Kirjoittajan arkistot:Solja

Pappilat paketissa

Loppukiri tuotti tulosta ja saimme viime hetkellä valmiiksi myös Viinikan no 33 eli Alapappilan asujaimistot. Myös pappila eli Koortilan no 34 historiikkia tarkennettiin ja lisättiin lähdelinkkejä. Aika hieno ”tähtirivi” on jo vasemmassa valikossa. Kiitos Lea, Sari ja Ritva! Näin kevään kunniaksi artikkelikuvana ovat rovasti ja ruustinna simaa hörppimässä! Alapappilan kuvaa etsimme ja kysyimme sitä kirkkoherranvirastostakin, mutta ei löytynyt. Harmi!

Tallennettu kategorioihin 33 Viinikka (alapappila), 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muistoja Rovan pysäkistä

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Rovan pysäkki. Pekka Karppila: 1960-luvun alussa Rovan pysäkillä tuli vierailtua, koska siellä olivat pysäkinhoitaja Toivo Langin ja vaimonsa Anna-Liisan lapset Ritva ja Risto. Siskoni Riitan kanssa siellä tuli käytyä leikkimässä ja samalla ihmettelemässä suuria vetureita ja junia. Pysäkin ympäristö oli hyvin hoidettu kuten leikattu nurmikkoalue hopeapajuineen. Asemarakennuksen lisäksi pihapiirissä olivat ulkorakennus, sauna, maakellari ja wc-rakennus asiakkaille (miehille ja naisille erilliset). Kaivo oli lähellä saunaa. Vuosituhannen alussa paikalla oli vain pensaiden seassa tuo kaivo ja maakellari. 1960-luvun loppupuolella pysäkki taisi muuttua miehittämättömäksi. Resiinavarasto paloi joskus 1970-luvulla, pari resiinaa siinä taisi mennä, ehkä muutakin tavaraa. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 63 Rovala | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Laitasaaren historiasivusto 7 vuotta

Kuka olisi aloittaessa uskonut? Olisimmeko ryhtynyt urakkaan, jos olisimme tienneet kuinka kauan tässä menee? Paljon on tarvittu kylähulluutta jotta tähän on päästy! Sivusto avattiin 22.3.2012 – lue Jaana Hietalan kirjoittama artikkeli tästä. Seitsemässä vuodessa olemme kirjoittaneet historiikit vasemmalla listatuista taloista (myös lohkotut mukaanlukien) – tähdellä (*) merkityt ovat valmiit ja miinuksella (–) vielä keskeneräisiä – ks. historiikkiartikkelit sivuja yhteensä 429 kpl (talosivut ja niiden kuva- ja apusivut) artikkeleja 722 kpl (etusivulla näkyvät tarinat – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä) valokuvia 1.772 kpl (muistathan ettei sivuston kuvia saa käyttää ilman lupaa, niinkuin ei tekstejäkään jotka ovat tekijänoikeudenalaista materiaalia).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Etsintäkuulutus – Viskaalin tuulimylly

Etsitään valokuvia Viskaalin tuulimyllystä siltä ajalta kun se oli Laitasaaressa. Tuulimyllyä ollaan korjaamassa kevään-kesän aikana ja etenkin jalkaosasta olisi hyvä saada kuva. Mylly on ollut ns. varvasmylly ja todennäköisesti hyvin samankaltainen kuin Lumijoella oleva Kyrön mylly (klikkaa linkkiä niin näet kuvan). Jaakko Kauppila (s. 1861) osti Viskaalin tilan v. 1920 sen edellisiltä omistajilta eli Timosilta jotka jäivät pariksi vuodeksi huonemiehiksi taloon. Timoset muuttivat Hailuotoon. Jaakko Kauppila siirsi myllyn Viskaaliin. Turkansaaresta saadun tiedon mukaan se on alunperin Erkkolan tilalta ja rakennettu 1850-luvulla. Jaakko Kauppila oli rikas mies – hän tuli Oulujoelta, jossa omisti myös Värtön tilan (240 ha) ja Kiviniemen Leimolan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 2

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa, liikkunut metsästäjiä, kalastajia jne. Se kuppi meni museoon, piti kuljettaa vesiastiassa; kuppi meni palasiksi kun se järven pohjasta nostettiin. Museomies aikoi koota sen kupin, ei luvannut sitä takaisin Eskolle, kuuluu muinaismuistolain piiriin. Museomies oli tutkija Pertti Koivisto. Eskon pihapiirissä on kuusi, joka on istutettu vuonna … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hannan hautajaiset Suvelassa (1933)

Oulun läänin Talousseura antaa emännöitsijä Johanna Niemelälle, joka on palvellut yhteensä kolmenkymmenen vuoden ajan, ensin rovasti G. A. Snellman vainajan perheessä Muhoksella, alkaen vuodesta 1887 ja sittemmin hänen poikansa tohtori Walter J. Snellmanin luona tähän saakka, tämän Kunniakirjan julkiseksi tunnustukseksi kiitettävästä ja kaikille esimerkillisestä työstä, luottaen samalla siihen, että tieto tunnustetusti hyvin suoritetusta elämäntyöstä takaa hänelle korkeimman elämän tyydytyksen. Oulussa 23 pnä heinäkuuta 1928 Talousseuran puolesta   P. Ahmavaara    Yrjö Lantto 1 2 3 Johanna Niemelä (Hanna, s. 30.4.1858 Utajärvi, k. 74-vuotiaana kesäkuussa 1933). Hautajaiset pidettiin Snellmanien kesähuvilassa Suvelassa 25.6.1933. 4

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 1

Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon kunnat tai kunnanosat, ns. enklaavit. Kylällä asuu tällä hetkellä eri-ikäistä väkeä, vanhimmat taitaa olla 97-vuotiaita. Katsomme Eskon ja vaimonsa Marja-Liisan kanssa 50-luvun kyläkarttaa. Esko huomaa heti, että taloja puuttuu. Kartassa on kolme tilaa, Vanhatalo, Mikkola ja Tuppela. Tuppela ja Mikkola, joka on Kopsan no 42 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko, 42 Kopsa, 66 Käärmekangas, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Koivikon agronomi Laine (1930)

Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963. Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään: Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa. 1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , | 1 kommentti

Valkolan ja Koivikon no 39 historia

Varmasti yksi Laitasaaren ja koko Muhoksenkin napapaikoista oli Valkola. Pappila ja kirkko olivat lähellä ja ranta hyvä veneiden tulla ja mennä. Myöhemmin lähistöllä oli laivasatamakin, Öhrnbergin ranta, johon höyrylaivat rantautuivat ja kuljettivat väkeä Ouluun ja takaisin. Kivenheiton päässä olivat Saarelan meijeri ja Muhoksen Osuuskauppa eli Rantakauppa. Valkolan no 39 tilan alueelle perustettiin 1850-luvulla Koivikon maatalousoppilaitos, joka oli yksi alan ensimmäisistä kouluista – ja on edelleenkin olemassa, nimi vaan on vaihtunut. Koivikosta voit lukea lisää em. linkin kautta. 1 Valkolaan kuului myös ns. Niemen torppa, joka sekin on säilytetty ja edelleen oppilaitoksen käytössä.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kähkönen no 40 historia

Kovasti olemme sivustolla koettaneet ahkeroida aina kun ollaan ehditty, mutta nyt julkaistaan pidemmän tauon jälkeen yksi talohistoria, Kähkösestä no 40. Ritva N selvitteli tilan vanhemmat vaiheet, minä siirsin tekstit sivulle ja kirjoittelin uudemmat asujaimistot eli 1700-luvulta lähtien. Jos huomaatte korjattavaa tai lisättävää, laittakaapa viestiä! Valokuvaamassa kävin marraskuun loppupuolella. Myös muutama vanhempi valokuva löytyi talosta 1960-luvulta – lisäkään ei tekisi haittaa. Kiitos nykyisille omistajille eli Rauhion veljeksille, oli oikein mielenkiintoinen vierailu! P.S. Kähkösestä on  lohkottu 1890-luvun lopulla torppa, jonka erottaminen palstatilaksi vahvistettiin vuonna 1911. Tila sain nimekseen Suvela ja sitä omisti aina vuoteen 1952 saakka Snellmanin suku. P.S.2 Kaikki talohistoriikkiartikkelit näet … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina | Jätä kommentti