Kirjoittajan arkistot:Solja

Muhoksen kirkko (1872)

…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu nykyisen kirkon hirret, jotka ovat olleet varsin hyviä honkapuita. (Korunti p.o. Mourunki, Pentin huom.) Tätä kirkkoa on parannettu v. 1762 ja kellotapuli rakettu v. 1766. Sittemmin on se viime kerta maalattu v. 1774 suomalaiselta taideniekalta, nimeltä Emmanuel Granberg, kotoisin Lohtajan pitäjästä, papin poika. Muhoksen kirkkoherrana … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 25 Hakkarila, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Laitasaaren koululaiset 1960

Klikkaa kuvaa isommaksi! Laitasaaren kylähistoriasivuilla on vanhoja luokkakuvia, joista ei pystytä enää tunnistamaan kaikkia. Laitan vähän uudemman, vain 57 vuotta vanhan kuvan ja samalla testasin omaa muistianikin. Kuvassa on 68 oppilasta 1.- 6. luokilta ja ehkä jokunen puuttuukin kuvasta. Muutama koululaisista jäi tunnistamatta ja muutama epävarmaksi, uskonpa että ei mene kauaakaan kun joku teistä lukijoista tunnistaa heidät (tuntemattomien nimet laitettu Pentti Lohelan lähettämän listan perusteella, myös Raimo Similän kommentit huomioitu, Soljan huom.) Monet meistä luokkakuvassa olevista olemme edelleenkin laitasaarelaisia ja mikäpä Laitasaaressa on asuessa. Vanha koulummekin saatiin saneerattua ja pidettyä onneksi monien vaiheiden jälkeen koulukäytössä.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 54 Halonen | Avainsanoina | 2 kommenttia

Laitasaaren koulu 130 vuotta

Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018 Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75 mk työkuukaudelta! Siskoni on ollut tämän koulurakennuksen oppilas, joten minä ainoana meidän perheestä en ole tätä koulua käynyt. Aloitin oman koulu-urani vuonna 1954 uudella, hienolla, Hotinmäelle rakennetulla koululla. Silloin oli opettajani Ellen Juola. Anja Anttila toimi 3-4 luokalla ja johtaja oli Niilo Väätäinen tai Lauri … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Karhun isäntä monessa mukana

Maakauppiaat Muhoksella ovat alkaneet valmistaa nisuleivoksia kaupattavaksi. Kilpailu tälläkin alalla on käynyt niin kiihkeäksi että varsinaiset nisuleipojat paikkakunnalla alkavat käydä alakynteen. Ken sitten kilpailussa voiton saanee, sen aika näyttää ja akat sen tiennevät! 1 Lilly Mathilda Oskar Magnuksentytär Dahlbäck (s. 23.5.1879 Oulu, k. 8.5.1939 Sotkamo). Lilly palveli liikealalla Rovaniemellä, Haaparannassa ja Oulussa; harjoitti leipuri-, sekatavara- ja matkustajakotiliikettä Muhoksella 1906-17. Lilly Dahlbäckin leipomo- ym. rakennuksen Muhoksen kirkonkylällä urakoi Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Heikkinen. Lillyn muutettua pois Muhokselta vuokrasi kauppias Eetu Tuunanen talon omiin liiketoimiinsa.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

Laitasaaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

J. B. Heikkisen 38 teesiä työväelle (1923)

Utajärvinen edesmennyt kotiseutuneuvos ja pikkuserkkuni Pekka Oilinki kirjoittaa Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen osti yhdessä uuden vaimonsa kanssa 9.8.1923 tehdyllä kauppakirjalla Utajärven Osuuskaupalta pääosan eli 0,3619 manttaalia Utajärven Laitilan no 5 talosta. Samalla Julius-poikaa varten ostettiin Utajärveltä Sipolan eli Ala-Oravan tila. Kun Juho muutti Laitilaan, hän oli ”tavallisen” ihmisen eläkeiässä, 65 vuotta täyttänyt. Kuitenkin hän ehti tehdä uuden elämäntyön Laitilassakin, raivata uutta peltoa noin 80 hehtaaria ja kaivattaa metsäojia käsikaivuuna lähes 150 kilometriä, kaikki normaalin talonpidon ohella.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kaikki se varkaalle kelpaa (1896)

Heljän talon pellon laiteelta Muhoksella on varastettu vähäinen lantakasa sitte kuin yöt alkoivat käydä pimeöiksi. Ei tiedetä suuntaakaan, mihinkä sitä olisi viety. Varas lienee arvattavasti aikojaan myöten kantanut säkillä tuon sanotun lantaläjän, sillä niissä paikoin ei käy hevosella kulkeminen kenenkään huomaamatta. Tämä on merkillistä, kun ei ole koskaan kuulunut että sitäkin tavaraa varastettaisiin. Niin todellakin on nyt tapahtunut kuten tässä on kerrottu. 1 P.S. Lantavarkaus tapahtui maanmittari Oskari Tigerin ollessa talon omistaja.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kaarlo Mertaniemestä Koivu ja tähti -henkilö

Tyllinojan pirtti, kuva linkitetty Wanhan Tyllin kotisivuilta. Vuosittain jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti aktiivisesta kotiseututyöstä Kaarlo Mertaniemi. Mertaniemi on tehnyt aktiivista kotiseututyötä ylläpitämällä Muhoksen paikallishistorialle ja Topeliaaniselle historialle arvokasta Piilopirtin polkua. 1 Oikeaan osunut valinta jälleen ja nythän ollaan aivan Koivu ja tähti-sadun juurilla! Lämmin onnittelu Kallelle!

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

J. B. Heikkisen 25 teesiä puhemiehelle (1920)

Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen, Laitasaaren Karhun no 7 sekä Utajärven Laitilan no 5 isäntä oli järjestelmällinen ja jämpti mies. Hän kirjoitti 38 osaisen seinätaulun talon työväelle, sekä rengeille että piioille. Molempia oli talossa useita. Allaoleva luettelo oli puhemiehiä varten, jotta osaisivat esitellä hänelle oikeansorttisia emäntäehdokkaita. Puhemiehen velvollisuus ja emännän paikka haettava ja häneltä vaaditaan seuraavaa:

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina | 1 kommentti

Suurraivaaja Heikkinen vaikeuksissa

Karhun tilan laajat suoalueet ja rappiokunnossa olevat viljelykset herättivät uuden omistajansa valtavaan raivausinnostukseen. Senaikaiset raivausvälineethän olivat kirves ja kuokka, joiden avulla vesakko kaadettiin ja alue kuokittiin. Sen jälkeen koko alue poltettiin ja ojitettiin. Alueen polttamiseen ei mennyt kuin yksi tulitikku, sillä J. B. Heikkisellä oli reen perässä rautalankahäkissä juurikoita ja turppaita, jotka hän sytytti ensin tulitikulla ja ympäri alueen ajaen heitteli häkistä palavat juurikat ja turppaat risukasoihin niin, että koko alue oli tuotapikaa ympäriinsä tulessa. Suurimmat kannot jätettiin paikalleen lahoamaan. Alue karhittiin kahden hevosen karhilla ja hiljalleen saatiin viljelyskuntoiseksi. Raivaustyöt oli siihen aikaan tehtävä ilman viljelyspalkkioita sitä mukaa, kun varat … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina , | Jätä kommentti