vuonna 1602 annettiin uusi määräys, jonka mukaan joka toinen pyydetty kala kuului valtiolle, eli toisin sanoen oli kalastettava ”yhtenä päivänä itselle, toisena kruunulle”. Määräyksen noudattamista valvomaan asetettiin erityisiä lohivouteja. Tavallinen kansa oli luonnollisesti tyytymätön tilanteeseen, ja vuonna 1607 se pyysikin päästä takaisin ”vanhaan sääntöön”. Vuonna 1618 kuningas lopulta lähetti valtaneuvos Filip Schedingin neuvottelemaan kalastussopimuksista Pohjanmaan talonpoikien kanssa. Neuvottelujen tuloksena solmittiin talonpojille huomattavasti edullisempi ja molempia osapuolia tyydyttävä sopimus 18.5.1618. Sopimuksen mukaan kruunu luovutti Oulujoen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 2 Parviainen, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, 35 Kesti, 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tietoja Muhoksesta (Suomen metsästyslehti v. 1907)

Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta. Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri kirjeestään ja hänen luvallaan Suomen Metsästyslehteen julkaistavaksi lähettänyt. Metsästystä sanoo Hartikka harjoittaneensa 10-vuotiaasta asti, hän on nykyään 47 v. vanha. Petoelukoita kettuja, on hän tappanut 400, etupäässä kaularaudoilla, mutta myöskin myrkyllä ja ajokoirilla.

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka, 48 Putaala | Avainsanoina | 2 kommenttia