Aihearkisto: 23 Keränen

Muistoja Laukan lossista

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi. Pentti Lohela: Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla. Lahja Holma eli Pippa: Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laukan lossi – kolmesti maapallon ympäri

Oheinen artikkelilöytö vuodelta 1964 on Pentti Lohelan, lupa julkaisuun saatu paikallislehti Tervareitiltä. Vuosikymmenien ajan ovat lossit olleet tärkeänä maamme tieliikenteessä. Kiireinen aikamme ei kunnioita niitä. Hitaina ja epäkäytännöllisinä – silti ajallaan välttämättöminä – ne tulevat syrjäytytyiksi suurien monikaistaisten siltojen tieltä. Vaikka lossit katoavat on niistä jäänyt säilyvä muisto – lossiromantiikka. Oulujokivarressa on vielä käytössä muutamia losseja, joista vilkkaimmin liikennöiviä lienee Laukan lossi. Kesäaikana se ylittää Oulujoen päivässä 100-200 kertaa, mistä matkaa kertyisi yhtäjaksoisesti 50-80 km. Se merkitsee, että lossi on liikkeessä itse asiassa ympäri vuorokauden muutamaa hiukkasen pitempää pysähtymisaikaa lukuun ottamatta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Aarnivalkeat

Toistakymmentä vuotta sitten oli muutaman talon (Saarelan) poika ollut kyntämässä kotitalonsa peltoja jokitörmällä. Äkkiä oli sahrojen kärki tarttunut johonkin kovaan esineeseen niin lujaan että iso, vahva hevonen pysähtyi. Ajaja oli mitään aavistamatta käskenyt hevosta, mutta samassa oli alkanut mullasta kuulua helinää ja ”saharan” kärkeen oli ilmestynyt hyvin suuren pullon suuosa. Mies oli arvellut että pullossa oli ollut rahoja, ”vain ne painuvat maan alle ku en älynny ottaa. Hajin kotuva lapijon ja kaivon sitä peltuva, mutta en mittää löytäny. Pullon katkennu laita oli aivan kirkas.” Aarnitulien, eli murteessamme aarrevalakijain sanotaan palavan kesäaikana. Silloin niitä sanotaan ”puhistettavan”. Veljeni oli kerran huomannut ison … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka | Avainsanoina | 1 kommentti

Kun Laukan siltaa tehtiin

Vuosikymmenten odotusten jälkeen alkoi Laukan sillan rakentaminen, mikä kosketti myös meitä lähellä asuvia. Ensimmäinen työ oli saada joen jää niin kantavaksi, että se kestäisi raskaan kaluston liikkumisen. Sillan kannatinpilarit piti saada rakennettua tasaisin välimatkoin joen pohjaan, jota piti ruopata pohjakallioon asti. Kiviset maamassat ajettiin meidän rantaan tavallisilla maataloustraktoreilla. Siinä savotassa oli meidänkin Ferguson kippikärryvarustein mukana. Seppo ajoi päivävuoroa ja minä yöllä.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Ranta-Keränen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Joen pohjan ruoppaus Keräsen rannassa

Taisto Ranta, Ranta-Keräsen no 23 vanhaisäntä, muistelee tammikuussa 2016: Kuusamolaiset sukulaiset tulivat meitä Hilkan kanssa pyytämään, että lähtekää meidän kanssa Joensuuhun ja sieltä Orimattilaan. Sukulaisilla oli ihan uusi auto ja heitä pelotti lähteä sinne asti kahdestaan ajamaan. Ja niin me käytiin se neljän päivän reissu Etelä-Suomessa. Kuvassa näkymää Keräsen kantatilan paikasta joen eteläpuolelle aikana, jolloin Luikunsaari tasoitettiin. Saari syntyi siitä, että Oulujokea ruopattiin Heimosten kohdalta. Ruoppaamalla tehtiin uutta veneväylää.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Ranta-Keränen | Avainsanoina | 6 kommenttia

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 2

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa, ensimmäisen löydät täältä (klikkaa linkkiä). Kuvien hevoset eivät liity tarinaan. Hevospotilaiden määrä oli enimmillään kahdeksankymmenen paikkeilla. Eläinsairauksista oli pääosin lyöttymiä ja säkätautia. Näiden aiheuttamat avohaavat märkivät ja ne piti päivittäin puhdistaa sekä lääkitä. Nämä taudit aiheuttivat ylipitkät valjoissa olojaksot, varsinkin kärryvaljastuksessa, ja tiettömät maisemat.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön kuuluivat hevosten hoitajat, rehunajajat, kengittäjät, teurastajat ym. apumiehistö. Hevosten määrä kasvoi jo vuonna 1942 siinä määrin, etteivät Koivikkoon varatut tilat enää riittäneet, vaan jouduttiin ottamaan käyttöön lisätilaksi lähellä oleva pappilan kivinavetta. Joitakin hevosia sijoitettiin myös  muille naapuritiloille.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Puolukassa 1950-luvulla

Oli kaunis syksyinen sunnuntaiaamu Laitasaaressa. Äitini Hanna ja naapurin Helmi olivat käyneet puolukassa lauantaina kaukana kunnan rajalla, jopa osin Tyrnävän puolella. Komeita tummanpunaisia puolukoita he olivat saaneet kerättyä mukavasti, sillä saalista oli tullut 6-7 sankoa molemmille. Siinä olikin kantamista – osa piti jättää metsään piiloon haettavaksi seuraavana päivänä. Lähdimme sitten noutamaan niitä, mukana olivat isäni, äitini sekä naapurin Jenni ja minä. Olin noin 7-8 vuotias ja pieni reppu selässä taivalsin matkaa. Meillä kaikilla oli eväitä sanomalehtiin käärittyinä sekä mehua ja termospullossa kahvia.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , | 1 kommentti