Kirjoittajan arkistot:Elsi Lehikoinen

Sikamaisia tarinoita Koivikosta

Sota-aikaan ja sen jälkeen valtion omistaman Koivikon koulutilan sikala oli yksi Suomen siitossikaloista. Kun ruuasta oli kova puute, piti sianlihan ja läskin jalostus saattaa suurempaan tuotantoon. Armeija tarvitsi ruokaa, samoin sota-ajan jälkeen suuret joukot metsä-, rakennus- ym. työntekijät tarvitsivat ravintoa. Sianlihan ja läskin jalostus oli tärkeää. Metsurien pääruokana oli sianliha ja läski. He paistoivat pannulla rasvaisen lihaläskin ja sekaan ruisleipäpaloja – päivän ateria oli turvattu. Koivikossa oli maankuulut jalostuskarjut nimeltään Faruk ja Viikinki. Faruk myytiin jalostukseen Pätiälän kartanoon Asikkalaan vuonna 1962. Myynnistä uutisoitiin paikallislehdessä etusivulla kuvalla varustettuna. Faruk jätti Koivikkoon yli 1500 porsasta, Farukin jälkeläisiä myytiin joka puolelle Suomea.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Koivu ja tähti

Kuvan lapset eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Isoviha oli Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713–21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Suurta Pohjan sotaa käytiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä valtasivat aikaisemmissa sodissa Ruotsille menettämiään alueita. 1 Suomalaisille 1710-luku oli vihan, vainon ja venäläisen vallan aikaa. Venäläiset rosvosivat, kiduttivat, polttivat ja tappoivat ihmisjoukkoja sääliä tuntematta. Oulun vainolaiset valloittivat Antin päivänä 30.11.1714 – siis 299 vuotta sitten.

Tallennettu kategorioihin 64 Lumiainen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Radion ja television alkuajoista

Maailman ensimmäinen radiolähetys kuultiin jouluaattona 1906 – eetteriin kajahti mm. viulumusiikkia. Suomessa radiolähetykset alkoivat vuonna 1923 ja siitä lähtien radio on ollut hyvin tärkeä kapistus tiedonkululle kotitalouksissa. Meille kotiini radio hankittiin 1930-40-luvulla. Monissa taloissa ei vielä tuolloin ollut sähköjä, mutta pikkuhiljaa noista ajoista myös sähköt Laitasaaressa yleistyvät.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka - Timonen, 31 Kontu | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Tanssi- ja hupipaikat Laitasaaressa

Tiedossani on ainakin Laitasaaren Tupa, Junniojan lava, Laitasaaren Työväenyhdistyksen talo, Laitasaaren Seurojentalo ja mielestäni vanhin paikka Ilo-ojan silta. Silta sijaitsi Laukka-Ylikiiminki tiellä ennen Laitakangasta. Silta oli aikaisemmin rakennettu puusta ja se sai nimensä kun siellä pidettiin tansseja, kun niiden järjestäminen oli kielletty muualla. Sota-aikana tanssit oli kiellettyjä. Muunlaisia tansseja pidettiin salaa riihissä ja aitoissa ja niitä kutsuttiin nurkkatansseiksi. Luulisin että pitkämatkaisin tanssireissu oli Sanginjoen Pirttijärven nuorilla. He kävivät Sarviselässä soita ja kankaita pitkin huvittelemassa. Siellä asusti kaikille tuttu Sarvi-Kalle. Hän oli itseoppinut hanurinsoiton taituri. Matkan pituuden jokainen voisi mitata”mutkitellen” kartalta. – asiasta keskustelua toivoen Kalevi Leskelä, joissakin kemuissa mukana ollut

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kansakoulua Huovilassa 1940-50 luvulla

Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana nimien kera – melkein kaikki on tunnistettu. Tunnistatko loput? Oppivelvollisuuteni suoritin Huovilan koulussa. Koulupiiri käsitti Laukan ja Hartikan välisen alueen. Oppilaita kävi myös Oulujoen eteläpuolelta. Opettajia oli kaksi, joskus kolmekin. Koulukyytejä ei silloin ollut – eikä niitä osattu vaatiakaan. Etupäässä kuljettiin jalkaisin ja talvella suksilla. Sota-ajan jälkeen tahtoi olla vaatteista ja kengistä puutetta. Kunta jakoi kenkiä niitä tarvitseville. Huovilan koulu oli tuttu ja turvallinen koulu, ei ollut ongelmia. Opettajat olivat asiallisia hyvin oppilaitten kanssa toimeentulevia. Mitä opettaja sanoi, niin se sana oli laki. Ei siinä kukaan vastaan pullikoinut.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Oulujokilaakson maatalousnäyttely Muhoksella 1964

Kuvassa Koivikon koulutilan kantakirjatamma Suhinan kunniakirja. Oulujokilaakson maatalousnäyttely pidettiin Muhoksella vuonna 1964, edellinen maatalousnäyttely oli ollut vuonna 1954. Näyttelypaikkana oli Muhoksen kirkonkylä, Jussilantien ympäristö ja Koivikon pellot. Asutusta ei vielä Jussilantien ympäristössä paljonkaan ollut. Näyttelyn porttina oli nykyisin museolla oleva tervavene nostettuna telineitten päälle. Toimin järjestysmiehenä kolmipäiväisessä näyttelyssä – väkeä oli paljon liikkeellä. Konekentät olivat vielä pienimuotoisia ja osaksi hevosaikaakin oli näytteillä. Traktoriaika kuitenkin teki tuloaan. Leikkuupuimureita oli muutamia esillä. Karjatalous oli näyttelyssä etusijalla.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 10 kommenttia

Pellonraivausta ennen koneaikaa

Ulkoniityt ja niiden synty Melkein kaikilla taloilla oli ennen vanhaan suo tai rämealue, joka soveltui pelloksi viljan ja heinän kasvuun. Myös minunkin kotona oli noin 10 hehtaarin alue, nimeltään Kortesuo. Se oli paksuturpeinen ja vähäpuustoinen suo, muodostunut vanhan järven soistumisesta. Isäni aloitti pellon teon noin 1920-luvulla. Ojien kaivuun yhteydessä löytyi vanhan veneen runko.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen, 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 46 Tyllinoja, 57 Ritokangas, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Viertolan tädit

Tätini Martta (s. 1901) ja Anna Kontu (s. 1888) asuivat Ylä-Konnusta lohkotussa Viertolassa ja olivat tarmokkaita ihmisiä. He hoitivat tilan itsenäisesti, mutta saivat välillä työapua kotoani. Martta-täti kävi myös ansiotöissä voimalaitosrakennuksella 1940-50-luvulla. Tuon matkan, noin 8 km, hän kulki jalkaisin, sillä hän ei opetellut polkupyörällä ajamaan eikä pyöriä kovin paljon silloin vielä ollutkaan.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Talviurheilua Laitasaaressa – osa 2

Muhoksella järjestettiin useita hiihtokilpailuja 60-80-luvulla. Järjestäjinä toimivat ainakin Muhoksen Urheilijat, Laitasaaren Veto, Pyhäkosken Pyörre, Muhoksen Voitto, Pohjolan poikakodin urheilijat sekä Koivikon maatalousoppilaitos. Vuonna 1966 pidettiin ensimmäiset puistohiihdot Sanginjoen urheilukentän läheisyydessä. Idean isä Heikki Markkanen toimi silloin Sanginjoen koulun opettajana. Oppilaita oli 25 ja kylässä oli 50 savua. Hiihtokisojen järjestäjänä oli Laitasaaren Veto. Latu kierteli joen molemmin puoli ja sen oli tehnyt Suomen armeijan pojat Oulusta. Silloinen komentaja kenraali Kopra toimi kisojen suojelijana.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Talviurheilua Laitasaaressa – osa 1

Oulun tervahiihdon latu kulki Oulujoen jäätä Vaalasta Ouluun useana vuonna. Pääosin latu kuitenkin vedettiin Oulusta Sankivaaran kautta Muhoksen Korkalanvaaraan, josta se jatkui Leppiniemen kautta takaisin Ouluun. Hiihtoladulle tuli mittaa 75-90 km, riippuen siitä mistä latu oli kulloinkin vedetty. Nuorena poikana tuli matka hiihdettyä useampana vuonna. Tämä tapahtuma veti penkkiurheilijoita paikalle sankoin joukoin. Toinen merkittävä tapahtuma oli kultakelloravit Oulujoen jäällä. Koivikon kohdalle jäälle oli aurattu ravirata, jossa ajot ajettiin. Tapahtuma keräsi paikalle paljon katsojia. Onneksi jää kesti valtavan painon! Kilpailut ajettiin monissa eri sarjoissa. Hupaisin sarja oli kirkkorekiajo, johon pystyivät osallistumaan kaikki hevosen omistajat. Muistissani on muutamia kilpailijoita mm. Irja Kärnä, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti