Blogin kantatalo-määritelmästä

Laitasaaren kantatilojen tutkiminen on erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Olemme laatineet blogiin listaa näistä vanhoista taloista, joita nimitämme kantataloiksi. Löydät ne Taloja sivun alta luettelona. Lista ei vielä 8.3.2012 ole täydellinen, josko koskaan voi edes olla? Kyseinen kantatalo-lista on syntynyt vuoden 1607 Laitasaaren talotilanteesta. Tällöin  Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen. Tätä aiemminhan nykyisen Muhoksen alueen talot olivat Laitasaaren verokylään lueteltuina. Ei siis ollut Muhosta, vaan oli ainoastaan Laitasaaren verokylä.  Sitä on puhuteltu jopa nimellä Suur-Laitasaari.

Toki voisimme käyttää kantatalo nimikettä vuoden 1548 nokkaveroluetteloissa olevista taloista. Niiden talojen sijainnin ja alkuperäisen tilannimen tutkiminen on erittäin haastavaa. Mahdotontakin – ainakin allekirjoittaneelle. Myös 1607 talojen nimet ovat etsinnän takana, sillä osa talojen isännistä esiintyvät asiakirjoissa pelkällä etunimellään sekä patronyymillään – ei siis mitään lisänimeä. Eikä kaikkia siis ole edes tuohon listaamme vielä saatu.

Yksi syy myös kantatalo-nimikkeelle vuoden 1607 taloille on se, että Oulujoen asutus hävitettiin melkoisen yhettömiin Venäjän sodan aikana. Lisäksi asioihin vaikutti ilmaston kylmeneminen, jolloin viljaa ei saatu tarpeeksi ja varmasti nälkä aiheutti väestökatoa, verotuksen kiristyminen vaikeutti talojen saamista 1560-70 luvuilla verolle ja nämä kaikki vaikuttivat asutuksen kasvun hidastumiseen.  Kirjoitanpa hiukan nippelitietoa näistä tapahtumista parista eri lähteestä koottuna.

Venäjän sota alkoi vuonna 1570, jolloin näille alueille kohdistui monia hävitysretkiä. Laitasaaren taloista poltettiin 1590 yhteensä 41 kappaletta, ja ainoastaan Paavo Ollinpojan  talo säästyi. Toisen kerran taloja tuhottiin v.1592. Vuonna 1595 oli vielä kolmas osa taloista kyvyttömiä hoitamaan verojaan.  Asutus toipui melkoisen hyvää vauhtia ja Laitasaareen merkittiin vuoden 1598 kymmenysluetteloon ennätykselliset 64 taloa. Tässä luvussa on siis myös nykyisen Muhoksenkin alueen silloiset talot. Varsinkin Muhoksen alueelle tuli runsaasti asustusta Savosta. 1

Vanhaviha kuten tätä Venäjän sotaa kutsuttiin hävitti Laitasaarta siis niin pahoin, että suurin osa taloista oli vielä 1500-luvun loppuessa asumattomia. Näin sanoo Pohjois-Pohjanmaan historia -kirja. Vielä vuonna 1600 Laitasaaren talot kamppailivat veronmaksukykynsä kanssa Venäjän sodasta johtuen. Laitasaaressa jopa puolet taloista ei kyennyt maksamaan kruununveroja. Eli edellä mainituista vuoden 1598 Laitasaaren 64 talosta eivät kaikki ole voineet olla asutettuja ja veronmaksukykyisiä. Talojen jälleenrakentaminen kävi kuitenkin vilkkaasti, mutta varmasti näiden kykyyn selviytyä vaikutti myös nuijasota häiritsevästi. Yleisesti Pohjois-Pohjanmaalla oli 6-7 vapaavuotta veronmaksusta talon perustamisen alussa. Lisäksi kadot vaikuttivat veronmaksuun. Vanhaviha päättyi vuonna 1595 Täyssinän rauhaan. Esim 1601-1602 oli nk. Suuri Olkivuosi jolloin kato oli tapahtunut edellisenä kesänä. Tällöin kuoli paljon väkeä nälkään ja sairauksiin. 2

Näiden em. syiden vuoksi toistaiseksi pidämme kantatalo-nimitystä sopivana niille,  jotka ovat löydettävissä vuoden 1607 asiakirjoista. Toki näistä osa on jo vuoden 1548 ja jopa 1546 asiakirjoista löydettävissä, ja ovatkin kantatalo-nimikkeellä listassa, mutta jokin rajapyykki on asetettava joka tapauksessa. Korjattaneen sitten,  kun lisätietoja löydämme.

– Sari Heimonen, Kolikkoinmäki-

  1. Vahtola Oulujokilaakson historia s. 108, 118
  2. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia s. 13, 20
Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *