Kirjoittajan arkistot:Solja

Inkala no 38 historia

Jos jotakin talohistoriikkia on rakennettu pitkään niin tätä! Eihän tässä ole mennyt kuin rapiat viisi vuotta! Pia Väänänen kirjoitti äitinsä Anja Kovasen sukutalon asukkaista jo marraskuussa 2012. Häneltä saimme myös kuvia talosta. Suuret kiitokset! Inkala on aikoinaan jaettu Ähkysestä – voit lukea siitä kantatalon sivulta; Inkala sai numeron 38 ja tilan historiikin voit lukea tästä. Inkala on ollut varmaankin yksi kylän keskuspaikoista. Tilan alueelle perustettiin vuonna 1912 Inkalan eli Laitasaaren meijeri. Läheistöllä oli myös kestikievari ja posti. Inkalan maille rakennettiin Laitasaaren ensimmäinen koulu vuonna 1888. Koululla, nykyisellä Laitasaaren seurojentalolla juhlitaan siis tänä vuonna rakennuksen 130-vuotista olemassaoloa! Inkalasta on lohkottu myös … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Voimamiehiä Muhokselta ja muualtakin

Lyylin veljen Pekka Similän kertomaa paikallisista urheilijoista ja voimamiehistä noin vuonna 1935: Pari kovaa juoksijamiestä oli Muhoksella ennen. Toinen, Aapeli Koistinen elää vieläkin, mutta on nyt jo 80-vuotias, toinen oli Aukusti Inkala. Molemmat ottivat juoksemalla hevosia kiinni vaikka kuinka vauhdissa nämä olisivat olleet. Ja ovatpa nämä ottaneet jäniksiäkin juoksemalla kiinni. Entisaikaan, jolloin ei ollut aitojakaan muita kuin ”selekäaijat” päästettiin hevoset heinänteon jälkeen niityille laitumelle ja kun ei hevosia muuten saatu kiinni, mentiin hakemaan Inkalan Aukustia ja kun tämä juoksuun pinkaisi, niin sai hevoset kiinni.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 38 Inkala, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Joulu Siepossa vuonna 1938

Nyt jo edesmennyt Pentti Ojala (s. 1931) kertoo lapsuusmuistojaan joulusta, tyttärensä Eilan ylöskirjoittamana: Siepossa joulukuusi haettiin aina omasta metsästä. Se oli iso kuusi, jonka latva ylsi pirtin kattoon. Kuusessa oli pieniä vaatimattomia kynttilöitä, Suomen lippurivi kiersi tietysti oksilla. Oksilla oli paljon pumpulia, jota oli revitty maitosiivilän vanusta. Muita koristeita ei silloin ollut. Joululahjat olivat aina ns. ”pehmeitä paketteja” eli tarpeeseen tulivat. Muistan erään joulun, olin silloin 7-vuotias. Joulu-ukko toi minulle kintaat. Ne olivat pitkävartiset nahkakintaat, jotka olivat niin mieluiset, ettei niitä sitten riisuttu kädestä koko iltana. Vielä nukkumaan mentäessä kintaat olivat kädessä. Yöllä Erkki-setä otti ne pois ja piilotti. Aamulla … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Joulukirje Atlantista

Kas tuossa huomasin että joulukin on tulossa ja muistin että meillä on sukulaisia ja tuttavia siellä synnyinmaassa että lähetän vähän kahverahaa. Niin kysyin teitän lapsiltanne mutta he sanoivat, että raha on Amerikassakin tienaamisessa, sillä onhan niillä enempi rahaa kuin meillä, vain ei ole meilläkään niin paljon että ramata kannattaa. Vain panemma varaina mukaan sillä isä on ollut jouten jo (toista vuotta) ja Paavali tämän kesän Marian päivästä ja Pauli on mennyt meiltä jo pois Annansa kans ja se on Palmerissa. Se on kauppatrenkinä ja se sano että hän tykkää hyvin, sinne on täältä viijen taalan kyyti.

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – arkku

Arkku Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini, Ähkynen no 37) Puinen metalliheloitettu arkku. Maalattu punaruskeaksi ulkopuolelta, sisäpuoli valkea. Arkun kansi kaareva, sisällä arkussa pieni lokero yläosassa. Ilmeisesti vaatearkku, koko 88 cm x 40 cm x 49 cm. Arkun sisäkannessa koristeellinen teksti: Margeta Ähkönen 1836. Kuka hän oli, kenen tytär ja milloin syntynyt?

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 74 Saunakangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Ähkylän pirtistä alku Hyrkin koululle

Koulun ensimmäisiä oppilaita ollut Martti Kesäniemi (s. 1910) muistelee opinahjoaan kirjassaan Muhoksella muutki kummat (v. 1996, s. 60). Artikkeli julkaistaan perikunnan luvalla. Allaoleva kuva on otettu nimenomaan Ala-Ähkylän pirtin seinustalla, joen puolella. Se oli tavallinen maalaistalon pirtti, jossa koulu aloitti. Mitoiltaan se oli 6 ½ x 6 ½ metriä ja kun saattoi olla yli 30 oppilasta, niin liikoja tiloja ei ollut. Mutta hyvin me toimeen tultiin. Ainoa, joka tuotti hankaluuksia, oli voimistelutunti, mutta siitäkin selvittiin, kun pukattiin pulpetit toiselle seinustalle. Jäi sen verran lattiatilaa, että päästiin riviin. Sitten oli puolilämmin keittiö, jossa saatiin suojaa pahimmilta pakkasilta. Tytöillä oli joen puoli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Hyrkin koulun historiaa

Hyrkin koulu perustettiin vuonna 1920 ja se aloitti toimintansa Ala-Ähkylän pirtissä. Kuvassa on kaksi Ähkylän taloa, koulu oli vasemmanpuoleisessa, laudoittamattomassa rakennuksessa. Oikeanpuoleinen rakennus on edelleen olemassa ja asuttuna. Nykyinen, Päivärinteellä oleva koulu, on kolmas Hyrkin koulu. Lue lisää Hyrkin koulusta täältä. P.S. Miksi koulu sai tällaisen nimen? Yksi arvaus on, että nimi tuli koulun innokkaan puuhamiehen mukaan, eli Aappo Kinnusen joka oli Hyrkin no 12 isäntä noihin aikoihin. Hänestä on kerrottu tässä artikkelissa. P.S. 2 Muut koulut kylällämme Laitasaaren koulu, Huovilan koulu, Sanginjoen koulu, Koivikon maatalousoppilaitos, uusimman eli Korivaaran koulun historia on vielä kirjoittamatta. Kouluaiheiset artikkelit löydät tämän linkin kautta. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina | 1 kommentti

Laitasaari-kalenteri vuodelle 2018

Tilaa itsellesi, ystävälle/sukulaiselle joululahjaksi hintaan 15 euroa (+postituskulut). Max 3 kalenteria/hlö. Lähetä tilauksesi mieluiten lomakkeella (klikkaa linkkiä). LOPPUUNMYYTY! Kaikille tilaajille on lähetetty sähköpostilla maksutiedot ym. 16.11. P.S. Jos asut Muhoksella, voit myös noutaa kalenterisi Soljalta (Yli-Laukantie 1), valitse toimitustapa ”nouto”. Tilauksen voit tehdä myös lähettämällä tarvittavat tiedot osoitteeseen laitasaari.tilaukset [ at ] gmail.com P.S. 2 Laitasaaren kylähistoria I -kirja on loppuunmyyty. Kakkoskirjaan tulevat tilat Tapio 26 – Siekkinen 52.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä. Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla. Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela. Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin. Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti