Aihearkisto: 23 Keränen

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 3 – maalaistalon arki ja pyhä

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Klikkaa kuvaa niin näet keitä siinä on. Joka päivä aamulla klo 8-9 syötiin eine, klo 14 puolinen, niiden välissä kahvi. Iltanen oli klo 19 päivän päätteeksi. Kesällä niitylle tuotiin evästä, pyyheliina levitettiin ja katettiin kahvit. Kaukaisimmat niityt olivat Rauhionojalla lähellä Rauhion taloa. Isojaossa monet laitasaarelaiset talot saivat peltoa Sosolta Tyrnävälle menevän tien pohjoispuolelta. Sodan jälkeen pellot luovutettiin siirtolaisasutukseen ja tilalle annettiin peltomaita Rauhionojalta tien vasemmalta puolelta. Lapsuuden muistoihin liittyviä paikkoja ovat myös Hakkarilan niitty ja Kortesuo Inkalan mailla. Ne olivat Kaarlon äidin Fanny Keräsen o.s. Inkala ja hänen sisartensa Mäkelän Ainon (Pienimäkelä … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 2 – harrastuksia ja kavereita

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Kesällä pelattiin pesäpalloa, milloin kenenkin pihassa ja milloin vain saatiin kokoon 4-5 pelaajaa. Joskus pelattiin lehmihaassakin ”liukumiinojen” eli lehmänkakan seassa. Tytöistä peleissä olivat usein mukana Keräsen Enni (myöh. Yrjänä) ja Jokelaisen Tyyne ja pojista Tihisen Yrjö, Suorsan Leo (s. 1922) ja Paavolan Olli (s. 1926). Talvella harrastettiin innokkaasti hiihtoa. Sunnuntai-aamuna syötiin nopeasti kaurapuuro ja lähdettiin Keräselle, jossa Heikki-isännän kuoltua oli Karppisen Tauno (s. 1922) renkipoikana. Tauno oli urheilumiehiä, ja hänen kanssaan hiihdettiin niin että vasta iltahämärissä mentiin kotiin. Isä sanoi vain ”Myöhäänpä meni!” – ei moittinut, vaikka ei muistettu tulla syömäänkään.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 36 Kauppi, 36 Kauppi - Hakala, 53 Vauhkola, 6 Tihinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keräsen Kaarlo muistelee – osa 1 – koulumuistoja

Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Katso myös artikkeli jossa Kaarlo on tunnistanut luokkatovereitaan tästä vuoden 1937 kuvasta. Muutamia tunnistuksia vielä puuttuu. Kaarlo on kuvassa vasemmalla olevan ruutuessuisen Elsa Männikön vieressä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Kaarlon syntymäkoti oli Laitasaaressa Oulujoen eteläpuolella nykyisen Rantatien varrella sijaitseva Uusikeräsen maatila, vanhemmat Kalle Keränen ja Fanni o.s. Inkala, Inkalan talosta. Kaarlon sisarusparvessa oli 2 poikaa ja 2 tytärtä: Väinö, Kaarlo, Ellen ja Salme.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 38 Inkala - Apaja, 44 Arola, 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kuvia lisätty sivustolle

Sivustolle hankittiin lisää levytilaa, joten nyt pystyimme vihdoin lataamaan useita kymmeniä uusia kuvia, mm. seuraaviin gallerioihin – oheisessa kuvassa Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja Emmi Hartikka eli Margareta Emilia Juho Paavontytär Hartikka o.s. Hyvönen (1887-1977). Hartikka no 3 Väärä no 5 Keski-Kosula no 10 – lisätty 17.3. Huovinen no 15 Perttunen no 21 Koistila no 22 – lisätty 26.2. Keränen no 23 – kaikki Keräsen talojen kuvat nyt täällä Hakkarila no 25 – lisätty ja tunnistettu 3.4. Ähkynen no 37 – Välitalon kuvia lisätty 27.4. Kähkönen no 40 Tyllinoja no 46 – lisätty 1.3. Vauhkola no 53 Halonen no 54 Ritokangas no … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 23 Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 3 Hartikka, 40 Kähkönen, 5 Väärä, 53 Vauhkola, 59 Hangaskankaanlaita, 71 Tuohino, 74 Saunakangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Muistoja Laukan lossista

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi. Pentti Lohela: Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla. Lahja Holma eli Pippa: Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lossitaksat 1904 ja 1917

Laukan lossipaikkaa varten Muhoksen pitäjässä 1904 Vaunuista kahdella hevosella 1 mk Vaunuista kolmella hevosella 1,20 mk Kieseistä eli rattaista yhdellä hevosella 60 p Kieseistä eli rattaista kahdella hevosella 80 p Yhdeltä hengeltä, jota seuraa irtonainen hevonen tai muu eläin 30 p Yhdeltä hengeltä 15 p Kun useampia henkiä yhtäaikaa kulkee, maksetaan jokaiselta 10 p Polkupyörästä 10 p

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Laukan lossi – kolmesti maapallon ympäri

Oheinen artikkelilöytö vuodelta 1964 on Pentti Lohelan, lupa julkaisuun saatu paikallislehti Tervareitiltä. Vuosikymmenien ajan ovat lossit olleet tärkeänä maamme tieliikenteessä. Kiireinen aikamme ei kunnioita niitä. Hitaina ja epäkäytännöllisinä – silti ajallaan välttämättöminä – ne tulevat syrjäytetyiksi suurien monikaistaisten siltojen tieltä. Vaikka lossit katoavat on niistä jäänyt säilyvä muisto – lossiromantiikka. Oulujokivarressa on vielä käytössä muutamia losseja, joista vilkkaimmin liikennöiviä lienee Laukan lossi. Kesäaikana se ylittää Oulujoen päivässä 100-200 kertaa, mistä matkaa kertyisi yhtäjaksoisesti 50-80 km. Se merkitsee, että lossi on liikkeessä itse asiassa ympäri vuorokauden muutamaa hiukkasen pitempää pysähtymisaikaa lukuun ottamatta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , | 1 kommentti

Lyyli Similä: Aarnivalkeat

Toistakymmentä vuotta sitten oli muutaman talon (Saarelan) poika ollut kyntämässä kotitalonsa peltoja jokitörmällä. Äkkiä oli sahrojen kärki tarttunut johonkin kovaan esineeseen niin lujaan että iso, vahva hevonen pysähtyi. Ajaja oli mitään aavistamatta käskenyt hevosta, mutta samassa oli alkanut mullasta kuulua helinää ja ”saharan” kärkeen oli ilmestynyt hyvin suuren pullon suuosa. Mies oli arvellut että pullossa oli ollut rahoja, ”vain ne painuvat maan alle ku en älynny ottaa. Hajin kotuva lapijon ja kaivon sitä peltuva, mutta en mittää löytäny. Pullon katkennu laita oli aivan kirkas.” Aarnitulien, eli murteessamme aarrevalakijain sanotaan palavan kesäaikana. Silloin niitä sanotaan ”puhistettavan”. Veljeni oli kerran huomannut ison … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka, 48 Putaala | Avainsanoina | 2 kommenttia