Kirjoittajan arkistot:Pippa

Vaijo

Kuvan koira ei liity tähän tarinaan, mutta viisas koira oli tämä Topikin Muistuupa tässä mieleen kauempaakin koirajuttu. Se on sota-ajalta, sen kertoi minulle äiti. Silloin äidille oli hänen sanojensa mukaan ”sotaherra” tuonut hoidettavaksi komean venäjänvinttikoiran. Mielessäni ei ole sen kummemmin, miten ja miksi näin. Koira oli nimeltään Vaijo. Se oli ollut ystävä ja turva. Äidin kertoman mukaan se makasi vauvanvaunujen vierellä ulkona ja oli mukana hevosta haettaessa laitumelta. Niin hevosen kintereillä oli kulkenut, että tämä oli potkaissut ja koira ilmassa lentänyt…

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kulumalan Sulo

Oli lämmin toukokuun päiva, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt täyteen nauloja. Kun hevonen oli aikoinaan poltettu, siitä jäi yli kilo nauloja! Oli Sulo saanut sitten vasarasta päähänkin, kun pikkuveli Leo oli saanut työkalun käteensä; Sulo nukkui sikeitä päiväunia ja Leo oli ruvennut vähän herättelemään.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Sadonkorjuun aikaan

Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama? Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Hupi kuunteluoppilaana ja muita koiratarinoita

Se päivä oli ikimuistoinen kun sain syliini pienen, punaruskean koiranpennun. Se oli villi ja tuoksui hyvälle, niin kuin kaikki koiranpennut. Annoin sille nimen, Hupi. Hupi oli suomenpystykorva. Lintukoiraksikin sitä sanottiin – kenties siksi, kun se kasvettuaan kulki veljieni kanssa metsästysreissuilla, haukkui lintuja ja oravia. Ymmärsin että Hupi teki arvokkaan työn metsästyskoirana siihen aikaan, 1950-luvulla. Mutta minulle kaikki kaikessa oli sen ystävyys.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Laukan lossi

Lauttoja käytettiin tavaroiden ja eläinten kuljetukseen Oulujoen yli pitkälle 1900-luvulle. Seuraava kehitysvaihe kuljetuksessa olikin sitten lossi – Laitasaaren ensimmäinen lossi oli toiminnassa Osuusmeijerin kohdalla vuodesta 1929 lähtien. Sitten saatiin kapulalossi Laukan kohdalle.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Isänmaa kutsui

22-vuotias nuorimies palasi varusmiespalvelusta Oulujoen törmälle, kotiin. Edessä oli koko elämä – nuoruuden innolla hän siihen tarttui. Osa sisaruksista lieni jo lähtenyt kotoa, Heikki oli pesueesta nuorin. Äiti-Annan taival päättyi muutaman vuoden kuluttua. Isä-Matti muutti Ouluun ja Heikki sai äitipuolen. Joki  kuljetti miehen virtaa alas Apajan laivalaituriin, sieltä löytyi oma Aino Kaarina. Kului muutama vuosi, tehtiin töitä  jo omassa kodissa, Kulmalassa. Kaksi pientä poikaa oli juurtumassa isän jalanjälkiin, maahan ja metsään.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 38 Inkala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Enkeli-sisko Marjukka

Hän oli pieni lapsi,  sisareni Marjukka. Olin niin onnellinen, kun Marjukka syntyi. Lapsi oli minulle ihme. Näin äidin rakkauden – kaiken työn keskellä hän jaksoi hoitaa ja valvoa, yötä päivää. Näin myös äidin huolen ja kärsimyksen. Lapsi oli sairas. Hän ei jaksanut elää.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , | 1 kommentti

Muistikuvia kodista ja kotikylästä

Oulujoen rannalla kasvoivat sievä tyttö ja sinisilmäinen poika, jotka kerran karkasivat Lempi-laivalla kaupunkiin. Siellä he  kihlat ostivat! Ja siitä se alkoi… 1930-luvun lopulla löytyivät Rovalta hirret kodin rakentamiseen tilalle Kulmala no 23:90, joka oli erotettu Keränen/Siekkinen/Lohela -tilasta.  Valmistui pieni pirtti ja kamari. Pihapiiriin tehtiin navetta ja talli sekä maakellari, joka oli sodan aikana äidin ja pienten poikien pommisuojana. Savusauna oli jo valmiina etäämpänä, yhteisenä veljesten kesken. Sauna oli käytössä niin kauan kuin sen lämmittäjä äiti-Aino eli – niin työläs homma sen lämmitys oli. Mutta sen saunan lämpö ja tuoksu ei unohdu koskaan.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 8 kommenttia