Kirjoittajan arkistot:Elsi Lehikoinen

Laitasaaren Martat 100 vuotta – historiikki

Historiikin ovat laatineet Elsi Lehikoinen ja Vappu Räätäri ja se on esitetty yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Laitasaaren seurojentalolla 8.9.2018. Historiikki on julkaistu myös paikallislehti Tervareitissä. Kutomakurssilaisia Rantakeräsessä vuonna 1938. Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit! Marttatoiminnan alku Suomessa Marttaliiton perusti vuonna 1899 Lucina Hagman. 1 Anomus tehtiin Keisarilliseen Suomen Senaattiin Sivistystä Suomen kodeille -yhdistyksen nimellä joka hylättiin, koska Senaatin mielestä nimi oli liian vaarallinen, jopa vallankumouksellinen. Aili Nissinen 2 keksi Martat -nimen ja se kelpasi Senaatille samoilla säännöillä. Martat ovat kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö ja poliittisesti sitoutumaton. 3

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Pakkaspäivän tarinaa

Mitä meille 1940-1950 luvulla syntyneille lapsille kuuluu ja miten meidät kasvatettiin naisiksi ja miehiksi? Sodan jälkeiset vuodet olivat syntyvyydeltään pokkeuksillisen suuret Suomessa, noin 100 000 lasta vuodessa kun nykyisin on puolet siitä määrästä. Luulen että meitä oli sillon helpompi kasvattaa kun ei ollut kovin paljon ulkoisia viettelyksiä vetämään väärille poluille. Nyt meidän ikä alkaa olla 70-80 vuotta. Ennen tämän ikäiset ihmiset olivat vanhuksia, nykyisin meitä kutsutaan senioreiksi.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina | 1 kommentti

Soso-levy

Sosolla lähellä Korilan mäkeä rautatien eteläpuolella sijaitsi Soson levytehdas. Tehtaan perustivat Aaro ja Iisak Kauppi jotka myös omistivat vieressä olevan tiilitehtaan ja asuivat Viinikassa no 8. Tehtaassa valmistettiin levyjä havupuun lastusta ja betonimassasta. Sitä varten kehitetty kone veisti puupölkyistä kapeaa, ohutta lastua ja elevaattori siirsi ne betonimassan sekaan. Prässi painoi massan tiukaksi levyksi sitä varten tehdyissä puukehikoissa noin puolen neliön kokoiseksi, vahvuudeltaan n. 5 cm. Myös ohuempia levyjä tehtiin. Levyjä käytettiin rakennuksissa esim. perustuksien eristämiseen ja navettojen sisustamiseen. Tehtiinpä myös levyistä talojen ulkoseiniä. Levyt rapattiin betonilla jolloin talo muistutti kivitaloa. Isommissa seinissä käytettiin kanaverkkoa betonin tartuttamiseksi levyyn. Levyjen kiinnitys tapahtui … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Oulujoki, kotijoki

Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella. Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea. Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kun pehtoori tuli Koivikkoon

Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä. Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 40 Kähkönen, 56 Penninkangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Maidon matkassa

Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016 Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja. Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Oulujoen tukinuitosta

Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen ei kerran oikeutta ole, niin toivoisimme, että sitä parempi mitä pikemmin tämä epäkohta korjattaisiin. Heikki Kontu         J. Kontu (Juuso Kontu eli Ähkynen) 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 23 Keränen - Kulmala, 3 Hartikka, 32 Pienihuovinen, 6 Tihinen | Avainsanoina , , , | 2 kommenttia

Muisteluja Mähylän maatilan hoidosta

Kerron esimerkillisen hyvästä maan ja karjan hoidosta. Seurasin rajanaapurina maatilan hoitoa ja olin myös joskus heillä töissä. Emäntä Naimi hallitsi karjanhoidon ja karjan jalostuksen. Mähylässä oli itäsuomalainen karja, jonka lehmistä osan oli vaimo tuonut tullessaan taloon emännäksi. Karjan rasvaprosentti oli yli viiden, kun se muilla roduilla jäi alle neljän. Silloin maidosta maksettiin rasvaprosentin mukaan. Valion meijeri palkitsi heidät joka vuosi ensiluokkaisesta maidon tuottamisesta. Talon tytär Terttu auttoi karjanhoidossa.

Tallennettu kategorioihin 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Pakkanen

Miten selvittiin pakkastalvista maaseudulla 1940-50 luvulla Rakennukset olivat hirsirakennuksia eivätkä kaikistellen aina kovin lämpimänpitäviä. Lämmitettiin uuneilla, jokaisessa huoneessa oli omansa. Lämmitykseen meni puuta ja aikaa useampi tunti päivässä. Asuntojen ikkunat olivat kaksinkertaisia ja niiden alaosat jäätyivät kovilla pakkasilla. Ilmojen lauhtuessa jäät sulivat ja ikkunoista valui vesi puuruuhiin, jotka oli laitettu ikkunanpokien alle.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Oulujoen Tervasoutu

Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja. Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti