Kirjoittajan arkistot:Ritva Nygren

Viinapannujen määrä Laitasaaressa (1732)

Ensimmäinen suomalaisia koskeva alkoholipoliittinen päätös tuli voimaan Ruotsin vallan aikana 1638, jolloin Ruotsin valtiopäivät määräsivät kaupunkeihin viinanpolttoveron. Suomessa juotiin yleisimmin ”itse pantua” olutta, mutta paloviinan poltto ja käyttö lisääntyivät 1500-luvulla. Viina liittyi tuolloin vieraanvaraisuuteen ja sitä käytettiin myös vaihtovälineenä. Vähitellen alkoholijuomien haitalliset vaikutukset tulivat esille, minkä seurauksena alettiin lainsäädännöllisin keinoin rajoittaa alkoholijuomien kulutusta. Esim. 1600-luvulla alkoholijuomien kauppa kiellettiin jumalanpalveluksiin liittyen ja jumalanpalveluksen häiritseminen kriminalisoitiin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Värjärimestari myi Apajan 1859

Kauppasopimus Täten luovutan ja myyn minä Jacob Fjellström vaimoni Katarinan suostumuksella ja luvalla omistamani Alainkalan eli Apajan 3/8 manttaalin perintötilan nro 38 Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä kaikkine sille kuuluvine tiluksineen, alueineen ja etuineen talollisen poika Matti Erkinpoika Perttuselle seuraavaa syytinkiä ja 1000 hopearuplan kauppahintaa vastaan, josta nyt heti maksetaan 400 ruplaa, tämän jälkeen vuoden kuluttua 300 ruplaa ja jälleen vuoden kuluttua tämän maksun jälkeen ennen kesäkuun 1861 loppua jäljellä olevat 300 ruplaa ilman korkoa eräpäiviin asti.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Oma maa mansikka, muu maa mustikka!

Oma maa mansikka, muu maa mustikka! Näin tutusti alkaa Suomen ensimmäisen taiderunoilijan Samuli Kustaa Berghin runo ”Oma maa”. Samuel Gustaf Bergh (s. 2.12.1803 Oulu, k. 48-vuotiaana reumatismiin 5.7.1852 Halikko, haudattiin Ouluun 11.7.), kirjailijanimeltään Kallio ja suomalaisittain Samuli Kustaa Bergh, oli suomalainen runoilija. Hänen tuotantonsa jäi suppeaksi, mutta erityisesti runot ”Ystävälleni”, ”Sirkka” ja ”Oma maa” ovat tulleet tunnetuiksi. Berghiä pidetään yhtenä 1800-luvun tärkeimmistä lyyrikoista. Samuel syntyi Oulussa varakkaaseen perheeseen. Isä Samuel Wilhelm Johaninpoika Bergh (s. 21.4.1750 Liminka, k. 59-vuotiaana keltakuumeeseen 7.3.1810 Oulu) oli kauppias ja laivanvarustaja. Äiti, Limingan kappalaisen tytär Anna Margareta Arvidintytär Mennander (s. 2.1.1773 Kalajoki, k. 32-vuotiaana keuhkotautiin 16.12.1805 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rovastintarkastus Muhoksella 1688

Itsenäistyneen Muhoksen pitäjän sinetti maakirjasta vuodelta 1779 – MOHOS SOCHNE SIGILL. Keskuskuvassa Muhosta luonnehtivat lohi ja suomaisema yllään aurinko. Harvinaisen löydön Pyhäjoen seurakunnan materiaaleista teki Anu Koivunen (ks. Anun historia-aiheinen blogi). Tekstin käännös Ritva Nygrén. Rovasti Jacobus Frosteruksen kirjoittaa Oulussa 10.5.1688 ”Oulun seurakunnan emäkirkon kappelin ja monien (fleera) saarnapaikkojen sijainti” Emäkirkko on Oulun kaupungissa Limingan pitäjän kirkosta 2 ½ peninkulmaa pohjoiseen ja Iin pitäjän kirkosta neljä peninkulmaa etelään. Mutta Oulun ja Iin emäkirkon välillä on Haukiputaan kappeli, mikä kuuluu Iin pitäjään. Oulun emäkirkolla on kaksi kappelia: Oulunsalon kappeli emäkirkosta yksi penikulma etelään, täällä saarnataan joka toinen sunnuntai. Muhoksen kappeli emäkirkosta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kaisa Kosusen elatussopimus 1844

Täten minä Kaisa Kosunen olen holhoojani suostumuksella tehnyt sopimuksen veljeni Perttu Kosusen kanssa, että hän antaa minulle elatuksen kuolinpäivään asti, nimittäin kaksi ja puoli tynnyriä viljaa puoliksi ruista ja ohraa, leiviskän naudan- ja leiviskän lampaanlihaa palvattuna, leiviskän suolalohta, leiviskän suolasiikaa, leiviskän tuoretta kalaa, 1 ½ tynnyriä perunoita, 3 kannua viinaa, 5 leiviskää kahvia, 3 leiviskää sokeria, kannun maitoa Mariasta Mikkeliin, Mikkelistä jouluun puoli kannua ja muuna aikana 3/4 kannua, 5 leiviskää pellavia, yhden lampaan villan talvella ja kesällä kahden, pieksut, joka kolmas vuosi mustat kengät, 4 kappaa suolaa ja lampaannahkaisen karvanutun, ja jos sairastun enkä jaksa hoitaa itseäni, hän hoitaa … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rajuilma Laitasaaressa 1772

Vuoden 1773 talvikäräjien ensimmäisen asiana oli edellisen kesän rajuilman aiheuttamat vahingot eräille Oulujoen pohjoispuolen tiloille Laitasaaressa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 30 Kokko, 31 Kontu, 32 Pienihuovinen, 4 Hämälä, 40 Kähkönen, 42 Kopsa, 43 Hangaskangas, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Anna Parviainen purki kihlauksen

Tuomiokirjakortistossa on 12 kpl kihlauksen purkamisjuttuja 1600-luvulta koko Pohjois-Pohjanmaalta. Käräjät 17.-19.2.1679: Koska Anna Paavontytär Parviainen ei ollut täyttänyt lupaustaan arvoisan tuomiokapitulin päätöksen 11.12.1678 mukaisesti eikä myöskään nyt suostu avioliittoon Aappo Martinpoika Karhun kanssa, niin mainitun tuomiokapitulin päätöksen mukaan Anna saa sakkoa 18 taaleria kuparirahaa ja palauttaa kihlajaislahjat, kaksi karoliinia, yhden hopeasormuksen ja yhden kyynärän palttinaa ja maksaa Aapolle hänelle tässä asiassa aiheutuneet kulut ja kihlajaislahjat kaksinkertaisena 15 taaleria 16 äyriä kuparirahaa pysyen myös naimattomana siihen asti, kun Aappo menee naimisiin ja vielä hakee arvoisalta tuomiokapitulilta lupaa siihen, mistä kaikesta Annaa kirkkoherran pyynnöstä muistutetaan. 1 Jäikö Anna kaitsemaan jostakin syystä nuorempia … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Inkalan krouvi

Huom! Tämä artikkeli on 500. joka on sivustolla julkaistu! Katso kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta. Muhoksen käräjät 30.8.-7.9.1786 Tikkalan talossa, s. 298-302, § 145 1 Kruununnimismies Aleksander Schroderus ilmoitti laillisesti käsiteltäväksi aikaisemmilla käräjillä olleen rikosasian, mikä oli lykätty syytettyjen poissaolon takia. Rengit Juho Antinpoika Perttunen ja Pekka Liflander sekä talollisen poika Sakari Inkala olivat talollinen Iisakki Inkalan krouvissa eräänä pyhäpäivänä vuonna 1786 pelanneet korttia, ja talollinen Iisakki Inkala oli sen sallinut talossaan.

Tallennettu kategorioihin 22 Koistila, 28 Kekkola, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pekka Kestin kestikievari 1760-luvulla

Oheisesta käräjäkirjapöytäkirjasta ilmenee, että Kestissä no 35 on ollut kestikievari 1760-luvulla: Salpietarin keittäjämestari Henrik oli ilmoittanut kruununnimismies Christian Petri Zimmermanille, että silloin kun talollinen Pehr Tuppurainen Sotkajärveltä juhannuksen aikaan oli tullut alas, niin salpietarinkeittäjä Pehr Moilanen Muhokselta oli karannut Pehr Kestin kestikievarissa olleesta salpietaripannusta (pannun keitosta) ja Pehr Tuppuraisen kanssa veneellä paennut, eikä häntä sen jälkeen ole löydetty, vaikka hän on kuuluttanut hänet sen takia laillisesti rangaistavaksi. Tuppurainen ei myöntänyt ilmiantoa ja sanoi, että hän oli vaimonsa kanssa ollut yötä Kestin talossa, jossa salpietarin keittäminen oli, ja sitten kun hän oli käynyt jumalanpalveluksessa sunnuntaina, hän oli mennyt pois, mutta Moilanen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Laitasaaressa maksettiin ikkuna- ja ylellisyysveroa

Ikkuna- ja ylellisyysveroluettelo vuonna 1798 Ovi- ja ikkunavero oli voimassa vuodesta 1743 eteenpäin aina vuonna 1809–10 voimaan astuneisiin uusiin määräyksiin. Veron perusteena oli rakennuksen ovien ja ikkunoiden lukumäärä, jonka avulla katsottiin voitavan määrittää talon omistajan veronmaksukykyisyys. Veron etuna oli, että rakennuksen koko voitiin arvioida verotusta varten menemättä rakennukseen sisälle. 1 2 1 riikintaaleri = 48 killinkiä = 376 runstykkiä, 1 killinki = 12 runstykkiä Ikkuna-aukot – Fönster Lufter

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti