Aihearkisto: 24 Laukka

Rautatie Oulusta Oulujärvelle (1877)

Yllämainittu rautatie on aiottu alkavaksi Oulujoen pohjoisimman sillan luota, Tuiran talon paikoilta (josta haara johdettaisiin Toppilansalmen rannalle alapuolella tervahovia) ja kulkemaan melkein suorassa linjassa Oulujärven rannalle, Ylivaassilon (nyk. Ylä-Vaassila) saaren kohdalle. Tien pituus tulisi olemaan 86 virstaa. Kulunki-arvio oli ensin aprikoitu 6 ½ miljoonaksi. Tämän summan oli rautatie-komitea puolestaan arvioinut runsaanpuoleiseksi, vaan pitäen itseään tässä kysymyksessä ei kyllin mahdolliseksi arveluun, oli se kääntynyt näissä asioissa erittäin ymmärtävään mieheen – majuri Adelsköld Ruotsissa – joka kulunki-arviosta oli helpottanut 1,134,000 markkaa, joten se tulisi olemaan 5,366,000 markkaa. Virsta tätä rautatietä tulisi siis maksamaan 62,400 markkaa.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 61 Vänttilä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Puumerkit vuodelta 1830

Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1 rivi: kirkon kuudennusmies Anders Keinänen Utajärven Juorkunasta sekä kihlakunnan lautamiehet Philipp Taivall Sanginkylästä, Jacob Seppänen Ahmakselta ja Anders Kallio Utajärvenkylästä rivi: Bertill Hardicka, Matts Laucka, Matts Wallkonen ja Henrik Karrhu Laitasaaresta rivi: kihlakunnan lautamies Abram Kosunen Laitasaaresta, Sanginkylästä Johan Kärppä rivi: Ahmakselta Samuel Kolehmainen, Muhoskylästä Abram Henttula ja Johan Kuckonen rivi: kuudennusmies Hans Tihinen Laitasaaresta ja kruununtilallinen Anders Myllyranda Niskalta rivi: verotalonpojat Johan Pyykkö Ahmakselta, Anders Korrhonen Utajärvenkylästä ja Johan Pellkonen Sotkalta Puumerkki (ruots. bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 24 Laukka, 39 Koivikko, 6 Tihinen, 7 Karhu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Suvivirren säveltäjän sukua Muhoksella

Suvivirsi on virsikirjan virsi numero 571, ja se alkaa sanoilla Jo joutui armas aika (ruots. Den blomstertid nu kommer). Virressä on kuusi säkeistöä. Sen säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Virsi on yhtä rakastettu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. On otaksuttu, että virren alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu ”Israel Kolmodin (?) 1694”. Kolmodin-suvulla on etäinen linkki Suomeen, sillä Israel Kolmodinin sisaren kautta siitä polveutuu Wåhlberg-suku, jonka jäseniä asettui 1700-luvulla asumaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 24 Laukka | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laukan sillan rakentaminen

Laukan silta on neliaukkoinen teräskannattajien varassa oleva betonilaattasilta. Sen rakentaminen aloitettiin joulukuussa 1967. Siihen asti oli liikenne Oulujoen yli Laukan kohdalla tapahtunut lossilla. Sillan kokonaispituus on 230,2 metriä ja ajoradan leveys 8,5 metriä. Laukan silta oli rakentamisaikanaan TVH:n Oulun piirin suurin silta.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina , , , , | 4 kommenttia

Kustaa Similä – perinnelaulujen taitaja Amerikassa

Amerikansuomalaisen mainarin ja perinnelaulujen taitajan Kustaa Aaponpoika Similän (s. 19.1.1880 Muhosperä Similä) sukujuuret ovat Laitasaaren Laukan no 24 talossa. Kustaa oli Laukan tilan isännän Matti Tallmanin tyttären Liisa Laukan (s. 12.12.1779 Laukassa) ja hänen puolisonsa Kaaperi Matinpoika Korhosen (myöh. Kettunen, s. 27.10.1779 Utajärvi) lapsenlapsi eli pojan tyttären poika.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina | 3 kommenttia

Elvi Haatajan muistelmia

Aarno Määttä, jonka suku on lähtöisin Pienimäätästä no 17, on haastatellut laitasaarelaisia viime vuosituhannen lopulla. Julkaisemme Aarnon lähettämiä juttuja sivustolla.   Haatajan Elvi (s. 1911), jonka kotitalo oli Honkarinta no 78, on muistellut seuraavaa: Pikkaraisen no 72 isäntä oli viemässä tervaa Ouluun. Hän kuljetti tervat Laitasaaren Laukan tilan rantaan ja siitä oli tarkoitus jatkaa veneellä Oulujokea myöten Ouluun. Kun venettä lastattiin se kaatui, mutta isäntäpä ei harmitellut karanneita tervatynnyreitä, vaan kun itsekin oli muljahtanut jokeen – oli vain päivitellyt, että kastuikohan rahat!

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 58 Pesola, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 76 Paasimaa | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnässä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnän (s. 4.8.1871 Kärnässä no 1) suvun varhaisin mieslinjan kautta tunnettu sukunimi on Karhu. Suvun edustaja Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä) – Juho Kärnän isoisän isä – muutti Puolangalta Muhoksen Laitasaareen Laukan no 24 taloon vävyksi vuonna 1792. Samalla hän ylitti rajan, jonka länsipuolella uusi isäntä otti sukunimekseen uuden tilansa nimen eli Laukan. Matti oli pitkäaikainen lautamies ja herastuomari, minkä arvon  saattoi saada pisimpään käräjäkunnan istuvista lautamiehistä tehtävässään toiminut. Hän oli myös Laitasaaren arvostetuimman luottamustoimen, kylän lohipadon isännyyden haltija. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Matti sai juopuneena olosta kaksinkertaisen rangaistuksen. Sen sai herastuomari sovittaa todennäköisesti istumalla kahtena … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 24 Laukka, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Radion ja television alkuajoista

Maailman ensimmäinen radiolähetys kuultiin jouluaattona 1906 – eetteriin kajahti mm. viulumusiikkia. Suomessa radiolähetykset alkoivat vuonna 1923 ja siitä lähtien radio on ollut hyvin tärkeä kapistus tiedonkululle kotitalouksissa. Meille kotiini radio hankittiin 1930-40-luvulla. Monissa taloissa ei vielä tuolloin ollut sähköjä, mutta pikkuhiljaa noista ajoista myös sähköt Laitasaaressa yleistyvät.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka - Timonen, 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Vanhoja uutisia Laitasaaren kouluista

Kesälomat on lähes vietetty ja koulutkin alkaneet. Tähän aikaan sopiikin laittaa artikkeleita entisaikojen koulunkäynnistä. Ylläolevassa kuvassa on vanha Huovilan koulu. Erilaisia pieniä uutisiakin löytyy vanhoista lehdistä. Vuonna 1890 uutisoitiin Laitasaaren koulusta, joka on rakennettu aikoinaan Ollilan kedolle: — Muhokselta, 30.5.1890. On eräs keto Oulujoen törmällä Muhos-pitäjän Laitasaaren kylässä, jota nimitetään Ollilan kedoksi. Mainitulle kedolle keräysi ennen nuorta kansaa kesän aikana Pyhäilloin tanssileikkiin ja pallinlyöntiin. Nyt on siinä Laitasaaren kansakoulu. Kilwan on rientänyt tänäki kewännä wiidettäkymmentä lasta joka päiwä kouluun, tähän päiwään asti. Ja tänä päiwänä oli tutkinto. Tutkinnossa tunnosti lapset itsensä ihmeteltäwän hywästi, senlaisetkin, jotka eiwät ole kovin kahtena talwena … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina , | 2 kommenttia