Kirjoittajan arkistot:Kaisu Rahko

Poliisi Jaako Rahko

Rahkon no 11 talon ensimmäisen Pietilä-sukua olevan isännän Juho Jaakonpoika Rahkon (ent. Pietilä, s. 1813, k. 1890) pojanpoika Jaako palveli keisari Nikolain Henkivartiokaartissa 1900-luvun ensimmäisinä vuosina ja siellä saatujen valmiuksien ansioista nimitettiin Muhoksen poliisikonstaapelin toimeen, jossa palveli koko työikänsä. Poliisi Rahko tuli tunnetuksi maan laajuisesti pidättäessään yksin ja paljain käsin vuonna 1910 raa’asta miestaposta epäillyn vaaralliseksi tiedetyn karkurin. Tunnustukseksi rohkeudestaan ja urhoollisuudestaan Rahko sai 1914 keisarin myöntämän urhoollisuusmitalin.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Rahkon isännän äkkikuolema

Rahkon no 11 vanha isäntä lähti jalkapatikassa sukuloimaan Liminkaan lokakuun lopussa 1890. Mikä oli niin tärkeä asia, että räntäkelien aikaan, tai kenties jo alkutalven lumilla piti lähteä ilman hevoskyytiä reissuun? Vaimo oli kuollut jo 14 vuotta aiemmin, joten lähes 78-vuotiaalla vanhuksella ehkä oli vain tarve käydä tapaamassa sukulaisia vielä kerran. Vanhan isännän taival päättyi kotimatkalla kesken matkan äkkikuolemaan. Matkalaisen tiellä kohdanneesta kuolemasta mainittiin sanomalehdessä. Rahkon isäntänä 1844-86 vaikuttanut Juho Jaakonpoika Pietilä (myöh. Rahko, s. 20.3.1813, k. 27.10.1890) oli syntynyt Lumijoella. Sieltä hänen tiensä kulki Liminkaan Limingan kylän Pietilän taloon isänsä ja äitinsä kanssa. Isän kuoltua 1824 Juho muutti 15-vuotiaana 1828 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5

Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli yleinen ja vaikea sairaus; jos tauti tuli taloon, se usein tartutti kaikki talon asukkaat ja vei monet mukanaan. Jotkin potilaat olivat sairaalassa jopa vuosia. Onneksi tauti on nykyään voitettu.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 4

Käsitöitä ja omavaraista taloutta Kangaspuut olivat Väänäsellä ahkerassa käytössä. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi. Kirjavista kuteista kudottiin matot lattialle. Valkeista kuteista kudottiin sänkyihin alustat, jotka olivat riittävän paksuja, myös pysyivät hyvin ja suorina mökkänä-patjojen eli olkipatjojen päällä. Matonkudeloimi koottiin luomapuissa ja Elmalta onnistuisi luonti vieläkin. Kangaspuissa kudottiin myös palttinaa, kahdella polkusella, lakana- ja tyynynpäälliskankaaseen kudottiin koristeraita nelipolkusella. Pyyhekangasta kudottiin pellavasta. Pellavaa kasvatettiin talon takana kankaalla, pojat olivat mukana nyhtämässä pellavaa syksyllä pellosta. Elma liotti (’lihasi’) ja loukutti pellavat saunan porstuassa lämpimässä.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 3

Maalaistalon monipuolinen terveellinen ruokakulttuuri Arkiruokaa olivat perunat ja ruskea kastike. Aamupäivän ruuaksi keitettiin puuro, se oli joko ohrajauhopuuroa, kaurapuuroa tai talkkunapuuroa. Talkkunakset tehtiin itse ohrajyvistä uunissa paahtaen. Pyhäaamua varten valmistettiin jokaiselle ruokailijalle oma kupillinen viiliä. Leiväksi leivottiin ohutta ohrarieskaa, perunalimppua ja ruisleipää. Ruisleipä leivottiin reikäleiväksi ja ohuet reikäleivät kuivattiin orressa. Kesää varten leivottiin kaksi viikkoa joka toinen päivä niin, että orsissa oli lopulta toista tuhatta leipää, katto täynnä täysiä tankoja. Kesällä ei leipomaan ehdittykään. Niityllä sitten syötiin reikäleipää, päälle laitettiin itse kirnuttua voita ja silakkaa.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2

Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär o.s. Määttä (1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki  vuonna 1935 tuolloin alle 15-vuotiaan Elman pikkupiiakseen Väänäselle. Pikkupiika passasi emäntää, keitti tälle monet kerrat pikkupadalla mannaryynipuuroa sekä kipparoi muita töitä sisällä ja ulkona.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 1

Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko. Julkaisemme Elman muisteluja useammassa eri osassa. Lämmin kiitos Elmalle! Lapsuudesta Elma Väänänen (o.s. Tomperi) on syntynyt Ylikiimingissä vuonna 1921. Elman ollessa vauvaiässä hänen vanhempansa ja sisaruksensa muuttivat Ylikiimingistä Muhoksen Laitasaareen Huovilan koulun lähelle Mikkolan taloon (nykyiset asukkaat Pöykiöt). Elman vanhemmilla oli kaikkiaan 7 lasta: 4  tyttöä ja 3 poikaa.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , , | 6 kommenttia