Aihearkisto: 27 Ketola

Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia

Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja. Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana. Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. 1 2 3 4 Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 41 Heljä | Jätä kommentti

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ketola no 27 historia

Ketola no 27 on aikoinaan jaettu Hämälästä no 4. Kun selvittelin näiden kahden talon historiaa, en aina ollut täysin perillä siitä kummasta talosta oli kysymys; saman nimisiä isäntiä ja välillä tultiin toisesta ja mentiin toiseen. Dokumentteja piti käydä uudelleen ja uudelleen läpi ja kysyä neuvoa viisaammilta. Kuten Hämälääkin myös Ketolaa omisti 1860-luvulta lähtien Kopsan no 42 Keräset, ensin isä Simo ja sitten poika Juho ja pojanpoika Aappo. Tila on edelleen saman suvun omistuksessa. Keräset (suku alkuaan Pähti eli Pätsi Kempeleestä) olivat aikoinaan laitasaarelainen suurmaanomistajasuku neljine tiloineen. He omistivat siis Kopsan, Hämälän ja Ketolan – ja se neljäs tila oli Lumiainen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kopsan emäntä Liisa Kärnä (o.s. Keränen)

Liisa Kärnän (o.s. Keränen, s. 2.1.1872 Kopsa 42) suvun alkuperäinen mieslinjan mukainen sukunimi on ollut Pädz. Tämä todennäköisesti saksalaisesta sotilaasta lähtenyt suku asettui Pohjois-Pohjanmaalle 1600-luvulla. Toinen teoria kertoo nimen olevan slaavilaisperäinen. 1 Jokatapauksessa vierasperäinen sukunimi Pädz muuttui kirkkoherrojen merkinnöissä aluksi muotoon Petz, sittemmin muotoon Päts ja lopuksi muotoon Pähti. Laitasaaren Kopsaan no 42 suku muutti vuonna 1833. Silloin talon nimenä oli Keränen, ja länsisuomalaisen perinteen mukaan Kempeleestä Muhokselle muuttanut Simo Simonpoika Pähti (Simuna, s. 28.8.1790 Kempele) vaihtoi sukunimensä Keräseksi. Tämä sukunimi säilyi suvulla siitä huolimatta, että Simo Pähti parisen vuotta ennen kuolemaansa n. vuonna 1860 palautti talon nimeksi sen vanhan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 54 Halonen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muhoksen kunnanvaltuuston kokous 16.11.1930

Sattuipa melkein päivälleen tämä – kuva on otettu 83 vuotta sitten. Koetin etsiä henkilöiden nimiä – kun useampikin on Laitasaaresta – mutta arvailuksi meni. Ja sitten loppui aika. Osaako joku auttaa? Klikkaa kuvaa isommaksi.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 15 Huovinen, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 38 Inkala - Apaja, 42 Kopsa, 7 Karhu | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sotamuisteloita osa II

Kun sota sitten vaan jatkui ja työvoimasta tiloilla oli pulaa miesväen ollessa rintamalla. Silloin avuksi saatiin sotavankeja ja myös meidän kotiin tuli töihin sotavankina Antreas -niminen nuorimies. Hän osasi jokusen sanan suomea, mutta oli arka. Hän otti minut mukaansa moneen paikkaan, missä teki maatilan töitä – olin kait jonkinlainen turva hänelle. Antreaksella oli tapana kantaa minua jutesäkissä olalla. Äitini ei pitänyt tästä, ehkä hän vähän pelkäsi, minua se ei pelottanut. Antreasta meillä kohdeltiin kuin perheenjäsentä, hän söi ja nukkui meidän kanssamme.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Castrénin huvilasta veturimiesten kesäpaikka

Pentti Häikiö kertoo alla miten Castrénin huvilasta tuli veturimiesten ja heidän perheittensä kesäpaikka. Onko sinulla muistoja tästä erikoisesta talosta? Oletko käynyt siellä Castrénien aikana – kerro muistosi kommenttikenttään. Veturimiesten Liiton Oulun osasto ry päätti 1960-luvun alussa hankkia osaston jäsenille sekä heidän perheilleen kesänviettopaikan läheltä Oulua. Muhoksen Ketolanojalta, Oulujoen törmältä, löytyi tarkoitukseen sopiva ns. Castrénin talo. Osaston kokouksessa 12.10.1962 valtuutettiin veturinkuljettajat Max Ilvo, Reino Kaappola ja Eino Häikiö hoitamaan asiaa. Myyjäosapuolina olivat perikunnan edustajat Hanna ja Lauri Castrén – kauppakirjat tehtiin 25.10.1962. Koivulan vihkiäisjuhlaa vietettiin 11.8.1963 runsaan väkijoukon läsnä ollessa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 4 Hämälä - Rajala | Avainsanoina , , , , | 10 kommenttia

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti