Aihearkisto: 1 Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnän (s. 4.8.1871 Kärnässä no 1) suvun varhaisin mieslinjan kautta tunnettu sukunimi on Karhu. Suvun edustaja Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä) – Juho Kärnän isoisän isä – muutti Puolangalta Muhoksen Laitasaareen Laukan no 24 taloon vävyksi vuonna 1792. Samalla hän ylitti rajan, jonka länsipuolella uusi isäntä otti sukunimekseen uuden tilansa nimen eli Laukan. Matti oli pitkäaikainen lautamies ja herastuomari, minkä arvon  saattoi saada pisimpään käräjäkunnan istuvista lautamiehistä tehtävässään toiminut. Hän oli myös Laitasaaren arvostetuimman luottamustoimen, kylän lohipadon isännyyden haltija. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Matti sai juopuneena olosta kaksinkertaisen rangaistuksen. Sen sai herastuomari sovittaa todennäköisesti istumalla kahtena … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 24 Laukka, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen kunnanvaltuuston kokous 16.11.1930

Sattuipa melkein päivälleen tämä – kuva on otettu 83 vuotta sitten. Koetin etsiä henkilöiden nimiä – kun useampiakin on Laitasaaresta – mutta arvailuksi meni. Ja sitten loppui aika. Osaako joku auttaa? Klikkaa kuvaa isommaksi.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 15 Huovinen, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Oulujoella sattunutta

Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen? Joulukuussa 1929 Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea kun vene kaatui. Martta Keinänen ja karjatalousassistentti Mari Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 38 Inkala, 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kelloseppä Jaakko Kärnä

Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.06.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 16 Isomäättä - Väänänen, 41 Heljä | Avainsanoina | 1 kommentti

Kärnä no 1 – kaksi savua

Meinasin saada jälleen harmaita hiuksia Kärnä no 1 kirjoittamisessa, kun huomasin jo varhaisessa vaiheessa tilalla olleen kaksi savua. Kärnän tilan historia alkaa jo viimeistään vuodesta 1584, kun Jussi Antinpoika ilmestyy asukkaaksi Antti Savolaisen (Kärnä eli Tapio no 26) ja Tapani Heikinpojan (Laukka no 24) läheistyyteen. On oletettavaa, että Jussi oli Antti Savolaisen poika. Noin vuonna 1598 ilmestyy lisää kärnäläisiä, sillä Olli Antinpoika -niminen mies maksaa kymmenykset 2/3 veromanttaalin kokoisesta tilasta. Ilmeisesti Olli oli Jussin veli ja Antti Savolaisen poika. Molempien tilat sijaitsivat Oulujoen eteläpuolella – siis siinä missä Kärnät nykyäänkin ovat. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 23 Keränen - Siekkinen, 24 Laukka, 26 Tapio | Avainsanoina | 2 kommenttia

Kangasollin kuopuksen kynästä

Julkaisemme 80-vuotiaan Ritva Lindforsin (o.s. Kangasolli – perhekuvassa vauvana, klikkaa kuvaa isommaksi) muisteluja kodistaan Kangasollista sekä elämästä Laitasaaren kylällä. Tässä ensimmäinen. Kangasolli sukunimenä jää lyhytikäiseksi, noin puolentoista vuosisadan mittaiseksi, sillä nyt vuonna 2012, se on enää yhden henkilön (Juho Erik Kangasollin pojan tyttären) nimenä sekä minun (Iikka Kangasollin tyttären) tyttönimenä. Talon nimenä Kangasolli säilynee pidempään.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina | 1 kommentti

Marttojen kutomakurssi Keräsellä

Klikkaa kuvia niin näet ne isompina kuvateksteineen. Tässäpä oiva kuvasarja Laitasaaren emäntien ja tytärten tunnistamiseen! Laitasaaren Marttojen kudontakurssi pidettiin Ranta-Keräsellä talvella 1938. Opettajana kurssilla oli Salli Kärnä (Anttila), kuvissa musta-asuisena. Sallin ilme ei ole kovin iloinen, lienikö kurssinpito rankkaa? Kurssilaiset  sen sijaan ovat yhtä hymyä!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 16 Isomäättä - Väänänen, 20 Sieppo, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Uusikeränen, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola - Kerttula, 37 Ähkynen, 44 Arola | Avainsanoina , | 4 kommenttia

Kukkaistytöt ja muita kuvia

Perttunen 21 tilasta lohkotun Kangasollin albumiin on lisätty kuvia. Kuten aina, näissäkin on tunnistamattomia henkilöitä. Kommentoikaapa albumin alle! Selaa Kangasollin kuva-albumia tämän linkin kautta (tai talosivun yläosassa olevan kuvalinkin kautta).

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 21 Perttunen - Kangasolli, 3 Hartikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kyntöopetusta 1860-luvulla

Oulun läänin kyntöopettajan U. Vartiaisen matkakertomus on julkaistu Pohjantähti-lehdessä sekä Oulun Wiikkosanomissa. Vartiainen kierteli antamassa maanviljelyyn liittyviä ohjeita lähialueilla kesien 1866-68 ajan, ilmeisesti Oulun läänin talousseuran palkkaamana. Kertomus allekirjottaneen Oulun läänin kyntö-opettajan toimitus-matkoilta viimekuluneen kesän ajalla annettu hyvin arvoiselle Oulun läänin Talouden-seuran komiteaalle.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 24 Laukka, 29 Yrjänä | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.09.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.09.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia