Aihearkisto: 28 Kekkola

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muhoksen lohipato

Kalastusoikeuksien valtaamisen viimeisteli kuningas Kustaa Vaasa, joka määräsi kruunun oikeuden koskemaan kaikkea lohenkalastusta. Hän sääti sääntölohiveron ja otti osaksi tai kokonaan haltuunsa kirkonkymmenykset ja luostarien kalastuksen. Vuonna 1602 annettiin uusi määräys, jonka mukaan joka toinen pyydetty kala kuului valtiolle, eli toisin sanoen oli kalastettava ”yhtenä päivänä itselle, toisena kruunulle”. Määräyksen noudattamista valvomaan asetettiin erityisiä lohivouteja. Tavallinen kansa oli luonnollisesti tyytymätön tilanteeseen, ja vuonna 1607 se pyysikin päästä takaisin ”vanhaan sääntöön”. Vuonna 1618 kuningas lopulta lähetti valtaneuvos Filip Schedingin neuvottelemaan kalastussopimuksista Pohjanmaan talonpoikien kanssa. Neuvottelujen tuloksena solmittiin talonpojille huomattavasti edullisempi ja molempia osapuolia tyydyttävä sopimus 18.5.1618. Sopimuksen mukaan kruunu luovutti Oulujoen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 2 Parviainen, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki, 35 Kesti, 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kauppias Oscar Keckonen Amerikassa

Pentti Lohelan tarkat silmät huomasivat seuraavan artikkelin Siirtolaisuusinstituutin nettisivuilla: Oscar Keckonen, kauppias, Calumetin sekä ympäristön huomatuimpia suurliikemiehiä – Oskari Paavonpoika Kekkonen, alk. Huttu (s. 16.9.1876 Kekkola no 28). Oscar Keckonen on syntynyt Muhoksella, Oulun läänissä, syyskuun 6 p. v. 1876 (oik. 16.9.). Tuli Amerikaan vanhempainsa kanssa v. 1881. Kävi täällä koulua ja varttuneemmaksi tultuansa, työskenteli pajatöissä, perehtyen siten rautaliikealaan perinpohjin. Toimi sen jälkeen kauppa-apulaisena Red Jacketissa, saavuttaen siten rautakaupan ja rakennusjärjestelyn alalla tietopuolisen ja käytännöllisen kokemuksen. Oman rautakauppansa, tunnetun toiminimellä ”Keckonen Hardware” avasi hän toukokuulla v. 1898 Red Jacketissa, jota on jatkanut näihin asti hyvällä menestyksellä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Inkalan krouvi

Huom! Tämä artikkeli on 500. joka on sivustolla julkaistu! Katso kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta. Muhoksen käräjät 30.8.-7.9.1786 Tikkalan talossa, s. 298-302, § 145 1 Kruununnimismies Aleksander Schroderus ilmoitti laillisesti käsiteltäväksi aikaisemmilla käräjillä olleen rikosasian, mikä oli lykätty syytettyjen poissaolon takia. Rengit Juho Antinpoika Perttunen ja Pekka Liflander sekä talollisen poika Sakari Inkala olivat talollinen Iisakki Inkalan krouvissa eräänä pyhäpäivänä vuonna 1786 pelanneet korttia, ja talollinen Iisakki Inkala oli sen sallinut talossaan.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 28 Kekkola, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jaakko Aitamurto – Laitasaaresta Afrikkaan

Jos Laitasaaresta mentiin paljon Amerikkaan siirtolaiseksi, lähdettiinpä täältä myös muualle. Jaakko Matinpoika Aitamurto (s. 1.5.1882 Laitasaari, k. 20.5.1957 Pretoria Etelä-Afrikka) matkasi aina Afrikkaan saakka. Jaakon isä Matti Iisakinpoika Aitamurto (s. 1.1.1859) oli syntyisin Laitasaaresta – äiti oli Kaisa Juhontytär Niemelä (s. 13.6.1854 Utajärvi). Matin isä Iisakki Aitamurto (s. n. 1803) asui vuonna 1860 Mäkelän no 19 torpparina, joten Matti saattoi syntyä perheen siellä asuessa; hänen kummeinaankin esiintyy Mäkelät. Matin suku oli alkuaan Muhoksen Anttiloita. Pekka Anttila muutti Utajärven Murronkylän Aitamurtoon ja otti ajan ja tavan mukaisesti tilan nimen. Kun sukua muutti takaisin Muhokselle,  heillä oli käytössä tämä sukunimi. Matti oli 1880 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 19 Mäkelä, 28 Kekkola, 5 Väärä | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Makkaramestarin muistokirjoitus

Viime keskiviikkoaamuna t.k. 5 p:nä vaipui viimeiseen lepoonsa mies, joka tällä paikkakunnalla oli hyvin tunnettu ja tavallaan merkillinen, ehkei hän ollutkaan yhteiskunnan ylimmillä portailla. Vainajan elämäntyö oli siksi merkillinen, että se ansaitsee muutamia muistosanoja. Mies, jonka manan majoille menon täten ilmoitamme, oli maanviljelijä Eberhard Meier. Vainaja oli syntynyt maalisk. 26. p. 1827, Artelshofenin kylässä lähellä Herzbrundin kaupunkia Baierin valtakunnassa Saksanmaalla. Nuoruutensa aikana oltuansa ensin sotapalveluksessa 6 vuotta saksalaisessa ratsuväessä, työskenteli hän olutpanimoissa, makkaratehtaissa, humala- ja kasvitarhurin toimissa.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 50 Puujalka | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren Latokartano

Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta. Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput 11 manttaalia säilyi kruunun suorassa alaisuudessa sekä muutamilla pikkuläänitysten haltijoilla. Kruunu verotti henkirahalla vapaaherrakuntaa, mutta suurimman osan veroista kantoi hyväkseen vapaaherra. Seudun asukkaiden verorasitusta se ei kuitenkaan lisännyt. Vapaaherrakunnalla oli omat käräjät. Käräjäkäytäntö ja lait eivät poikenneet kruunun käräjistä.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 4 Hämälä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pellonraivausta ennen koneaikaa

Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Marttojen kutomakurssi Keräsellä

Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen. Tässäpä oiva kuvasarja Laitasaaren emäntien ja tytärten tunnistamiseen! Laitasaaren Marttojen kudontakurssi pidettiin Ranta-Keräsellä talvella 1938. Opettajana kurssilla oli Salli Kärnä (Anttila), kuvissa musta-asuisena. Sallin ilme ei ole kovin iloinen, lienikö kurssinpito rankkaa? Kurssilaiset  sen sijaan ovat yhtä hymyä!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 16 Isomäättä - Väänänen, 20 Sieppo, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola - Kerttula, 37 Ähkynen, 44 Arola | Avainsanoina , | 4 kommenttia