Hakutulokset kohteelle: perukirja

Elias Erkinpoika Kestin perukirja 1784

23. elokuuta 1784 pidettiin Kestin 1/4 manttaalin kruununtilalla Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä tilalla n:o 41 perunkirjoitus Elias Erkinpoika Kestin kuoleman jälkeen. Elias kuoli 2.6. Häneltä jäivät täysivaltaiset pojat Erkki, Elias ja Juho ja tyttäret Maria, Riitta ja Elsa. Tytär Maria oli kuollut 10 vuotta sitten ja ollut naimisissa torppari Jaakko Pietilän kanssa Iijoen Kuivasjärveltä. Heillä oli poika Erkki ja tytär Anna. Riitta oli ollut naimisissa kuolleen talonpojan Isak Koukkarin kanssa Paltamosta, Elsa oli naimaton. Elsan holhoojaksi määrättiin talonpoika Pekka Siekkinen Laitasaaresta. Elias Kesti oli ollut naimisissa Kaarina Henttusen kanssa, joka on kuollut kauan sitten, mutta hänen jälkeensä ei ole pidetty … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Marketta Holapan perukirja (1787)

Tämä perukirja kuuluu Heikki Pekanpoika Karhun (alk. Laitinen, s. 1719 Holappa no 25 Muhoskylä) toiselle vaimolle Marketta Matintytär Holapalle tilalta Karhu no 7. Valpuri oli tullut Karhuun aikoinaan piiaksi. 22.1.1787 pidettiin perunkirjoitus Henrik Karhun toisen vaimon emäntä Margaretha Matintytär Holapan kuoleman jälkeen. Margaretha kuoli näivetystautiin 19.12.1786, lapsettomana. Hänen omaisinaan mainitaan vain miehensä Henrik ja sisarensa Walborg Matintytär Holappa, jotka olivat paikalla perunkirjoituksessa.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina | 2 kommenttia

Perukirja Maria Sjöholm, Hakkarila

Oulun maakonttori ilmoitti tammikuun 1869 sanomalehdissä että Hakkarilan sotilasvirkatalo annetaan arennille (vuokralle) 50 vuodeksi aina huhtikuun alusta alkaen. Ensimmäinen vuokralainen oli Leivonmäeltä muuttanut Fredrik Sjöholm (s. 30.7.1837). Hänen puolisonsa, Rovaniemellä syntynyt Maria Gustava Nils Fredrikintytär Snellman kuoli sydänhalvaukseen 50-vuotiaana 22. heinäkuuta 1896. Muhoksen haudattujen luettelossa hänen mainitaan kuolleen ja haudatun Savonlinnaan. Jälkeen jäivät aviomies ja alaikäiset lapset 18-vuotias Jenny Loviisa, 16-vuotias Kaarle Fredrik sekä 13-vuotias Laina Maria. Lasten puolesta perukirjoituksessa oli mukana myös eno, agronomi Albert Herman Snellman.

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 25 Hakkarila, 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vänttilän Marjan perukirja

Kesällä 2010 aloitimme Vänttilän (Laitasaari no 61) suullisen perimätiedon keräämisen, kun vierailulle tuli Korpelan suvun jäseniä. Suku omisti Vänttilän käytännöllisesti katsoen koko 1900-luvun. Vieraat toivat mukanaan heidän aikanaan peräkamarin nurkassa olevassa arkussa säilytetyn arkun sisältöä eli arvokkaita historiallisia dokumentteja, vanhimmat olivat 1800-luvulta. He antoivat ystävällisesti meidän kuvata dokumentit ja käyttää niitä talon historian tutkimisessa.

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi, 61 Vänttilä | Avainsanoina | 1 kommentti

Iikka Kärnän ositus- ja perinnönjako (1858)

Iisakki Antinpoika Kärnä (s. 22.8.1828 Kärnä no 1) avioitui 12.7.1855 Maria Jaakontytär Huovisen (s. 17.6.1836 Huovinen no 15) kanssa. He saivat seuraavana vuonna Jaakko-nimisen pojan. Iisakin elontaival päättyi jo 29-vuotiaana; hän kuoli 23.1.1858 lavantautiin. Muhoksella näkyy kuolleen useita tähän tarttuvaan ja tappavaan tautiin. 1 Ao. selostus on ositus- ja perinnönjakokirja. Perukirjan voi lukea tästä. Kärnä no 1, 13/24 mtl verotila Laitasaaren kylässä – josta ei leski omista mitään osaa – arvioitiin 1000 ruplan arvoiseksi.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 15 Huovinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pelkonen no 14 historia

Pelkosen tilaa on sanottu myöhemmin Kukkolaksi ja Kukkoseksi, nimenmuutos mainitaan vuoden 1899 maakirjassa. Nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua – viimeistään 1690-luvulta alkaen isäntänä oli Simo Kukkonen joka tuli Laitasaareen Muhoksen puolelta perheineen. Vuonna 1750 sattui kauhea onnettomuus – silloisen isäntäperheen seitsemän lasta jäi orvoksi kun vanhemmat hukkuivat Oulujokeen, toukokuun hyisiin aaltoihin. Näistä lapsista kuitenkin yksi perusti Viinikanojan no 67 ja toinen Päätalon no 70 uudistilat, eli aikaansaavia jälkeläisiä! Pelkosen no 14 historiaa ovat tutkineet Pirkko Kettunen ja Raimo Ranta sekä Solja. Lea Rinteeltä saimme perukirjatietoja jotka selvittivät omalta osaltaan asujaimiston sukulaisuussuhteita. Ikävä kyllä valokuvia tilasta tai siitä lohkotuista ei … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 14 Pelkonen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Juntti

Perttunen no 21 Perttunen jakautui kolmeen savuun 1780 Perttu Ollinpoika Perttunen (s. 1.1.1724, k. 6.7.1794 lentsuun) ja vaimo Valpuri asuttivat perheineen asuivat ensimmäistä Perttunen no 21 1/8 mtl savua (myöhemmin Kangasolli), hänen veljensä Jaakko Ollinpoika Perttunen (s. 27.7.1727, k. 9.9.1783 pistoksiin, håll och styng) ja kolmas vaimonsa Anna toista 1/8 mtl (myöhemmin Juntti), jota on rippikirjoissa nimitetty myös pari kertaa Suutariksi ja serkku Pekka Jaakonpoika Perttunen (s. 17.9.1734, k. 11.12.1780) ja Valpuri-vaimo kolmatta, joka oli kooltaan 1/4 mtl (myöhemmin Ylitalo). Samalla tilalla asui myös veli Jaakko Jaakonpoika (s. 1739) perheineen. Pekan korjasi kuolema kuitenkin jo samana vuonna. 1 2 3 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin | Kommentit pois päältä artikkelissa Juntti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä. Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921 – lue muistokirjoitus tästä) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Inna Lindqvist, Laitasaaren koulun toinen opettaja

Pohjolan talvi on kuolettavan kylmä ja pelottavan pimeä huolimatta aamunkoitosta etelässä ja pohjoisessa leimahtavista revontulista. Se sammuttaa tuhansia ihmishenkiä. Ken voisi laskea sen saaliin, ken luetella sen uhrit. Se mikä on heikkoa, haurasta, joutuu häviölle, kuolee ja haudataan. Tämän kaltaiseksi muodostui talvi 1922 Muhoksen Laitasaaressa, jolloin yksi sen pitkäaikaisista työntekijöistä, opettaja Inna Charlotta Lindqvist vaipui sairasvuoteelle. – Synkimmäksi muodostui tammikuun 28. paivä 1922, jolloin levisi tieto, että kyläläisten rakastama opettaja on vaipunut ikuiseen uneen herätäkseen uuden kirkkaamman päivän valjetessa. Opettaja Inna Lindqvist oli syntyisin Etelä-Pohjanmaalta, mutta jo nuoruusvuosina vietti hän kesäaikoja sukulaisten luona Muhoksella, joka muodostuikin sittemmin hänen elämänsä  varsinaiseksi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti