Kirjoittajan arkistot:Raimo

Kelloseppä Jaakko Kärnä

Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 16 Isomäättä, 41 Heljä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa

Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin. Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa sijaitsee Muhoskylällä, Perukalla, Honkalankylässä, Muhosperässä, Hyrkkäällä, Pyhänsivulla. Kylmälänkylä luettiin Ahmakseen. Listasin eri lähteistä tilat, jotka ovat varmuudella nykyisen Laitasaarenkylän alueella 1500-luvulta alkaen. Lista löytyy sivuston Historiaa -osastolta. – Raimo Ranta

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kosulankylän Nuorisoseura ja Tupa

Artikkelia on päivitetty Laitasaaren Ns:n 100v historiikin perusteella. Kosulankylän nuorisoseuran säännöt vahvistettiin vuonna 1913. Tiedetään, että nuorisoseura on toiminut jo aiemmin koska vuonna 1911 Ylikosusen tilasta no 9 Jaakko ja Hanna Kinnuselta vuokrattiin maa-alue seurantalon perustamista varten. Vuonna 1911 vuokrattiin vajaan puolen hehtaarin suuruinen maa-alue toimitalon paikaksi Ylikosusen isäntäparilta Frans Jaakko Kallenpoika Kinnulalta (alk. Marttila, myos Ylikinnunen ja Kosunen, s. 27.06.1869 Oulun msk, k. 1933) ja vaimoltaan Hanna (Maria Johanna) o.s. Kokolta (eli Loukkola, s. 14.6.1876, k. 1952) Oulujoen rantamaisemista. Sittemmin se ostettiin omaksi, tontin kiinteistörekisterinumero oli 9:6. Perimätiedon mukaan kyseiselle ns. tiiliskentän alueelle oli kylän nuoret kokoontuneet omiin rientoihinsa … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 22 Koistila, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Perttu Perttunen käräjöimässä

Oulun pitäjän kesäkäräjillä 6.-8. syyskuuta vuonna 1675 kävi talollinen Bertil Perttunen käräjiä hauptmanni (vouti) Vitus Besoldusta vastaan väärin perustein kannetuista veroista. Bertill Perttunen vastaan Vitus Casparus Besoldus no 36 Raatimies Anders Kauhanen teki valituksen talollinen Bertill Jönsson Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska hän on kantanut mainitulta Perttuselta  verot ¼ manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittu tila ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Hindrich Halonen joka samaa ¼ manttaalia nyt  pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille  samasta ¼ manttaalista suorittanut; ja siis kaksinkertaisesti vero mainitusta neljäsosan manttaalista on kannettu; siksi  laamannioikeus 10.7. palauttanut asian ja esittää … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin Perttunen (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 3 kommenttia

Isoviha Laitasaaressa

Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.9.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta. Isonvihan lapsivangit Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.9.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 11 Rahko, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 19 Mäkelä, 2 Parviainen, 24 Laukka, 25 Hakkarila, 28 Kekkola, 3 Hartikka, 35 Kesti, 38 Inkala, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 5 Väärä, 6 Tihinen, 8 Viinikka, 9 Ylikosunen, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Muhoksen rippikirja 1699-1722

Muhos sai ensimmäisen kappalaisen noin vuonna 1628. Muhoslaiset anoivat vuonna 1656 kappalainen Abraham Erici Bongia omaksi kirkkoherrakseen perustellen anomustaan mm. sillä, että Bong on hoitanut virkaansa jo 28 vuotta suurella ahkeruudella. Muhoksen ensimmäinen rippikirja Bongin 1628-67 ja hänen seuraajansa Ericus Sigfridi Brax’in 1665-90 ajalta ei ole säilynyt rippi-, kaste-, ja kuolinkirjoja tai niitä ei ole pidettykään. Vanhin nykypolville säilynyt rippikirja on vuodelta 1699. Rippikirja sisältää silloisen Muhoksen kappelin piiriin kuuluvat kylät. Särkijärvi, Juorkuna, Vuotunki, Sanginjärvi, Niskankylä, Ahmas sis: Kylmälänkylän, Utajärvi, Sotkajärvi sis: Pyhänsivun, Muhos ja Laitasaari. Muhos oli aika suuri kylä Oulun pitäjässä ja sen asukkaat Oulun seurakuntalaisia.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti