Aihearkisto: 12 Hyrkki

Herastuomarin syntymäpäivä 2.9.1925

Herastuomari Aappo Kinnusen perhettä ja sukua: takana vas. poika Jaakko Kinnunen (s. 1895) ja vaimonsa Fanni (s. 1901, o.s. Kesäniemi), tytär Aino Kinnunen (s. 1890), tytär Kaisa Lyydia Junno (s. 1881, o.s. Kinnunen), tytär Johanna Karppinen (s. 1886, o.s. Kinnunen), tytär Saimi Kinnunen (s. 1897), tytär Olga Karhu (s. 1884, o.s. Kinnunen) ja puolisonsa taloustirehtööri J.T. Karhu (s. 1879). Keskirivi vas. Seppo Karhu (s. 1921), Aappo Kinnunen (s. 1855) ja nuorin tyttärensä Enni Kinnunen (s. 1916, k. 1929), tytär Maria Kinnunen (s. 1888), tytär Toini Kinnunen (s. 1908). Alh. vas. lapsenlapset Paavo Karppinen (s. 1914), Martti Karppinen (s. 1912), Jouko … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Leskelä lohkottiin Pienihuovisesta

Iisak ja Maria Leskelä ostivat Muhoksen kunnan omistamasta Pienihuovinen no 32 3/8 mtl perintötilasta lohkotilan vuonna 1911. Tila sijaitsi Oulujoen törmällä Kekkolan rajalla ja tuli siihen kuulumaan …kotipalstana Leskelän ja Arolan torppien tilukset, Ritolan aluspelto, metsäsaaria ja aroja yhteensä noin 8,5 hehtaaria, niittypalstana Ritolan rajan puoli Ristisuota ja metsäpalstan Sanginjoen puoleinen kolmasosa Oisavan palstan Muhoksen ja Ylikiimingin välisen maantien itäpuolella olevasta osasta, kaikki Huovilan kansakoulun johtokunnan vuonna 1910 maalle paaluttamia ja tiluskartalle merkitsemiä rajoja myöten.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 19 Mäkelä, 32 Pienihuovinen, 37 Ähkynen, 43 Hangaskangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Höyrylaiva Muhos

Samana vuonna, eli vuonna 1909 kun ”uusi” Laine aloitti liikenteen Oulujoella myös Muhos-laiva aloitti välillä Oulu-Muhos liikennöimisen. Se teki myös tilausmatkoja kuten muutkin höyryalukset. Muhos oli varustettu 60 hevosvoiman koneella ja se oli 65,5 jalkaa pitkä. Laivan korkeimmaksi matkustajaluvuksi määrättiin 92 matkustajaa. Sen jäljet katoavat vuonna 1916, jolloin siitä on viimeinen ilmoitus elokuun alussa. Siinä on lyhyesti ilmoitettu aluksen pannunpuhdistuksesta. Jo tänä suhteellisen lyhyenä toimikautena 1909-1916 alukselle sattui yhtä ja toista. Toukokuulla 1914 vielä tulvavesien aikaan kerrottiin seuraavaa:

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Joki ennen ja nyt

Tervavene Ouluun soutaa, tervaa vie ja ylimaihin muonaa noutaa. Kaukaa kuuluu veisuu hiljaa, veneessä on tuonen viljaa. Kirkonkellot moukaa, kirkkorantaan veneet soutaa. Soutajia kyllä piisaa, höyrylaivat kansaa liisaa. Laine, Lempi, Muhos, laivan nimet ovat, jokeen sopivaiset, somat. Tukkilaiset alas soutaa rannan tukit, puomit noutaa. Kelluu veessä haavan lehti, syksy joelle jo ehti. Pengerretyt rannat somat, valjastetut kosket omat. Pikaveneet ees-taas kulkee, rannan rauhan pois ne sulkee. Soutajaa ei näy missään, rannat huokaa ikävissään. – Paavo Tapio

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 12 Hyrkki, 45 Jurvakainen | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Heikki Hyrkki antoi naimaluvan

Jotta pääsi naimisiin, piti käydä rippikoulu. Ripillepääsy nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen. Tämä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rahkon Janne oli aika viikari

Pete Silenius muisteli isoisäänsä Janne Rahkoa (Johan Aapram, s. 30.5.1911, k. 4.6.1991), Rahkolan isäntää: Jannehan asui tässä meillä syytingillä kuolemaansa asti. Vanhempani olivat kovia reissaamaan jo silloin, joten vietin usein Jannen kanssa aikaa täällä kotosalla. Janne kertoi tarinoita, jotka muistuvat näitä sivuja selatessa mieleen.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 12 Hyrkki, 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 5 kommenttia

Laitasaaren pohjoispuolen tie ja lossi

Vuonna 1924 laitasaarelaiset Wiljam Laukka, Jaakko Kinnunen ym. päättivät, että pohjoispuolelle pitää saada kulkutie helpottamaan joen sen puolisten tilojen maanviljelyä. Oulun maaherrakin oli asiaan suosiollinen, tiehanke katsottiin tärkeäksi ja hän puolsikin asiaa. Tien teko on varmasti ollut hidasta, sillä siinä ei käytetty konevoimaa, vaan mies- ja hevosvoimaa ja lapiota – olipa joskus naisiakin näissäkin hommissa. Oheinen kuva kertookin Laukan ja Leppiniemen välisen tien teon vaiheesta paljon. Kalevi Leskelän veljen Niilon mukaan tässä kuvassa on Ketolanojan leikkaus ja vuosi on 1939. Ilmeisesti tietä tehtiin osissa.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 24 Laukka, 38 Inkala | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Talojen asujaimistoja päivitetty

Blogi siirrettiin alkuvuodesta WordPress -alustalle, vanha sivusto oli Bloggerissa. Olen nyt päivittänyt taloja Hakkarila ja Hyrkki sekä lisännyt talosivut Kaupille ja Holapalle. Näyttäisi olevan niin että aina kun palaan talojen tietoihin, huomaan että vielä täytyisi tarkentaa tuota ja tätä kohtaa. Tulleneeko koskaan valmista? Siksipä toivonkin, että ken huomaa korjattavaa/lisättävää/poistettavaa em. talosivuilla joko kommentoisi suoraan blogiin tai minulle sähköpostitse. Lähdeviittaukset puuttuvat vielä – niitä rupean urakoimaan seuraavaksi.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren tilojen muodostumisesta

Monella paikkakunnalla kylän asutuksen laajeneminen tapahtuu melkoisen paljon torppien ja mäkitupien muodostumisesta myöhemmin verotiloiksi. Myös toki uudistilojen myötä. Pohjois-Pohjanmaan ja myös Laitasaaren tilat ovat kuitenkin pääosin muodostuneet päätiloja lohkomalla ja halkomalla.Laitasaaren 42:sta tilasta jaettiin uudistiloja niin.  että isojaon valmistuessa v. 1864 oli kylässä jo 78 tilaa. Muistammehan,  että Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen jo 1607. 1

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 11 Rahko, 12 Hyrkki, 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti