Aku pakinoi – Tämä ankara talvi (1926)

Laine-laiva Oulujoella (n. 1906-10)

Tämä ankara talvi on nyt ikään kuin katumassa kovuuttaan ja kylmyyttään. Taivaan sininen silmä on sumea ja kyyneleet tippuvat. Törmien terävimmät särmät ovat puhkaisseet hangen ja maaemon mustat silmät alkavat hakea auringon katsetta.

Tänä talvena tapahtuu kaikki peräti perusteellisesti; kun on pakkanen, niin se vie korvat ja varpaat ja kun sataa lunta, niin hautaantuvat jopa kukot kirkkojen torneissa; tulee sitten ensimmäinen lauha ja nuolaisee metrin lunta ja panee pään pyörälle taivaan linnuilta ja maan matosilta. Ja ei paljoa puutu, ettei vanha, paatunut pakinoitsija villiinny lyyrilliseksi kuin varis maaliskuussa.

Silloin, kun tämä joutuu lukijan näkimiin, saattaa taas olla 30 asteen pakkanen tai mestariluokan lumimyrsky; mutta tällä hetkellä tuntuu kuin pyry ja pakkanen olisivat viimetalvisia ilkeitä unia.

Kaipa ne nyt viimeiset laivatkin irtautuvat pintehistään Suomenlahdella, ja kun se tunnettu murtajajättiläinen jonkun viikon kuluttua saa savukanavansa parannetuksi terveiksi, voi se vaivoitta ja vastuksitta uida sulaan kotilaituriin ja unohtaa ne vaivat ja hankaluudet, mitkä sillä on ollut kaukana vieraalla maalla, vankeudessa, sidottuna Baabelin pajupehkoihin. Ah, me haluaisimme nähdä, kun sen jäätyneestä keulasta ilokyyneleet tippuvat kotimaan rannan ja maaliskuun auringon yhteisvaikutuksesta.

— ja kun me nyt kerran olemme lämpimänä, niin lämmetkäämme yhä enemmän:

Laivaliikenne ei lopukaan vielä Oulujoella. Muhoksella on pidetty kokous, jossa on päätetty, ettei se saa tapahtua. Kokouksessa kuuluu pidetyn niin kauniita puheita laivaliikkeen puolesta, että muutamilla muhoslaisilla ja oulujokisilla oli kyynel kiiltynyt silmäkulmassa. Samat muhoslaiset ja oulujokiset, jotka ovat antaneet parina viime kesänä palttua koko laivakululle, päättivät nyt melkein yksimielisesti perustaa uuden yhtiön. Ja kun joku rohkeni epäillä yrityksen onnistumista, niin hymyiltiin hänelle halveksivasti. Tilaisuudessa muista asioista puhunut esitelmöitsijäkin oli huudahtanut, ettei hän ollut Israelistakaan löytänyt niin suurta uskoa.

Hm – liikeyritys on liikeyritys, ja laivamatka on laivamatka; mutta saatamme mekin uhrata yritykseen jonkun vaivalla ansaitun satasen. Emme voi vastustaa kiusausta: päästä kerran vesille omassa huvipurressa.

Aku

J.K.

Puitten latvat huojuvat, ja taivas tupruttaa lunta kurkun täydeltä – mikä ei lainkaan muuta mielipidettämme tästä talvesta.

Sama 1

Puhtaaksikirjoitus G. A. Ala-Kojolan pojantytär R. Leinonen

  1. Kaleva 2.3. 1926
Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *