Aihearkisto: 25 Hakkarila

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – seinäkello

Seinäkello Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta. Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 74 Saunakangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Runeberg ja von Essen suvut Laitasaaressa

Tästä Runebergin päivän artikkelista huomaa miten paljon Laitasaaresta on yhtymiä Suomen historiaan – runoilijan isän Lorenz Ulrik Runebergin voidaan olettaa saaneen alkunsa täällä! Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoissa kapteeni von Essenistä, jonka perhe asui Hakkarilan sotilaspuustellissa. Siellä asui myös von Essenin sisar Beata, joka on Suomen presidentti K. J. Ståhlbergin esiäiti. Johan Ludvig Runeberg (s. 5.2.1804 Pietarsaari, k. 6.5.1877 Porvoo – kuvassa Sakari Topeliuksen kanssa) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Hän on ollut arvostettu myös Ruotsissa ja hänen tuotantonsa vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, johon asemaan hän nousi jo elinaikanaan.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila | Avainsanoina , | 1 kommentti

Majuri Samuel Johan Löthman ja hänen sukunsa Muhoksella

Viinikka vuonna 1850 – klikkaa kuvaa Suomen sodassa kuollut majuri Samuel Johan Löthman kuului ruotsalaiseen sotilassukuun. Hänen isänsä Johan Conrad Löthman syntyi Örebrossa vuonna 1724 ja kohosi pitkällä sotilasurallaan everstiluutnantiksi. Hän toimi Kajaanin maakomppanian päällikkönä vuosina 1750 – 1764. Löthmanin virkakausi Kajaanissa oli haasteellinen, koska hän vastasi miltei ainoana upseerina koko nykyisen Kainuun alueen puolustamisesta. Johan Conrad Löthman siirtyi Kainuusta Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian päälliköksi 1764 ja erosi vakinaisesta palveluksesta everstiluutnanttina 1783.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila), 8 Viinikka | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Tuohino no 71 historia

Sain Raimo Rannalta tietoja liittyen tilaan Tuohino no 71. Talohistoriikki oli tähän asti sivustolle viemistäni kaikkein selkein – onhan siellä asunut koko ajan samaa sukua. Täydensin Raimon antamia tietoja ja vierailin talon emännän Hellevi Määtän luona. Kaikki tilan vanhat valokuvat on hänellä – siinäpä vierähti tunti jos toinenkin niitä katsellessa ja menneitä muistellessa. Kiitokset Helleville!

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 71 Tuohino | Avainsanoina | 2 kommenttia

Sotilaspuustelli myytävänä

Maanmittari Fredrik Sjöholm (s. 1837) tuli perheineen Muhokselle Leivonmäeltä vuonna 1869. He asuivat vuokralla eli arennilla Hakkarilan sotilaspuustellissa. Sjöholm oli varsin tarmokas mies, perusti mm. Muhoksen ensimmäisen meijerin. Kuten allaolevassa lehtikirjoituksessa otsikolla ”Työnteolla maatilat paranevat” mainitaan, Hakkarilan tila oli varsin vauras, karjaakin huomattavan paljon. Tarvittiin siihen työväkeäkin – Sjöholmin aikana talossa oli ainakin kolme piikaa ja saman verran renkejä. Lehtikirjoituksen aikaan Sjöholm on ollut 55-vuotias.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 25 Hakkarila | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Mitä jätti jälkeensä vänrikki Marander?

Hakkarilan sotilaspuustellissa asuva vänrikki Fredric Marander kuoli noin 61-vuotiaana leskenä hökätautiin eli pahemman sortin lentsuun. Vainajan jälkeen pidettiin asianmukainen perukirjoitus. Vuonna 1771 elokuun 14 päivänä saapuivat selvitysmiehet Tihilän taloon Laitasaaren kylään Muhoksen pastoraattiin merkitäkseen siellä muistiin ja arvioidakseen saman vuoden toukokuun 29. päivänä kuolleen vänrikki herra Friedr. Hendric Maranderin jäämistön. Edesmenneeltä ei jäänyt muita rintaperillisiä, kuin avioliiton ulkopuolella syntynyt 13. ikävuodella oleva Susanna Sophia –niminen tytär, jonka etua valvomaan holhoojaksi tuli Oulunsuun kylästä perintötilallinen Iisakki Perttunen, Susanna Sophian tädin mies. Holhoojan sekä useiden velallisten läsnä ollessa ilmoitettiin omaisuus, josta tässä poimintoja.

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kirjailija Anni Swanin juuret Laitasaaressa

Anni Emilia Swan (s. 4.1.1875 ja k. 24.3.1958 Helsingissä) oli suomalainen kirjailija. Swan kirjoitti useita lasten- ja nuortenkirjoja, toimitti lapsille tarkoitettuja lehtiä ja toimi suomentajana. Anni Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana, mutta hän kirjoitti myös poikakirjoja. Paltamon pitäjänkirjurina toimi Johan Mattsson Swahn. Hänellä ja vaimollaan Beata Eriksdotter Braxilla oli mm. poika Johan Swahn. Johan Swahn oli Muhoksella armovuodensaarnaajana vuonna 1732 ja kappalaisena vuonna 1734. Hän kuoli Muhoksella loppuvuodesta 1759. Johan Swahn vihittiin Oulussa 2.9.1733, puoliso Wendela Catharina Mathesius (s. 24.2.1712 Kokkola, k. 5.7.1770 Muhos), heillä oli mm. tytär Elsa Wendela Swahn (s. 4.3.1737 Muhos, k. 16.10.1801 Muhoksen Laitasaaressa 64-vuotiaana). Kappalaisen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 33 Viinikka (alapappila), yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.09.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.09.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia