Talosivuja
Merkintä (*) talon historia on tutkittu (-) talosta tai siitä jaetusta tilasta on tutkittu jotakin. Kantatalojen ja jaettujen tilojen luettelot löytyvät päävalikosta Taloja-sivulta.- 1 Kärnä *
- 2 Parviainen *
- 3 Hartikka *
- 4 Hämälä *
- 5 Väärä *
- 6 Tihinen *
- 7 Karhu *
- 8 Viinikka *
- 9 Ylikosunen *
- 10 Kosunen *
- 11 Rahko *
- 12 Hyrkki *
- 13 Yliväärä *
- 14 Pelkonen *
- 15 Huovinen *
- 16 Isomäättä *
- 17 Pienimäättä *
- 18 Rönkkö *
- 19 Mäkelä *
- 20 Sieppo *
- 21 Perttunen *
- 22 Koistila *
- 23 Keränen (Siekkinen) *
- 24 Laukka *
- 25 Hakkarila *
- 26 Tapio *
- 27 Ketola *
- 28 Kekkola *
- 29 Yrjänä *
- 30 Kokko *
- 31 Kontu *
- 32 Pienihuovinen *
- 33 Viinikka (alapappila) *
- 34 Kortila (pappila) *
- 35 Kesti *
- 36 Kauppi *
- 37 Ähkynen *
- 38 Inkala *
- 39 Valkola *
- 40 Kähkönen *
- 41 Heljä *
- 42 Kopsa *
- 43 Hangaskangas *
- 44 Arola *
- 45 Jurvakainen *
- 46 Tyllinoja *
- 47 Halkovaara *
- 48 Putaala *
- 49 Karppila *
- 50 Puujalka *
- 51 Holappa *
- 52 Siekkinen *
- 53 Vauhkola *
- 54 Halonen *
- 55 Vainiokangas *
- 56 Penninkangas *
- 57 Ritokangas *
- 58 Pesola *
- 59 Hangaskankaanlaita *
- 60 Ontero *
- 61 Vänttilä *
- 62 Lusikka *
- 63 Rovala *
- 64 Lumiainen *
- 65 Kotikangas *
- 66 Käärmekangas *
- 67 Viinikanoja *
- 68 Pöytäkangas *
- 69 Ylitalo *
- 70 Päätalo *
- 71 Tuohino *
- 72 Pikkarainen *
- 73 Keskiaho *
- 74 Saunakangas *
- 75 Isokangas *
- 76 Paasimaa *
- 77 Koskenniska *
- 78 Honkarinta *
- Muut talot –
Hallinta
Kirjoittajan arkistot:Raimo
Kelloseppä Jaakko Kärnä
Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1
Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 16 Isomäättä, 41 Heljä
Avainsanoina henkilöt, tekniikka
1 kommentti
Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa
Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin. Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa sijaitsee Muhoskylällä, Perukalla, Honkalankylässä, Muhosperässä, Hyrkkäällä, Pyhänsivulla. Kylmälänkylä luettiin Ahmakseen. Listasin eri lähteistä tilat, jotka ovat varmuudella nykyisen Laitasaarenkylän alueella 1500-luvulta alkaen. Lista löytyy sivuston Historiaa -osastolta. – Raimo Ranta
Kosulankylän Nuorisoseura ja Tupa
Kosulankylän nuorisoseuran säännöt vahvistettiin vuonna 1913. Tiedetään, että nuorisoseura on toiminut aiemmin koska vuonna 1911 Kosulan tilasta Jaakko ja Hanna Kinnuselta vuokrattiin vajaan puolen hehtaarin suuruinen maa-alue seurantalon perustamista varten. Perimätiedon mukaan kyseiselle alueelle oli kylän nuoret kokoontuneet omiin rientoihinsa jo aiemmin. Tontille, joka sijaitsi Oulujoen rantamaisemissa rakennettiin hirsirakennus vuonna 1912 1. Tuvaksi se ristittiin. Tuvalla pidettiin mm. viikottain tansseja, joihin kerrotaan tulleen väkeä naapurikunnista asti. Tupa paloi vuonna 1969 ja sen mukana asiakirjat Nuorisoseuran varhaisemmasta toiminnasta.
Perttu Perttunen käräjöimässä
Oulun pitäjän kesäkäräjillä 6.-8. syyskuuta vuonna 1675 kävi talollinen Bertil Perttunen käräjiä hauptmanni (vouti) Vitus Besoldusta vastaan väärin perustein kannetuista veroista. Bertill Perttunen vastaan Vitus Casparus Besoldus no 36 Raatimies Anders Kauhanen teki valituksen talollinen Bertill Jönsson Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska hän on kantanut mainitulta Perttuselta verot ¼ manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittu tila ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Hindrich Halonen joka samaa ¼ manttaalia nyt pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille samasta ¼ manttaalista suorittanut; ja siis kaksinkertaisesti vero mainitusta neljäsosan manttaalista on kannettu; siksi laamannioikeus 10.7. palauttanut asian ja esittää … Lue koko teksti
Tallennettu kategorioihin Perttunen (kantatalo)
Avainsanoina henkilöt, historiakirjat, kantatalot, käräjät
3 kommenttia
Isoviha Laitasaaressa
Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.9.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.9.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.
Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, Määttä (kantatalo)
Avainsanoina kantatalot, kuolema, onnettomuudet, sota-aika
1 kommentti
Muhoksen rippikirja 1699-1722
Muhos sai ensimmäisen kappalaisen noin vuonna 1628. Muhoslaiset anoivat vuonna 1656 kappalainen Abraham Erici Bongia omaksi kirkkoherrakseen perustellen anomustaan mm. sillä, että Bong on hoitanut virkaansa jo 28 vuotta suurella ahkeruudella. Muhoksen ensimmäinen rippikirja Bongin 1628-67 ja hänen seuraajansa Ericus Sigfridi Brax’in 1665-90 ajalta ei ole säilynyt rippi-, kaste-, ja kuolinkirjoja tai niitä ei ole pidettykään. Vanhin nykypolville säilynyt rippikirja on vuodelta 1699. Rippikirja sisältää silloisen Muhoksen kappelin piiriin kuuluvat kylät. Särkijärvi, Juorkuna, Vuotunki, Sanginjärvi, Niskankylä, Ahmas sis: Kylmälänkylän, Utajärvi, Sotkajärvi sis: Pyhänsivun, Muhos ja Laitasaari. Muhos oli aika suuri kylä Oulun pitäjässä ja sen asukkaat Oulun seurakuntalaisia.