Aihearkisto: 18 Rönkkö

Rönkön höyrymylly

Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rönkkö no 18 historia

Monolan väkeä heinähommissa – oikealla harava kädessä Tytti eli Gunvor Hägglund, vasemmalla Joonas Littow ja keskellä Antti Jaara Kivarista. Taustalla Rönkön rakennuksia. Rönkkö – myös Määttä-Rönköksi mainittu – on, kuten nimestä voi päätellä, yksi monista Määtän taloista Laitasaaressa. Määttä kantatalo – lue lisää tästä Isomäättä no 16 – historiikin kirjoitus kesken – apua kaivataan! Pienimäättä no 17 – lue lisää tästä Määttä-Rönkkö no 18 – lue lisää tästä Määttä-Sieppo no 20 – lue lisää tästä Määttä-Yrjänä no 29 – lue lisää tästä Määttä-Kauppi no 36 – lue lisää tästä Kopsa no 42 – lue lisää tästä Kuten huomaatte – Isomäätän … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 4

Maan suola Äitini Toini Wirkkula, o.s. Aulis, oli hyvin kiintynyt enoonsa Samuel Abraham Strömmeriin (1854-1923), joka olikin ollut hyvin mukava mies. Jo esikoistaan odottaessaan äiti oli päättänyt, että juuri Samppa-enon hän haluaa lapsensa kastamaan. Pian olisikin ollut liian myöhäistä. Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer kuoli 5.7.1923, kolme kuukautta sovittujen ristiäisten jälkeen. Hänen muistokseen annettiin myös perheemme nuorimmalle, Simolle (s. 1936), kolmanneksi nimeksi Samuel.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 3

Aurora oli aikansa vanki Mummo puhui käheällä äänellä, melkein kuiskaten. Vamma oli seuraus lapsuusiällä tehdystä, epäonnistuneesta kyhmyleikkauksesta äänihuulissa. Musikaalinen tyttö ei enää sen jälkeen kyennyt laulamaan, mutta puute korvattiin siirtymällä pianonsoittoon. Nuori Aurora eli Ruuri (Rori) osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänen soitonopettajansa suositti jatko-opintoja Helsingissä, jopa ulkomailla. Suunnitelma hyytyi kuitenkin käytännön vaikeuksiin. Rautatietä Pohjois-Suomeen ei tuolloin vielä ollut. Satojen kilometrien rekimatka Muhoksen pappilasta läpi Suomen – näin mummo kertoi – oli vanhempien mielestä saattajineenkin liian vaivalloinen ja vaarallinen. Niin pianistin ura jäi. Kun opintiekään ei viime vuosisadan tytölle auennut, Auroran tulevaisuus sulkeutui kodin seinien sisälle, perinteiseen naisen rooliin.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 2

Elämäntoveri Viktor Gideon Aulin (1854-1920), papin poika Lapualta, oli nopea käänteissään. Kun hänet helmikuussa 1878 vihittiin papiksi, hän oli vasta edellisenä päivänä täyttänyt 24 vuotta. Ensimmäisen papinvirkansa hän sai Muhoksen kirkkoherra Samuel Strömmerin apulaisena, ja ensimmäisen esimiehen perheestä löytyi tuleva elämäntoverikin. Muhoksen pappilassa oli kolme viehättävää tytärtä, joista keskimmäiseen, Hedvig Auroraan, tumma ja komea, myöhemmin Oulun kauneimmaksi mieheksi sanottu Viktor Aulin rakastui. Jo kahden kuukauden kuluttua nuorten ensitapaamisesta isä Samuel vihki tyttärensä ja apupappinsa avioliittoon Muhoksen kirkossa. Molemmat olivat papin lapsia neljännessä polvessa.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta. Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 1

Lapsuudenmuistoja 30-luvun Muhoksen Laitasaaresta Helsinkiläinen Strömmer-suvun jäsen Ea Rahikainen, o.s. Wirkkula (1923-2003), teki elämäntyönsä toimittajana Uudessa Kuvalehdessä, Viikkosanomissa ja Me Naisissa. Hän julkaisi useita mieleenpainuvia teoksia, mm. Kanta-asukkaat (Kirjayhtymä 1994) ja Kultakaivos rinnassa (kirjayhtymä 1997). Ean mummo Hedvig Aurora Aulis (1852-1940) oli Muhoksen (1857-80) ja Limingan (1880-89) kirkkoherrana toimineen Samuel Strömmerin tytär. Ean kertomus Mummon luona Monolassa on ilmestynyt Strömmer-seuran julkaisussa nro 3 vuonna 1998 ja julkaistaan nyt Laitasaaren sivustolla useamman artikkelin sarjana hänen poikansa Hannu Rahikaisen luvalla.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Monola rakennettiin sotarovastin leskelle

Monolan historiaa koottiin jälleen useamman henkilön yhteistyönä. Olen monesti veneillyt talon ohi – hiihtänytkin – ja miettinyt, mikähän tämä on. Vanha ilmiselvästi! Kesällä taas ajettiin veneellä joella ja kas kummaa, parin päivän päästä Ylä-Monolan omistaja tulikin aivan yllättäen tapaamaan minua. Hänellä oli paljon valmista aineistoa tilasta ja sen historiasta. Siitä oli hyvä aloittaa ja pikkuhiljaa tietoa ja vanhoja kuvia löytyi sieltä täältä. Niistä koottiin tämä tarina – lue lisää Monolan historiasta täältä. Kiitokset Thor Andersen, Ritva ja Erik Hägglund sekä Anna Heikinheimo!

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | 1 kommentti

Oulujoella sattunutta

Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen? Joulukuussa 1929 Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea kun vene kaatui. Martta Keinänen ja karjatalousassistentti Mari Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 38 Inkala, 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti