Aihearkisto: 2 Parviainen

Rahalöytö Muhoksella (1914)

Kaleva-lehdessä kirjoitettiin lauantaina 11.7.1914 1 Jo keväällä oli Muhoksella tehty eräs rahalöytö. Kosulan kylässä olevan Ähkylän talon pellosta oli sitä muokattaessa löydetty rahoja. Tuo pelto kuuluu parikymmentä vuotta sitten tehdyn metsämaahan, joten paikalla on ennen kasvanut metsää. Pellolta on löydetty hopearahoja noin parikymmentä kappaletta ja lisäksi eräs hopealusikka. Tämä lusikka oli erittäin hauskan näköinen. Se on paljon leveämpi kuin nykyiset lusikat, ja sen varsi on melko lyhyt. Varren päässä on lisäksi kruunu, joten lusikka näkyy olleen tavallista arvokkaampi. Samaa todistaa sekin, että lusikasta on osa paitse kruunua ollut kullattuna, mistä selvät jäljet ovat vielä näkyvissä.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ähkylän pellosta nousi hopea-aarre (1914)

Kaiku-lehdessä kirjoitettiin perjantaina 5.6.1914 1 Viime torstaina kun Ähkylän talon renki Jaakko Holappa Muhoksen Laitasaaressa oli kyntämässä, löysi hän pellosta vanhoja hopearahoja ja koristeellisen hopealusikan. Rahat olivat hajallaan siellä täällä aivan maanpinnassa ja oli niitä kaikkiaan 14 kappaletta. Muut paitsi kaksi pienintä, noin pennin rahan kokoisia, olivat verrattain hyvin säilyneitä, ja saa niissä olevista kirjoituksista ja iästä hyvin selvän.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Vanha sukuraamattu

Michel Kocko on Tämän piplijan omistaja eli Walpuri Kylmänen eli Talon emäntä Walpur Kocko ja tämän piplijan on minun isäni Michel Kocko minulle lämpymästä käjestän nijn mjnä myös Tahdon anta minun waimolleni Walpor Kylmäselle ja joka hänen nimesä pyhgi pois Tästä girjasta hänen on wanhurskas Jumala pois pyhgiwä elämän kirjasta ja hän on lujettawa niden sekan jotaka tulesa palawat Michel Kocko eli Walpor Kocko Temmes den 21 april 1811 Ala-Temmeksen Kokon no 8 isäntä Mikko Mikonpoika Kokko (s. 8.8.1786) oli avioitunut Valpuri Juhontytär Hyryn eli Kylmäsen (s. 5.4.1777) kanssa 28.11.1809. Heille syntyi tytär Liisa (Elisabeth, s. 23.3.1815). 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 15 Huovinen, 2 Parviainen - Kangas-Parviainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Anna Parviainen purki kihlauksen

Tuomiokirjakortistossa on 12 kpl kihlauksen purkamisjuttuja 1600-luvulta koko Pohjois-Pohjanmaalta. Käräjät 17.-19.2.1679: Koska Anna Paavontytär Parviainen ei ollut täyttänyt lupaustaan arvoisan tuomiokapitulin päätöksen 11.12.1678 mukaisesti eikä myöskään nyt suostu avioliittoon Aappo Martinpoika Karhun kanssa, niin mainitun tuomiokapitulin päätöksen mukaan Anna saa sakkoa 18 taaleria kuparirahaa ja palauttaa kihlajaislahjat, kaksi karoliinia, yhden hopeasormuksen ja yhden kyynärän palttinaa ja maksaa Aapolle hänelle tässä asiassa aiheutuneet kulut ja kihlajaislahjat kaksinkertaisena 15 taaleria 16 äyriä kuparirahaa pysyen myös naimattomana siihen asti, kun Aappo menee naimisiin ja vielä hakee arvoisalta tuomiokapitulilta lupaa siihen, mistä kaikesta Annaa kirkkoherran pyynnöstä muistutetaan. 1 Jäikö Anna kaitsemaan jostakin syystä nuorempia … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Parviainen, Käärmekangas ja Vänttilä

Olemme Sarin kanssa päivittäneet nämä talosivut standardin mukaisiksi. Lue Parviaisesta no 2 täältä. Saimme Parviaisesta kuvia – niissä on myös tunnistamattomia henkilöitä, käykääpä katsomassa tämän linkin kautta. Kuvat isonevat kun niitä klikkaa, samalla tulevat kuvatekstit näkyviin.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 61 Vänttilä, 66 Käärmekangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Vauhkolan isäntä muistelee – kummituksia ja muita (osa 4)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Tässä viimeinen osa muistelmista. Kiitokset Ristolle ja Pentille! Joen ylitys oli siihen aikaan erikoista touhua. Joki oli täynnä tukkeja ja niitä piti väistellä ja ohjailla. Puomit oli mm. Malurin kohdalla. Oulujoessa uitiin eikä vesi tuntunut kylmältä. Seurojentalon kohdalla oli loivaa rantaa ja pitkät hiekkasärkät keskellä, siis Yrjänän vastarannalla. Joen yli uitiin monta kertaa. Heinänteon jälkeen illalla mentiin uimaan. Malurin uimapaikkaa sanottiin ruplankukkaroksi. Siinä paikassa oli oja ja syvänne. Jossakin oli ryöstetty pankki tai meijeri ja rosvo saatiin kiinni. Siinä tilanteessa ryöstäjä heitti rahat syvänteeseen.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 22 Koistila, 53 Vauhkola, 54 Halonen | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Päivärinteen Parantolan henkilökuntaa (1950)

Lääkärit Zachrias Panelius, ylilääkäri (s. 6.5.1898 Hämeenlinna), puoliso Ruth o.s. Haglund (s. 14.8.1902 Kokkola). Heillä oli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vera Seppälä (s. 5.9.1898), alilääkäri Taloudenhoitaja Akseli Suvanto (s. 2.2.1881), puoliso Amanda Kemppainen (s. 14.5.1903) – heillä kolme tytärtä ja yksi poika Kirjanpitäjä Arvo Vesterinen, puoliso Jenny toimistoapulaisena Helli Suonperä (o.s. Kaurala) Palvelijat/apulaiset

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla

Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 2 Parviainen, 63 Rovala | Avainsanoina , , | 5 kommenttia

Jouluostoksille kyläkauppaan

Sain Pietarsaaresta upean kuvan – otettu ilmeisesti 1910-luvulla Laitasaaressa. Kauppa-apulaisena Hilja Hyrkki (s. 1892) Hyrkin no 12 talon neitejä. Toinen kauppa-apulainen on suurella todennäköisyydellä Ida Serafiina Meyer (s. 1885). Hänen isänvainaansa oli makkaramestari Eberhard Meyer Puujalasta no 50. Ida asui kuvan oton aikaan äitinsä ja tämän uuden miehen Juho Huttusen kanssa naapurissa eli Yrjänässä no 29, jossa Juho oli torpparina. Kuvan muut henkilöt tunnistamatta. Mitä mahdettiin myydä kaupassa tuolloin? Luultavasti kaikkea mahdollista mitä talouksissa tarvittiin.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 36 Kauppi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa

Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta sai alkunsa 1880-luvulla ja asiaa käsiteltiin vuosikymmenten ajan eri tahoilla. Vasta 1924 asetetun uuden maakunta-arkistovaltuuskunnan toimien seurauksena ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin Hämeenlinnaan 1927. 1 Oulun maakunta-arkisto sai toimitilansa lokakuussa 1931 valmistuneesta Ainolasta, arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemasta rakennuksesta, jossa toimivat myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja maakuntamuseo. Nykyisin rakennuksessa on Pohjois-Pohjanmaan museo.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia