Aihearkisto: 13 Yliväärä

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Puumerkit vuodelta 1830

Vuoden 1830 henkikirjaan ovat pitäjän nokkamiehet piirtäneet pukstaavinsa: 1 rivi: kirkon kuudennusmies Anders Keinänen Utajärven Juorkunasta sekä kihlakunnan lautamiehet Philipp Taivall Sanginkylästä, Jacob Seppänen Ahmakselta ja Anders Kallio Utajärvenkylästä rivi: Bertill Hardicka, Matts Laucka, Matts Wallkonen ja Henrik Karrhu Laitasaaresta rivi: kihlakunnan lautamies Abram Kosunen Laitasaaresta, Sanginkylästä Johan Kärppä rivi: Ahmakselta Samuel Kolehmainen, Muhoskylästä Abram Henttula ja Johan Kuckonen rivi: kuudennusmies Hans Tihinen Laitasaaresta ja kruununtilallinen Anders Myllyranda Niskalta rivi: verotalonpojat Johan Pyykkö Ahmakselta, Anders Korrhonen Utajärvenkylästä ja Johan Pellkonen Sotkalta Puumerkki (ruots. bomärke) on omistajaa tai asianosaista osoittava merkki, jota kirjoitustaidottomat ovat käyttäneet nimikirjoituksena tai allekirjoituksena.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 24 Laukka, 39 Koivikko, 6 Tihinen, 7 Karhu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mikä rakennus?

Tunnistaako kukaan mikä rakennus tässä kuvassa on? Kun kuvaa klikkaa isommaksi, huomaa että se on vanha – myös ihmisten vaatetus on vanhanaikainen, kenties aivan 1900-luvun alusta. Mihin on tarvittu tuollainen määrä puutavaraa? Mikä on erikoinen pitkä putki joka tulee ulos katosta? Kuvassa näyttäisi olevan vain naisia. Kuvan taakse oli kirjoitettu että se esittäisi Saarelan osuusmeijeriä. Onko näin? Toisaalla olevat kuvat esittävät meijerirakennuksen erinäköisenä, ks. mm. sivu Rantakaupasta, viereinen rakennus pitäisi olla Saarelan meijeri. Ja sitten on Leskelän Kalevin kirjoittama artikkeli Saarelan tilusasioista – siinäkin rakennus on erilainen. Saarelan meijerin oma sivu on tässä. Vertaa esim. piippujen lukumäärää ja ikkunoiden mallia.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Helia – sukulaisia ja naapureita

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Aappo Huovisella, Helian isännällä, oli useita veljiä ja yksi sisar. Kalle-setä veisasi hautajaisissa ja mukana oli aina paljon lapsia. Kalle kävi kahdesti Amerikassa ja toi sieltä hienoja silkkipukuja. Vaikka oli iso ja lihava, aina oli komea. Kun Kalle veisasi seuroissa ja hautajaisissa, hänen päänsä oikein tutisi, niin tolkussaan hän oli veisaamisessa. Hautuumaalla Kalle Huovinen käveli usein ruumisarkun edellä ja johti laulua haudalle kuljettaessa. Kallen Huovinen -niminen tila on ollut suvun hallussa jo 180 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karjalan rahvasta

Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rantala, 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 20 Sieppo, 22 Koistila, 23 Keränen, 24 Laukka, 24 Laukka - Yli-Laukka, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 36 Kauppi, 38 Inkala, 41 Heljä, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 48 Putaala, 48 Putaala - Takatalo, 49 Karppila, 5 Väärä - Hakkarainen, 51 Holappa, 52 Siekkinen, 52 Siekkinen - Hattara, 55 Vainiokangas, 67 Viinikanoja, 7 Karhu, 71 Tuohino, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sotilaspuustelli myytävänä

Maanmittari Fredrik Sjöholm (s. 1837) tuli perheineen Muhokselle Leivonmäeltä vuonna 1869. He asuivat vuokralla eli arennilla Hakkarilan sotilaspuustellissa. Sjöholm oli varsin tarmokas mies, perusti mm. Muhoksen ensimmäisen meijerin. Kuten allaolevassa lehtikirjoituksessa otsikolla ”Työnteolla maatilat paranevat” mainitaan, Hakkarilan tila oli varsin vauras, karjaakin huomattavan paljon. Tarvittiin siihen työväkeäkin – Sjöholmin aikana talossa oli ainakin kolme piikaa ja saman verran renkejä. Lehtikirjoituksen aikaan Sjöholm on ollut 55-vuotias.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 25 Hakkarila | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Yliväärä no 13 historia

Joskus on osattava lukea tällaistakin tekstiä, jotta vanhimmat talohistoriat aukeavat. Onneksi Ritva osaa – samoin Raimo, joka on kirjoittanut Yliväärän eli Hartikka 13 historian auki sivustolle.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 14 Pelkonen, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 21 Perttunen, 26 Tapio, 3 Hartikka, 31 Kontu, 39 Koivikko, 4 Hämälä, 5 Väärä, 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Saarelan tilusasiat

Kuvassa Saarelan asemakaava. Aloittaessani työni Koivikossa 1970-luvun alussa oli ensimmäisiä työtehtäviäni Saarelan meijerin, sahan, myllyn ja Rantakaupan alueiden perustamisen sekä niiden omistusuhteiden selvittäminen. Muhoksen kunta oli hankkinut omistukseensa Saarela 13:8 ja Maitola 13:10 nimiset tilat ja päättänyt lahjoittaa ne Koivikolle. Kunta lahjoitti maat sillä ehdolla, että Muhokselle perustetaan oma maatalousopisto ja sehän toteutuikin.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Puhelimen tulo Laitasaareen

Puhelin keksittiin Italiassa vuonna 1876 ja Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakensi Johan Nissinen vuonna 1877 Helsingissä tontilleen Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan. Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turkuun vuonna 1881 merikapteeni Frans Nordforsin toimesta. 1 Oulun puhelinlaitos aloitti toimintansa vuonna 1882. Puhelimen tulo maaseudulle kesti verrattain pitkään – loppuvuodesta 1893 valmistunut Muhoksen linja oli Oulun telefooniosakeyhtiön ensimmäinen maaseutulinja. Puhelimen hankkivat ainoastaan muutamat korkeimmat virkamiehet ja säätyläishenkilöt, maakauppiaat ja opettajat ja vain jotkut varakkaimmat maanviljelijät. Vuonna 1910 oli Muhoksella tuhatta asukasta kohti vain 3,5 puhelinta.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 18 Rönkkö, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 27 Ketola, 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 39 Koivikko, 41 Heljä, 42 Kopsa, 47 Halkovaara | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Perukirja Maria Sjöholm, Hakkarila

Oulun maakonttori ilmoitti tammikuun 1869 sanomalehdissä että Hakkarilan sotilasvirkatalo annetaan arennille (vuokralle) 50 vuodeksi aina huhtikuun alusta alkaen. Ensimmäinen vuokralainen oli Leivonmäeltä muuttanut Fredrik Sjöholm (s. 30.7.1837). Hänen puolisonsa, Rovaniemellä syntynyt Maria Gustava Nils Fredrikintytär Snellman kuoli sydänhalvaukseen 50-vuotiaana 22. heinäkuuta 1896. Muhoksen haudattujen luettelossa hänen mainitaan kuolleen ja haudatun Savonlinnaan. Jälkeen jäivät aviomies ja alaikäiset lapset 18-vuotias Jenny Loviisa, 16-vuotias Kaarle Fredrik sekä 13-vuotias Laina Maria. Lasten puolesta perukirjoituksessa oli mukana myös eno, agronomi Albert Herman Snellman.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 25 Hakkarila | Avainsanoina , | Jätä kommentti