Kirjoittajan arkistot:Sari

Kontu no 31 historia

Ylläoleva kuva on otettu ennen oikealla olevan Ylä-Konnun tulipaloa 1929 1 Kyllä nämä jutut ovat joskus niinsanotusti pitkässä kuusessa! Konnun historiaa on aloitettu kirjoittamaan lokitietojen mukaan 9.4.2012 eli noin seitsemän vuotta sitten. Vaan jokainenhan sen tietää, mitä hosumalla tulee! Tilan historiaan kuuluvat Kontu ja siitä jaetut Ala-Kontu Ylä-Kontu Karppinen Kontula Haapaoja Korteselkä Viertola Voit lukea niistä em. linkkejä klikkaamalla. Eipä siis ihme, että historiikkien kirjoittaminen kesti. Yhteistyössä on tehty nämäkin – kiitos Kalevi ja Niilo Leskelä, Elsi Lehikoinen, Hilkka Kontu, Terttu Virkberg, Ritva Nygrén – ja taisi se Soljakin hämmentää sakissa mukana! Tilan alueella asuvat – jos huomaatte jotain korjattavaa … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Karppinen, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Santeri Kotasaari muistelee – osa 2

Tunnistatteko kuvan henkilöitä? Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä. Lapsena kävin Ponkilassa koulua. Korialla tuli oltua armeijassa. Siellä järvillä metsäyhtiöt uittivat pitkiä lauttoja tehtaille. Koulua (s.o. Laitasaaren uusi koulu) olin myös rakentamassa vuonna 1953. Rakennusliike Anttonen sen rakensi ja myös kirkolle keskuskoulun. Myöhemmin Anttonen kuulemma urakoi Turussa päin. Hänellä oli poika ja tytär. Joku oli nähnyt viimeksi Anttosen ajamassa kuorma-autoa.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 20.4.2018

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous perjantaina 20.4.2018 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta. Hallitus kokoontuu klo 17:00 ja vuosikokous klo 18:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Itsenäisyyspäivä 6.12.1917 Laitasaaressa – Suomi100

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta. Sitä ennen Suomi oli suuriruhtinaskunta ja kuului Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 5.12.1917, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä eli 6.12.1917. 1 Laitasaarelainen Martti Kesäniemi (s. 1910) on muistellut 1996 ilmestyneessä kirjassaan ensimmäistä itsenäisyyspäivää Laitasaaressa näin Silloin juhlittiin Suomen itsenäisyyttä ensimmäisen kerran. Minulla on sellainen muistikuva, ettei itsenäisyyden juhliminen rajoittunut yhteen päivään. Suurin ongelma oli, ettei voitu vetää lippuja salkoon, koska niitä ei ollut olemassakaan. Mutta innostus asiaan oli niin suuri, että useimpiin taloihin valmistettiin lippu heti paikalla. Tuskinpa oli kahta ihan samanväristä lippua koko kylässä. Toiset puhuivat leijonalipusta; toiset sinivalkoisesta.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Santeri Kotasaari muistelee – osa 1

Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Santerin isä Nikolai Andreinpoika Kotasaari (alk. Kallijev, s. 20.5.1890) oli kotoisin Vuokkiniemestä Pirttilahden kylästä. Hän muutti sukunimensä Kotasaareksi vuonna 1920. 1 Nikolain vanhemmat olivat Andreij Lazarinpoika Kallijev (s. n. 1859 Pirttilahti) sekä Tatjana Petrintytär Kallijeva. Santerin äiti oli Maura Vasilintytär Garmujeva (s. 1893 Vuokkiniemi) – todennäköisesti myös Pirttilahden kylästä, jossa Garmujevit asuivat jo 1800-luvun puolivälistä saakka. Sinne he olivat muuttaneet Vuokkiniemen pääkylästä.

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Sivusto auki vain jäsenille 18.6.2017 alkaen

Kesäinen kuva Määtänsaaresta – rammaria soitetaan. Klikkaa kuvaa isommaksi, tunnistatko muita henkilöitä? Sivusto jää jokavuotiselle kesätauolle. Tauonkin aikana ilmestyy artikkeleja – niitä on nyt ajastettuna n. 20 kpl. Jäsenmaksut on nyt lähetetty sähköpostilla, eräpäivä 13.6. Jos et ole sitä jostain syystä saanut, tarkista varalta myös roskapostilaatikkosi. Massapostitukset saattaa mennä myös sinne. Jäsenmaksunsa maksaneet pääsevät lukemaan sivustoa myös tauon aikana. Kiitos kannatuksesta ja Laitasaaren kylän historiankeruun tukemisesta! – Solja & Sari P.S. Jäseneksi liittyminen / kirjan tilaaminen onnistuvat täällä (klikkaa linkkiä). P.S. 2 Kiitokset jäsenmaksunsa maksaneille – ja uusille jäsenille – laitamme teille pian viestiä, miten pääsette sivustolle tauonkin aikana. Huomioikaa, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Vuosikokous ja kirjan julkistaminen 28.4.2017

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 28.4.2017 Laitasaaren seurojentalolla, Rantatie 272, 91510 Rova. Hallitus kokoontuu klo 16:00 ja vuosikokous alkaa klo 16:45. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet. Laitasaaren kylähistoriakirja 1:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille heti kokouksen jälkeen klo 18. Postitettavien kirjojen lähetys aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (301 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 35 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Tilauslomakkeen löydät täältä. Kahvitarjoilun hoitaa Laitasaaren Martat, varaathan kahvirahan käteisenä. Tervetuloa! P.S. Ennakkotilanneiden laskut on nyt lähetetty sähköpostilla (21.4.) Tarkistapa postisi!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Sanginjoen kansakoulutalon kustannusarvio 1914

Reijo Kamulalla on arkistossaan Sanginjoen kansakoulun papereita. Ohessa osa koulurakennuksen kustannusarviosta vuodelta 1914 Päärakennus päreillä katettuna, vuorattuna, öljymaalattuna, peltivaippauuneilla, valmiina 11 300:- Ulkohuoneus, päreillä katettuna, punamaalattuna, valmiina 1 684:- Sauna samoin 976:- Kivikellari samoin 365:- Palovakuutus työn aikana 100:- Kaivo 150:- Aitaus pihamaan ympärille 340:- Summa yhteensä 14 915:-

Tallennettu kategorioihin 72 Pikkarainen | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka | Avainsanoina | 1 kommentti

Lumiainen no 64 historia

Lumiaisen tilaan no 64 liittyy erottamattomasti koko Suomen kansan rakastama satu Koivusta ja tähdestä. Samalla paikalla koettiin isonvihan kauhut – joista on kirjoitettu mm. tässä artikkelissa. Lumiaisen tilaa ei ole enää olemassa; se liitettiin aikoinaan Kopsaan no 42. Lue lisää talon historiikista täältä. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja sivustolle vienyt Sari Heimonen.

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen | Avainsanoina | Jätä kommentti