Kirjoittajan arkistot:Pia Väänänen

Sota-aikaan Inkalassa

Inkalassa elettiin kuten muissakin taloissa, niin hyviä kuin kovia aikoja. Kansalais-, talvi- ja jatkosota vaikuttivat yleiseen mielentilaan. Kansalaissota jakoi ihmisten mielipiteet kahtia kunnes rintamat koottiin yhteen talvisodassa. Se oli ajan henki, ja henki oli kova. Kesäniemi kirjoitti Inkalan Heikki isännästä, että tämä oli hyvin värikäs ja mielenkiintoinen mies ja tunnettu jyrkistä mielipiteistään. Hänen lisäksi kylällä oli kahden käden sormiin mahtuva määrä henkilöitä, jotka pukeutuivat mustaan paitaan ja pukivat sinisen solmion. Mihinkään laittomuuksiin he eivät kuitenkaan osallistuneet.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina | 2 kommenttia

Inkalan maidot junalla Ouluun

Rautatien rakentaminenkin vaikutti Inkalan elämään. Inkalan isäntä Heikki Kosunen (aik. Huovinen) vei paitsi Rovan pysäkiltä maitoa Ouluun, mutta myös lehmiä piti kuljettaa radan yli. Inkalan niittyjä ja laitumia sijaitsi radan toisella puolella. Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Näin piikominen ja muutenkin Oulussa kuin Muhoksellakin käyminen helpottui. Äidiltään Annalta tyttäret Aili ja Inkeri, jolla nimellä Kirstiä kutsuttiin, perivät monia hyödyllisiä taloustaitoja ja toimivat oppimansa perusteella talon töiden lisäksi myös piikana monissa paikoissa, esimerkiksi Oulun Maikkulassa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Inkalan nuoriväki urheilee

Inkalan talon tytär Aili Kosunen (myöh. Pulliainen) on kertonut veljistään Taunosta ja Villestä että kummatkin heistä olivat harrastaneet paljon urheilua. Nuorempana isä Heikki Kosunen oli tukemassa liikuntapitoisia harrastuksia. Inkalan puohin katolle rakennettiin hyppymäki ja isä-Heikki oli maannut hyppymäen alla, kun Ville ja Tauno sekä naapurin pojat olivat laskeneet alas. Pojat olivat Ailin mukaan kävellenkin tai pyöräillen lähteneet Ouluun moukarinheittoon. Martti Kesäniemi mainitsee kirjassaan Muhokselta muutkin kummat Kosusen veljekset Taunon ja Villen, joilla oli lajinaan moukarinheitto. Laji oli maalaisurheilulajina hieman outo, kirjoittaa Kesäniemi. Villellä ja Taunolla oli 30-luvulla useita Oulun piirin mestaruuksia.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Inkala no 38 1900-luvun alussa

Inkalan historiaa Heikki Huovisen (myöh. Kosusen) ajasta lähtien eli vuodesta 1906 kirjoitti Inkalan sivuille talon asukkaiden jälkeläiset Pia ja Anja. Inkalan Heikki oli jonkin verran maailmaa nähnyt käytyään mm. Amerikassa. 1900-luvun sotien aikaan elämä oli pelonsekaista ja rankkaa. Tilanteista haluttiin olla selvillä, joten radio ja radion kehittyneempi versio, televisio, hankittiin Inkalaan heti, kun niitä oli saatavilla. Inkalan pojissa, etenkin Taunossa, oli jonkinlaista teknikon vikaa, kun oli käynyt asentamassa urheiluystävälleen Martti Kesäniemelle omatekoisen kidekoneradion. Teknisyyttä on tullut esiin jälkipolvissakin, Kosusten lastenlasten, insinööri- ja matemaatikon ammateissaan.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina | 1 kommentti