Aihearkisto: 22 Koistila

Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.) Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika. Muhoksen kirkkoherrana … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Maanraivaaja Olli Holappa (1920)

Kuva linkitetty Finnasta – Kerjäläisperhe maantiellä (1860), taiteilija Robert Ekman Olen syntynyt v. 1854. Vanhempaini kotipaikka on ollut Muhoksen pitäjässä, Kosulan kylässä pienessä mökissä. Ammattinaan he ovat kesäisin tehneet maatöitä, oja- ja kuokkatöitä y.m., mistä vaan elintarpeensa saivat. Talvella vanhempani kutoivat kalanpyydyksiä taloille – silloin nähkääs sai keväisin ja syksyisin vetää joesta nuottaa, silloin sai maistaa lohtakin. Lapsuuteni ajoilta muistan vielä, kuinka isäukko toisinaan iltasilla verkkoa kutoessaan lapsilleen kertoili mukavia taruja kultalinnusta, kuninkaan pojasta ja monta muuta hauskaa satua. Ja ”ison vihan” ajoilta hän puhui Kyöstistä, Rautakosken Pekasta ja Laurikaisesta. Oli sillä niitä kaskuja jos jonkinlaisia.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Voimamiehiä Muhokselta ja muualtakin

Lyylin veljen Pekka Similän kertomaa paikallisista urheilijoista ja voimamiehistä noin vuonna 1935: Pari kovaa juoksijamiestä oli Muhoksella ennen. Toinen, Aapeli Koistinen elää vieläkin, mutta on nyt jo 80-vuotias, toinen oli Aukusti Inkala. Molemmat ottivat juoksemalla hevosia kiinni vaikka kuinka vauhdissa nämä olisivat olleet. Ja ovatpa nämä ottaneet jäniksiäkin juoksemalla kiinni. Entisaikaan, jolloin ei ollut aitojakaan muita kuin ”selekäaijat” päästettiin hevoset heinänteon jälkeen niityille laitumelle ja kun ei hevosia muuten saatu kiinni, mentiin hakemaan Inkalan Aukustia ja kun tämä juoksuun pinkaisi, niin sai hevoset kiinni.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Oma maa mansikka, muu maa mustikka!

Oma maa mansikka, muu maa mustikka! Näin tutusti alkaa Suomen ensimmäisen taiderunoilijan Samuli Kustaa Berghin runo ”Oma maa”. Samuel Gustaf Bergh (s. 2.12.1803 Oulu, k. 48-vuotiaana reumatismiin 5.7.1852 Halikko, haudattiin Ouluun 11.7.), kirjailijanimeltään Kallio ja suomalaisittain Samuli Kustaa Bergh, oli suomalainen runoilija. Hänen tuotantonsa jäi suppeaksi, mutta erityisesti runot ”Ystävälleni”, ”Sirkka” ja ”Oma maa” ovat tulleet tunnetuiksi. Berghiä pidetään yhtenä 1800-luvun tärkeimmistä lyyrikoista. Samuel syntyi Oulussa varakkaaseen perheeseen. Isä Samuel Wilhelm Johaninpoika Bergh (s. 21.4.1750 Liminka, k. 59-vuotiaana keltakuumeeseen 7.3.1810 Oulu) oli kauppias ja laivanvarustaja. Äiti, Limingan kappalaisen tytär Anna Margareta Arvidintytär Mennander (s. 2.1.1773 Kalajoki, k. 32-vuotiaana keuhkotautiin 16.12.1805 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | Jätä kommentti

Viskaali tuli Laitasaareen

Ruotsista lähtöisin olevalla räätälimestari Olof Wallinilla (s. n. 1728-31, k. 4.5.1791) ja oululaisella vaimollaan Britha Mattsintytär Qvickillä (s. 30.8.1734) oli lapset Brita Maria (s. n. 1758) – on mukana vielä isänsä perukirjassa, mutta häviää sitten kirkonkirjoista eikä löydy haudattujen luetteloistakaan Jacob (s. 3.4.1761, k. 15.3.1831 keuhkopöhöön) – kauppias, puoliso ilmeisesti 15.11.1784 Oulussa Walborg Henrikintytär Sevon (s. 4.5.1760, k. leskenä vanhuuteen 16.4.1831 Oulu) Olof (s. 12.2.1770) – maaviskaali, Alakoistilan no 22 eli Viskaalin omistaja Caisa Gertrud (s. 1766, k. 1768) Eva Elisabeth (s. 30.10.1772) – naimaton, muutti Laitasaareen veljensä, sisarensa ja leskiäitinsä kanssa, kuoli 4.3.1811 tuntemattomaan sairauteen Sophia Magdalena (s. 19.3.1775) … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 4 Hämälä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Eräs merkillinen tositapaus Oulujoella v. 1894

Vaikkakin tämän vaatimattoman kertomuksen yleissävy onkin hiukan surullinen, niin voi sen kuka tahansa lukea keveällä mielellä, sillä se päättyy jotakuinkin onnellisesti. Kertomus on oikeastaan omistettu etupäässä n.k. ”sunnuntaimetsästäjille”, joiden kunniaa ja itsetuntoa se kylläkin voi jossain määrin loukata, mutta toiselta puolen, sillä on myös lievästi moraalinenkin sivutarkoitus.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 60 Ontero | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – kummituksia ja muita (osa 4)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Tässä viimeinen osa muistelmista. Kiitokset Ristolle ja Pentille! Joen ylitys oli siihen aikaan erikoista touhua. Joki oli täynnä tukkeja ja niitä piti väistellä ja ohjailla. Puomit oli mm. Malurin kohdalla. Oulujoessa uitiin eikä vesi tuntunut kylmältä. Seurojentalon kohdalla oli loivaa rantaa ja pitkät hiekkasärkät keskellä, siis Yrjänän vastarannalla. Joen yli uitiin monta kertaa. Heinänteon jälkeen illalla mentiin uimaan. Malurin uimapaikkaa sanottiin ruplankukkaroksi. Siinä paikassa oli oja ja syvänne. Jossakin oli ryöstetty pankki tai meijeri ja rosvo saatiin kiinni. Siinä tilanteessa ryöstäjä heitti rahat syvänteeseen.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 22 Koistila, 53 Vauhkola, 54 Halonen | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Inkalan krouvi

Huom! Tämä artikkeli on 500. joka on sivustolla julkaistu! Katso kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta. Muhoksen käräjät 30.8.-7.9.1786 Tikkalan talossa, s. 298-302, § 145 1 Kruununnimismies Aleksander Schroderus ilmoitti laillisesti käsiteltäväksi aikaisemmilla käräjillä olleen rikosasian, mikä oli lykätty syytettyjen poissaolon takia. Rengit Juho Antinpoika Perttunen ja Pekka Liflander sekä talollisen poika Sakari Inkala olivat talollinen Iisakki Inkalan krouvissa eräänä pyhäpäivänä vuonna 1786 pelanneet korttia, ja talollinen Iisakki Inkala oli sen sallinut talossaan.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 28 Kekkola, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – vanhat esineet (osa 3)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vanhoja esineitä on meillä toistasataa. Vaimo jo kyllästyi niihin, piti viedä osa traktoritalliin, osa niistä on vanhalla puolella. Aikoivat hakea osan kotiseutumuseoon, vaan eivätpä ole vielä ehtineet. Asuintalossa on myös komea Amerikanarkku, sen toivat Mertaniemen veljekset Suomeen palatessaan. Löytyy mm. riihivarsta vuodelta 1903, puukolla on tehty vuosiluku. Miten sitä käytettiinkään? Puinnista ajettiin ensin lyhteet riiheen. Osa laitettiin orsille, osa lattialle pystyyn. Riihi lämmitettiin ja kuivaneet lyhteet lyötiin seinään, enimmät jyvät pois. Sitten lyhteet levitettiin lattialle ja niitä mätkittiin varstalla. Ensimmäiseksi otettiin oljet pois madrassitarpeisiin, sitten jyvät lajiteltiin rusamasiinalla sekä säkitettiin. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 53 Vauhkola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – sota-aikaa (osa 1)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Ohessa ensimmäinen osa artikkelisarjasta. Suuret kiitokset Pentille, kun ehdit haastattelemaan ja Ristolle mukavista muisteluista! Edessä vasemmalla Riston sodassa kaatunut veli Mauri – klikkaa kuvaa isommaksi. Tunnistatteko muita? Hangaskankaalla oli raiteilla sota-aikana saksalaisten tavaravaunuja, niitä oli toista sataa. Sieltä poikasena haettiin panoksia ja muuta. Oli vehnäjauhoja, suklaata – ja suksiakin! Valoraketeista otettiin ruutia ja sytytettiin palamaan. Savupommeja myös kokeiltiin. Vähään aikaan ei näkynyt mitään, niin tehokas se oli. Oli hyvä tuuri meillä kun tykinhylsyn nalleja räjäytettiin Tuvan (entinen Nuorisoseuran talo, tuhoutui tulipalossa 3.1.1969) portailla heittämällä kiviä päälle, eikä sattunut pahempaa.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 53 Vauhkola, 74 Saunakangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti