Aihearkisto: 23 Keränen – Siekkinen

Muistoja Laukan lossista

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi. Pentti Lohela: Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla. Lahja Holma eli Pippa: Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka | Avainsanoina | 1 kommentti

Puolukassa 1950-luvulla

Oli kaunis syksyinen sunnuntaiaamu Laitasaaressa. Äitini Hanna ja naapurin Helmi olivat käyneet puolukassa lauantaina kaukana kunnan rajalla, jopa osin Tyrnävän puolella. Komeita tummanpunaisia puolukoita he olivat saaneet kerättyä mukavasti, sillä saalista oli tullut 6-7 sankoa molemmille. Siinä olikin kantamista – osa piti jättää metsään piiloon haettavaksi seuraavana päivänä. Lähdimme sitten noutamaan niitä, mukana olivat isäni, äitini sekä naapurin Jenni ja minä. Olin noin 7-8 vuotias ja pieni reppu selässä taivalsin matkaa. Meillä kaikilla oli eväitä sanomalehtiin käärittyinä sekä mehua ja termospullossa kahvia.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , | 1 kommentti

Taloja vaihdettu kenkiin

Kuvan torppa ja sen omistajat eivät liity tarinaan, mutta on harvoja arkistossamme olevia torpan kuvia – klikkaa isommaksi Tällainen ”talonvaihto-operaatio” on päässyt aikoinaan sanomalehteen: Suutari Iikka Herman Putaala Muhoksella on suutari Antti Pellikalta vaihtanut talon 96 parilla naisten korkokenkiä. Niinikään Antti Pellikka 90 kenkäparilla vaihtanut talon Jaakko Kemilältä. Viimemainitun eukolla on nyt jalkineita neljäksikymmeneksi viideksi vuodeksi, jos 2 paria aina vuodessa menee. Mainitut talot ovat ainoastaan torppia, jotka kuuluvat Siekkilän maatilalle Laitasaaren kylässä Muhoksella. 1 P.S. Olisipa hauskaa tietää mitkä olivat nämä kenkiin vaihdetut torpat?

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hevoskolari 1930-luvun alussa

Eräänä päivänä 13-vuotias Aira Rahko oli palaamassa Laitasaaren meijeriltä kotiaan Hakalaa kohti. Oli hänen vuoroviikkonsa kuljettaa hevosella Hakalan, Koiviston ja Rotosen maidot ja palatessa tuoda halkaistun maidon kurrit. Sitä varten hän joutui odottelemaan meijerissä reippaan tunnin, että saisi paluupänikät mukaan. Paluumatkalla tuli vastaan Laitasaaren koulun ja hiekkakuopan kohdalla rämisevä kuorma-auto. Airan hevonen pillastui ja nousi kahdelle jalalle – katkoi tampit poikki ja lähti karkuun. Siinä rytäkässä kuljettaja kärryineen ja kurrilasteineen lensi hiekkakuoppaan jääden itse alimmaiseksi.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen, 36 Kauppi - Hakala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – pajatyökalut

Pajatyökalut Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Santeri Lohela (Laitasaari, Siltala) Taottuja paja/ahjotyökaluja. Kolme puuvartista pajavasaraa, kolmet pitkävartiset pajapihdit, yhdet hohtimet ja yksi hiilloksen kohennin. Santerin veli Heikki oli myös taitava seppä, hän asui Kulmalassa perheineen. Toinenkin veli eli Jaakko osasi sepäntaidot, hän asutti perheineen kotitaloa Siekkilää. Puhuttiinkin kolmen sepän Siekkilästä. Museon kokoelmissa on myös Yrjö Putaalan ja Martti Kangasollin lahjoittamat pajapihdit. Kuinkahan yleistä Laitasaaressa on ollut, että taloissa on ollut paja työkaluineen?

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pakanalliset Jumin häät – osa 2

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. Ks. osa 1. Muhoksen seurakunnan historiassa on kerrottu Jumihäiden yhteydessä sattuneesta tapauksesta, jossa Siekkisen talossa piikana olleen Anna Kaisa Henrikintytär Ruuthin väitettiin tulleen raskaaksi. Kirjassa on kopio rovasti Johan Wegeliuksen 1759 pitämän rovastintarkastuksen pöytäkirjan suomennoksesta. Siinä mainitaan, että Jumihäät ovat lakanneet sen vuoksi, että kauheaksi esimerkiksi eräs elinkautisvanki mestattiin 16. joulukuuta menneenä vuonna. Pöytäkirjassa kerrotaan, että Muhoksen kappelissa, etenkin Laitasaaren kylässä, on ollut ikivanha totunnainen paha tapa, että nuori väki ja rengit ja piiat ovat kokoontuneet lauantai- ja sunnuntai-iltaisin yhteen sunnuntain ja maanantain vastaisiksi öiksi tiettyyn paikkaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia

Pakanalliset Jumin häät – osa 1

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. 1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Kulumalan Sulo

Oli lämmin toukokuun päiva, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt täyteen nauloja. Kun hevonen oli aikoinaan poltettu, siitä jäi yli kilo nauloja! Oli Sulo saanut sitten vasarasta päähänkin, kun pikkuveli Leo oli saanut työkalun käteensä; Sulo nukkui sikeitä päiväunia ja Leo oli ruvennut vähän herättelemään.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Kärnä no 1 – kaksi savua

Meinasin saada jälleen harmaita hiuksia Kärnä no 1 kirjoittamisessa, kun huomasin jo varhaisessa vaiheessa tilalla olleen kaksi savua. Kärnän tilan historia alkaa jo viimeistään vuodesta 1584, kun Jussi Antinpoika ilmestyy asukkaaksi Antti Savolaisen (Kärnä eli Tapio no 26) ja Tapani Heikinpojan (Laukka no 24) läheistyyteen. On oletettavaa, että Jussi oli Antti Savolaisen poika. Noin vuonna 1598 ilmestyy lisää kärnäläisiä, sillä Olli Antinpoika -niminen mies maksaa kymmenykset 2/3 veromanttaalin kokoisesta tilasta. Ilmeisesti Olli oli Jussin veli ja Antti Savolaisen poika. Molempien tilat sijaitsivat Oulujoen eteläpuolella – siis siinä missä Kärnät nykyäänkin ovat. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 23 Keränen - Siekkinen, 24 Laukka, 26 Tapio | Avainsanoina | 2 kommenttia