Aihearkisto: 17 Pienimäättä

Tulipalo Pienimäätässä 1926

Muhoksen Laitasaaressa tuhoutui Määtän talon navetta, talli ja aittarakennus Eilen aamulla kellon kymmentä käydessä havaittiin tulen olevan valloillaan Muhoksen Laitasaaressa maanvilj. Juho Määtän navettarakennuksessa. Tuli oli jo saanut huomattaessa suuren vallan, sillä navetta ja sen yhteydessä ollut karjalato olivat ilmitulessa. Paikalle riensi heti lähitaloista sammutusväkeä sekä tuotiin kunnan ja Koivikon tilan paloruiskut, joilla tulen valtaa ryhdyttiin rajoittamaan.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 17 Pienimäättä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kantakirja Pimu

Aina silloin, kun tuonen tumma viikatemies niittää kultaista viljaa, aina silloin myöskin sälähtää sirpaleiksi paljon sisäistä kaunista, sellasta, mikä ei ole sanoin kuvattavissa eikä myöskään ajan silmällä nähtävissä ja millaista voi syntyä vain pitkäaikaisen todellisen ystävyyden ja toisiaan ymmärtävän suhteen synnyttämänä. Ja tällaistakin saattaa aina silloin tällöin, vuosien vieriessä ystävyksien kesken syntyä. Hevosihailijain tunteiden hienoimmat säkeet voivat löytää ihailtavan kaunista vastakaikua jaloluonteisen hevosen suuresta ihmisystävällisyydestä, jollaisia voi aina silloin tällöin eläinkunnastakin löytyä, ollen yksi tällainen helmi hevosten joukossa Eri-Aaroni. Eri-Aaroni on mennyt, mutta piirtänyt nimensä lähtemättömästi Suomen raviurheilun ja jalostustyön historiaan. 1

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – nauhapirta ja käpy

Nauhapirta ja käpy Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa). Litteä, siromuotoiseksi veistetty lauta, jossa on samansuuntaisia pystysuoria rakosia ja niiden välissä puolissa samalla korkeudella rivi reikiä. Pirrassa on ollut 19 rakoa. Puuta, 27cm x 17cm. Vuosiluku 1864. Kun värikkäät villaiset loimilangat jaetaan pujottamalla ne puoliksi pirran rakosiin ja reikiin, saadaan viriö aukeamaan ja sulkeutumaan välinettä nostamalla ja laskemalla aivan kuin kangasta kudottaessa. Nauhapirralla saadaan aikaan kapea nauha.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 36 Kauppi | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keräsen torpan elämää

Torppari Heikki Heikinpoika Keränen keksi kivennostolaitteen. Kuva on saatu Martti Keräseltä. Tämä artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle Keräsen torpasta -artikkelille. Heikki Aaponpoika Keränen (s. 1851) rakensi torpan kotitilalleen Suokylään vaimonsa Emilia Laurintytär Ähkysen (s. 1859) kanssa. Heikki toimi kelloseppänä eli uurmaakarina ja tämä työ vei häntä pitkin pitäjää. Riitauduttuaan veljensä Aapon kanssa hän purki torppansa Suokylästä ja siirsi sen Halolan maille. 1 Heikille ja Emilialle syntyi torpassa ainakin 17 lasta, joista 14 ehti aikuisikään. Torpassa oli varmasti välillä melkoisen ahdasta asua suuren lapsikatraan kanssa, mutta sopu sijaa antoi. Pojista Kalle (Kaarle, s. 29.4.1887) muutti aikuistuttuaan lähelle – hän avioitui Pienimäätän no 17 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina , , , | 7 kommenttia

Laitasaaren esineistöä – tyykivakka

Tyykivakka Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa). Soikea puinen rasia, jossa kahvallinen kansi. Reunat taivutettu yhdestä puusta ja sidottu rottingilla. Maalattu vihreäksi, kannessa punaisella ja mustalla maalattuja kuvioita.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 36 Kauppi | Avainsanoina | Jätä kommentti

Siepon pojat sodassa

Sotapoika viereisessä kuvassa on Väinö Ojala (s. 1920). Hän lähti vapaaehtoisena ja toimi vartiointitehtävissä, mm. rautateillä. Sota-aika oli myös Siepossa rankkaa. Kaikki perheen kuusi poika lähtivät rintamalle. Yksi heistä kaatui (Erkki) ja kaksi haavottui (Yrjö ja Väinö). Kotiin jäivät vanhaisä Kustaa, vanhaäiti Maria, tytär Hilda ja miniä Eeva poikiensa Pentin ja Mikon kanssa. Talossa oli renkinä Erkki Tomperi. Eeva ja Hilda toimivat lottina ilmavalvontatehtävissä Päivärinteellä.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 20 Sieppo | Avainsanoina | 2 kommenttia

Muhoksen autoilun historiasta

Laitasaaressa syntynyt Aarno Määttä (suku alkuaan Pienimäätästä) on kirjoittanut ansiokkaan teoksen Muhoksen autoilun historiasta. Henkilöliikenne oli hyvää vauhtia paranemaan päin Muhoksella, sillä autoja kulki Muhoksen kautta Ouluun useita. Vuoritsalo oli jo 1920-luvulla aloittanut henkilöliikenteen ja hankkinut monta autoa, joista yksi kulki Kajaaniin asti. Valppu & Juntunen ajoi Puolanka–Utajärvi–Oulu-linjaa. Kestilä–Muhos–Oulu-linjaa ajoi Eino Kokko. Kylmälänkylästä aloitti Antti Kärsämä seka-autolla. Tätä linjaa jatkoi Jussi Lappalainen ja sodan jälkeen Kalle Hepo-oja. Päivärinne–Oulu-linjan aloitti Juntunen 1930-luvun alussa ja Sanginjoki–Oulu-linjan vuonna 1936 Jaakko Mäyrä.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Pienimäättä no 17 historia

Neljäs Määtän talo on ollut nyt selvityksen alla ja saatettu päätökseen – tai ainakin vähän sinne päin, toivottavasti. Reilu kuukausi siihen meni, muiden touhujen ohella. Aiemmin kirjoitin Kaupista Rannan Raimon kärsivällisellä avustuksella, sitten Sari kirjoitti Sieposta ja nyt selvittelin Pienimäättää. Kaikki varmaan muistavat että myös Yrjänä on alkujaan Määtän taloja? Senkin on Sari selvitellyt – kaipaamme tuolle sivulle vielä valokuvia.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina | Jätä kommentti