Kirjoittajan arkistot:Jaana Hietala

WordPress ja lisäosat päivitetty

Päivitin tänään WordPressin (ohjelma jonka päällä blogi toimii) ja sen lisäosat (mm. kuvagalleria-, kävijälaskuri- ja lähdeviittausohjelmat). Sen seurauksena on ilmennyt joitain ongelmia, mm. kuvagalleriat eivät toimi normaalisti. Jos huomaatte muita omituisuuksia, voitte raportoida tähän kommentoimalla. Tullee se vahinko viisaallekki, tyhymällä se on aina toisessa käjessä. – Jaana –

Tallennettu kategorioihin yleistä | 3 kommenttia

Artikkeli historiasivustosta Tervareitissä

Laitasaari-blogista kasvoi laaja kylähistoriasivusto Laitasaaren kylän historiaa on kerätty reilun vuoden ajan www.laitasaari.fi -sivustoon. Harrastuspohjalta tuotettavaa sisältöä on kerätty tutkimalla erilaisia arkistolähteitä, haastattelemalla vanhempia kyläläisiä ja skannaamalla valokuvia. Blogi-nimitys on liian suppea kuvaamaan laajaa sivustoa, jossa on 300 postauksen eli artikkelin lisäksi myös 400 sisältösivua ja 1400 vanhaa valokuvaa. Suurin osa sisältösivuista on kylähistoriikkeja mutta myös koulujen, kauppojen ja yritysten historiasta on tehty sivuja. Asiantuntijalta kiitosta Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen toiminnanjohtaja, filosofian tohtori Kari-Matti Piilahti tutustui Laitasaari-sivustoon ensimmäisen kerran jo keväällä 2012. Suku- ja talohistorian asiantuntija pitää sivustoa ansiokkaasti toteutettuna kokonaisuutena.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kun Hyrkin koulun pojat kuriin pistettiin

Koulujen päättäjäisviikonloppu -teema jatkuu eilisen mamselli- ja herrakoulun kuvauksen jälkeen monen laitasaarelaisen mieleen elävästi jääneen henkilön vaiheita muistellen. Kaapriel Aukusti Ala-Kojola (s. 14.6.1894) oli syntynyt Lapualla. Hänen nimensä on kirjoitettu tuossa muodossa Lapuan seurakunnan syntyneiden luetteloon, mutta hän oli nähtävästi ottanut käyttöön etukirjaimet nimensä hieman fiinimmästä versiosta eli Gabriel Augustista. Monesti hänen sukunimessään käytetään väliviivaa, mutta virallisissa asiakirjoissa se on kirjoitettu ilman sitä. Ystävien kesken häntä kutsuttiin ilmeisesti Akuksi, ja sitä nimeä hän käytti myös pakinoissaan. 1

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 37 Ähkynen | Avainsanoina , , , | 9 kommenttia

Maastoretki Pöytäkankaan maisemiin

Yksi Laitasaaren kartalta tyystin hävinneistä taloista on Pöytäkangas no 68. Viimeiset maininnat asukkaista löytyvät 1860-luvun henki- ja rippikirjoista. Tuolta ajalta peräisin olevasta pitäjänkartasta talo peltoineen ja niittyineen vielä löytyy. Lähdemme porukalla etsimään Pöytäkankaan talon paikkaa tämän viikon torstaina eli 17.5. Tavataan kello 19 Käärmelän pihassa ja ajellaan siitä noin kilometrin päähän, likelle oletettua talon paikkaa. Varustaudu maastokamppeilla ja tule mukaan etsimään!

Tallennettu kategorioihin 68 Pöytäkangas | Avainsanoina | 4 kommenttia

Äitienpäivän viettoa entisaikaan

Tämä kuva on otettu Hyrkin koulun äitienpäiväjuhlissa, todennäköisesti 1930-luvun alussa. Entisaikoina koulujen äitienpäiväjuhlissa äideille laitettiin rintaan lasten askartelemat kreppi- tai silkkipaperikukat. Tässä kuvassa niitä ei ole, mutta sellainenkin kuva löytyy jo arkistostamme, Tuvalla otettu.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 20 kommenttia

Ovatko perinneperennat hävinneet Laitasaaresta?

Vieläkö Laitasaaren pihoissa kasvaa vanhoja perinnekasveja? Muistatko, mitä kasveja kotitalosi tai naapurin pihamaalla kasvoi sinun lapsuudessasi? Itse näen haaveissani Vänttilän pihan täynnä vanhoja maatiaisperennoja pursuavia kukkapenkkejä, mutta on tuo meikäläisen viherpeukalo sattunut melko keskelle kämmentä. Olisi silti mukavaa saada toistaiseksi vaatimattomiin kukkapenkkeihin ainakin jokunen perennakanta, jonka tiedetään kasvaneen Laitasaaressa vähintään 50-luvulta alkaen. Kulleroa (Trollius europaeus), joka kuvassa kukkii Aittalan pihassa, olen saanut luvan siirtää meidän pihan puolelle.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä | Avainsanoina | 5 kommenttia

Wanhain Walokuwain päiwä

Ensimmäinen Wanhain Walokuwain päiwä veti Huovilan koululle aimo joukon väkeä. Laitasaaren historiaa kuvien ja asiakirjojen muodossa saatiin talteen gigamäärin. Myös aiemmin tallennetuista valokuvista tunnistettiin melkoinen joukko ihmisiä ja paikkoja.

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Koivikossa syötiin sieniä ja hevosenlihaa

Koivikon maanviljelyskoulussa pyrittiin murtamaan kansan ennakkoluuloja monessakin asiassa. 1920- ja 1930-luvulla Koivikon pehtoorina toimi Lauri Salmi (s. 27.1.1900) ja yksi karjakoista oli Armida Koponen (s. 18.2.1899). He menivät naimisiin ja asettuivat myöhemmin Pömille eli Penninkankaan taloon no 56. He olivat osaltaan uudistamassa maanviljelysmenetelmiä ja ruokatottumuksia. He mm. opettivat Koivikon väen syömään sieniä, joita täällä päin pidettiin lehmän ruokana.1

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 56 Penninkangas | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Kurkia ja kauriita

Metsäkauriit ja kurjet laidunsivat vappupäivän iltana sulassa sovussa samalla pellolla Laitasaaressa. Sain kuvata niitä rauhassa auton avoimesta ikkunasta noin 100 metrin päästä. Pitkällä putkella olisi hyvä kuvaaja saanut upeita kuvia, mutta hienon elämyksen sain minäkin talteen. Kurjet ovat olleet kevään airueita jo entisaikoinakin. Kaiku-lehden mukaan keväällä 1898 kurkia saatiin odotella pohjoiseen:

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Tulvia ennen ja nyt

Tämän kevään tulvahuippu lienee lähellä, ainakin jos Vänttilänojan tulvimisesta jotain voi päätellä. Minulla on kokemusta vasta muutamasta kevättulvasta Mettäperällä, mutta tänä vuonna vesi on purossa korkeimmillaan ”naismuistiin”. Ennen Oulujoen kahlitsemista ovat tulvat tietysti olleet ihan toista luokkaa Laitasaaressakin, eivätkä ainoastaan jäiden lähdön aikaan. Esimerkiksi heinäkuussa 1859 oli Oulun Wiikko-Sanomien ”yleisönosastokirjoituksen” mukaan ennätyksellinen kesätulva: Samasta pitäjästä Kosulan kylästä kirjoittaa toinen lähettäjä, Pekka-poika, että niin isoa tulwaa kun tänä kesänä on ollu ei muisteta ennen olleen. Kun ruwettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulwa nousi pellolle, ettei näkynyt kun wähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli weden tähden saaressa, niin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 22 Koistila, 61 Vänttilä | Avainsanoina , , | 3 kommenttia