Kirjoittajan arkistot:Laura Salonen

Laitasaaren Tuvan tontin kauppakirja (1923)

Tonttimaan kauppakirja Tänä juhannuksena (2014) satoi räntää – siksi artikkelikuvana talvinen Tupa, Laitasaaren Nuorisoseuran talo. Tunnistatko henkilöitä? Miltä ajalta kuva on? Täten myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet omistamastamme Yli-Kosulan 3/8 manttaalin suuruisesta perintömaasta no 9 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylästä 4 179 neliömetrin suuruisen tontti-palstan Rantapellon yläpäästä Kosulankylän Nuorisoseuralle kolmentuhannen (3 000) Suomen markan kauppahinnasta, josta tuhat (1 000) Smk heti käteisellä maksetuksi kuitataan ja tuhat (1 000) Smk kuluvan vuoden ajalla, sekä loppu tuhat (1 000) Smk vuoden 1924 ajalla.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Vanhan Kosulan tulipalo vuonna 1933

Tuli hävitti eilen Muhoksella taloja perinpohjin – Kosusen ja Saarelan talot Laitasaaressa kaikkineen poroksi. Kaksi muuta taloa oli mennä saman tien. Oulun vapaapalokunta hälyytettiin avuksi, mutta 2 tuntia liian myöhään. Ainoa säilynyt kuva Vanhasta Kosulasta, ilmeisesti ajalta 1925-27. Takana vas. kaksi renkipoikaa (nimet eivät ole tiedossa), Väinö Saarela ja Väinö Kosunen (myöh. Kosula). Keskellä vas. Aune Kosunen (myöh. Ervasti), palvelija (nimi ei tiedossa), Alli Kosunen (myöh. Kinnula), Matilda Saarela (o.s. Kangasolli), Esteri Kosunen (myöh. Sutela). Edessä vas. Viljo Kosunen ja Martti Kosunen, joka hukkui 7-vuotiaana Kosuojaan.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kaivosonnettomuus vei Kosusen veljekset

Ikävän onnettomuuden uhriksi joutuivat kansalaisemme veljekset Johan ja Jakob Kosunen tammik. 26 päivää vasten yöllä työskennellessään Championin kaivannolla, alimmalla tasanteella. Veljekset olivat noin klo 12 tienoilla yöllä reikiä lataamassa, kun käsillä olevat dynamiitti puikot jonkun tuntemattoman syyn takija räjähtivät tappaen paikalle Johan Kosusen; Jakob Kosunen tavattiin vielä hengissä onnettomuuspaikalla, vaan kuoli hänkin ennenkun oli saatu maanpinnalle nostetuksi. Mitään seikkaperäisempia tietoja ei ole saatu tapahtumasta. Nämä näin surullisen lopun saaneet veljekset olivat kotoisin Muhokselta, ijältään: Johan Kosunen noin 26 vuoden ja ollut tässä 6 vuoden vaiheilla ja Jakob Kosunen noin 24 vuoden. Lukuisa joukko sukulaisia ja ystäviä jäivät heitä surulla kaipaamaan.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina | 1 kommentti

Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kadonnutta kansanperinnettä

Kun olen nykyään Muhoksella häissä tai hautajaisissa, minua surettaa, että maalaishäitten ja hautajaisten viettoon liittynyt tarjoilija-perinne on hävinnyt. Juhlat on siirretty taloista seurakunnan ja eri seurojen juhlatiloihin, missä tarjoilu hoituu pitopalvelun ja noutopöydän myötä. Me 30-luvun alussa syntyneet tytöt ehdimme vielä mukaan vanhaan perinteeseen, jota noudatettiin vielä 40- ja 50-luvuilla. Oli näet suuri kunnia, kun pyydettiin tarjoilijaksi juhlaan. Se nostatti kummasti itsetuntoa, sitä tunsi olevansa yhteiskuntakelpoinen.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla. Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten leikkeihin ja sen yli pikkuisten oli kiva harjoitella korkeushyppyä.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia

Kangasollin kuopuksen kynästä

Julkaisemme 80-vuotiaan Ritva Lindforsin (o.s. Kangasolli – perhekuvassa vauvana, klikkaa kuvaa isommaksi) muisteluja kodistaan Kangasollista sekä elämästä Laitasaaren kylällä. Tässä ensimmäinen. Kangasolli sukunimenä jää lyhytikäiseksi, noin puolentoista vuosisadan mittaiseksi, sillä nyt vuonna 2012, se on enää yhden henkilön (Juho Erik Kangasollin pojan tyttären) nimenä sekä minun (Iikka Kangasollin tyttären) tyttönimenä. Talon nimenä Kangasolli säilynee pidempään.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina | 1 kommentti

Kosuojan kalansaaliit

Tänä päivänä yleensä sangen vaatimattoman näköinen ja pajuttunutkin Kosuoja kiemurtelee Oulujoesta mutkan kuivalla maalla, lähtee Seurojentalon liepeiltä ja laskee takaisin Oulujokeen Saarelan ja Kinnulan talojen sekä vanhan Kosulan talon välimaastosta. Ennen voimalaitoksia ja ruoppauksia Kosuoja oli laaja vesi ja kalainen paikka, josta sai madetta ja haukea ja niinpä onkiminen olikin mieluisa ja hyödyllinen poikien huvitus. Talo pysyi kalassa kesäaikaan.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Eläinlääkitystä ennen vanhaan

Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 22 Koistila, 41 Heljä, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kun Laitasaaressa päättömällä ajettiin

Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa 1 on Kangasollin isäntäpariskunnan Iikka (s. 1848, ent. Karppinen) ja Anna Beatan nuorimmaisen, Tildan, haastattelu esimerkkinä Muhoksen murteesta. Haastattelussa Tilda muistelee elämäänsä nuorena Kangasollilla. Hän kertoo, kuinka kaksi velimiestä  (Jussi ja Iikka) kävivät tienaamassa rahaa Amerikassa asti ja saivat sitten ostaa talot itselleen. Kangasollille tulivat Kaiku– ja Louhi-lehdet, kun hän oli pikkutyttö. Kesäiset kirkkokäynnit hevoskärryillä äitin ja isän kanssa ovat jääneet elävinä mieleen samoin kuin se, että kotona Raamattua luettiin ahkerasti ja äiti luki paljon postillaa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia