Hakutulokset kohteelle: raimo ranta

Raimo Rannasta Koivu ja tähti -henkilö

Muhoksella vuosittain jaettavan Koivu ja tähti -henkilön kunniakirjan vastaanotti tänä vuonna Raimo Ranta. Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin. Erityisistä syistä nimitys voidaan myöntää myös yhdistykselle tai useammalle kuin yhdelle henkilölle. Raimo on ollut mukana kirjoittamassa Laitasaaren kylän historiaa aivan alkuvuosista lähtien. Hänen kirjoituksiaan löytyy tämän linkin kautta. Moneen historiikkiin on Raimo tuonut oman tietolisänsä, onhan hänenkin juuriaan Laitasaaressa. Raimon kirjoittamasta Juuret Henttuojan törmällä -sukusaagasta voit lukea tästä. Laitasaari-Seura ry onnittelee Raimoa! Viime … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Majuri Löthmanin lahjoitus Muhoksen seurakunnalle

Winikka Hemman i Muhos socken äges af Fändriken Herr A. G. Löthman, Aftagen från Norra sidan om Elfven. Näkymä herra vänrikki A. G. Löthmanin omistamasta Viinikan talosta Muhoksen pitäjässä, piirretty pohjoispuolelta jokea. 8.9.1850. Kuvan oikeassa sivussa teksti: D. Nylander. Klikkaa kuvaa. Majuri Samuel Löthmanin leski Eeva asui miehensä kuoleman jälkeen hoitaen Viinikan tilaa vuodesta 1808 1 vuoteen 1837. Poika Axel jatkoi tilanpitoa vuoteen 1864 jolloin kuoli.

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia

Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja. Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana. Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. 1 2 3 4 Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 41 Heljä | Jätä kommentti

Muhoksen Mimmiä aina muistellessa…

Varmaankin usea muhoslainen nainen on esittäytyessään vieraalle kuullut, että Jaa, vai Muhoksen Mimmejä sitä ollaan. Hiljattain sosiaalisessa mediassa tuli keskustelua, kuka olikaan oikea Muhoksen Mimmi. Usein Mimmi on liitetty Armi Kuuselaan, mutta tämä ei pitäne paikkaansa. Reino Helismaa teki Muhoksen Mimmi -rallin jo vuotta ennen Armin kruunaamista Miss Universumiksi. Usea muhoslainen on selvittänyt aikojen saatossa ”oikean” Mimmin esikuvaa, mistä Helismaa olisi rallinsa kirjoittanut. Osa on sitä mieltä, että hän oli Hilda Maria Musta (s. 26.5.1912 Tyrnävä, k. 11.4.1993 Rovaniemi), jonka sukujuuret kiertyvät Utajärven kautta Laitasaareen. Raimo Ranta on kysellyt Helismaan sekä Toivo Kärjen perikunniltakin asiaa ja sieltä on tullut tietoa, että Mimmi oli fiktiivinen … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 32 Pienihuovinen, 35 Kesti, 4 Hämälä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Muhoksen ensimmäinen nimismies

Ylioppilas Upsalassa 13.2.1768 Bartholomæus Levander Österbotni (s. 1748). Ylioppilas Turussa 1771. Pohjalaisen osakunnan jäsen 8.11.1771. Opiskeli maisteri Johan Garvoliuksen ohjauksessa. Muhoksen nimismies 1776–85. Pitäjänkirjuri ja suorituskomissaari. 1 Asui Viinikassa no 8 samaan aikaan majuri Löthmanin kanssa – rippikirjamerkinnät vuoteen 1808 eli muutto Hämälään no 4 on tapahtunut vuosien 1808-10 välillä. Viinikan tilalla isännöi Antti Antinpoika Huovinen eli Viinikka vuoteen 1788 asti ja tila jää ilmeisesti ilman asukkaita vuosiksi 1794-1801 koska Viinikan rippikirjasivu on tyhjä. Vuodesta 1802 alkavat merkinnät nimismies Levanderin tulosta.

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Hämälä no 4 historia

Vuonna 1548 oli Laitasaaressa 21 tilaa, sen kertovat tuon ajan nokkaveroluettelot ja tilikirjat. Yhtä niistä asutti Heikki Hämäläinen. Historiakirjoihin tämä talollinen pääsi jo vuonna 1546, jolloin hän istui lautamiehenä Limingan kesäkäräjillä. 1 Vanhan tilan alkuvaiheet on selvittänyt Raimo Ranta. Nygrenin Ritva on selvitellyt käräjäkirjoja, jotka antavat lisätietoa tilan omistajista. Muut tietoja antaneet ja historiikin selvitystä edesauttaneet on lueteltu sivun lopussa, monet kiitokset teille! Hämälästä no 4 lohkaistiin vuonna 1906 Rajala -niminen tila. Tämä paremmin Koivulana tunnettu talo rakennettiin Tyrnävän kirkkoherra Castrénin perikunnalle. Koivulaa remontoidaan parhaillaan uusien omistajien toimesta, olisipa mielenkiintoista tietää miten urakka on edennyt! P.S. Hämälästä ei ole ikävä … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Juuret Henttuojan törmällä – sukusaaga Muhokselta

Yksi Laitasaaren historiasivuston kantavista voimista, Raimo Ranta, on saanut useita vuosia kestäneen Perttunen-Henttunen -sukutietojen keruutyön kansien väliin! Kirja tulee painosta kuukauden kuluttua ja sitä voi ennakkotilata Raimolta. Perhetaulujen lähtöhenkilöt ovat Tuomas Pertunpoika Perttunen (s. n. 1668 Oulunsuussa) ja vaimonsa Elin Laurintytär Henttunen (s. n. 1675 Muhoksella). Perhetauluja on 1.931 kpl ja niissä on 11.856 henkilöä. Tauluihin on koottu eri lähteistä löytyvää tietoa ko. perheen elämästä ja asuinpaikoista; sukua sivuavaa Muhoksen sekä Oulujokivarren paikallishistoriaa 1500-luvulta nykypäivään. Kirjassa esitetään myös Tuomas Perttusen ja Elin Henttusen esivanhemmat 1500-luvun alusta alkaen. Sivuja 620 (A4-koko), kuvia 150 kpl. Lankasidottu ja neliväriset, laminoidut kovat kannet.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. 1 Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 7 kommenttia

Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta. Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

A. H. Snellman – muinaistarujen tallentaja Laitasaaresta

Filosofian maisteri, teologian tohtori A. H. Snellman – Arthur Henrik, sittemmin sukunimenä Virkkunen – syntyi 19.01.1864 Karungissa ja kuoli 17.11.1924 Helsingissä. Keräsi ja tallensi paljon muinaistarinoita – niitä on meille lähettänyt Raimo Ranta – julkaisemme artikkelisarjan sivustolla. Myös allaoleva teksti on Raimolta. Monet kiitokset! Kuvassa Suvelan edustalla vas. Signe Snellman, leski Hilma Aurora Snellman, Turun yliopiston rehtori Artturi H. Virkkunen ja ylimetsänhoitaja Ivar Snellman lapsineen; Asta (Kärki), Olli ja Gösta.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti