Hakutulokset kohteelle: jättiläistarinoita

Jättiläistarinoita – osa 11, Montan kuolema

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tämä artikkeli on sarjan viimeinen. Kaikki jättiläistarinat löydät tämän linkin kautta. Kiitos Raimolle näiden kokoamisesta! Mutta koskenhaltiaa ei tämmöinen tuuma ensinkään tyydyttänyt, häntä päinvastoin suututti Montan kavaluus. Hän kosti. Vähän matkaa kosken alapuolella oli vesipyörre, jossa puun näköinen esine pyörien kellui. Montta tunsi sen samaksi kuusoseksi, joka ennen oli ollut hänen purjeenansa ja vast’ikään hänen oivana oppaanansa kosken kuohujen keskitse. Hän päätti ottaa puun ylös ruuheensa, kukapa tiesi miksi tuo vielä voi hyväksi olla. Hän tarttui käsin puuhun, mutta vetikö samassa haltia puuta toisesta päästä, vai mikä lienee, mutta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 10, Montta laskee Pyhäkosken

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Montta oli tällä erää kulkenut Oulujoen vesiä, kulkenut laveita Oulujärven selkiä ja ilman pelvotta laskenut suuria Oulujoen koskia. Mutta kun hän tuli Pyhäkosken niskaan ja havaitsi kosken mahtavaa vihaa, tärisytti häntä äkkinäinen vapistus. Hän seisoi silmänräpäyksen mietiskellen, epäilyksellä luoden silmänsä sinne ja tänne ja näkyi nyt päättäneen kääntää veneensä rantaa kohden välttääkseen vaarallista koskea.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 9, Montta

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Montta oli eriskummallinen mies, jonka syntyperää ei kukaan tuntenut. Muutamat sanoivat hänen olleen Venäläisen toiset Lappalaisen. Mitkä arvelivat häntä Turjalaiseksi, mitkä Karjalaiseksi.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 8, Viimeisen jättiläisen asuinsija

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Muhoksella kerrottiin tarinaa viimeisen Jättiläisen asuinsijasta Puolangan Hiidenvaarassa. Kun nykyinen kansakunta tuli niille seuduille, löysi yksi tulijoista metsästä karhunpesän. Mies tappoi Karhun ja kuuli vielä pesästä ääniä. Meni katsomaan, kuka siellä äänteli ja löysi pesästä ihmislapsen, otti sen sieltä ja vei asuntoonsa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 7, Pyhäkosken ensimmäinen laskija

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Kenpä ei olisi kuulut Pyhäkoskesta puhuttavan, Oulujoen suurimmasta ja uljaimmasta koskesta, joka halkaisee maan, putouksineen suvantoineen kymmenen neljänneksen pituisena, hopeanvaahtoisena timanttivyönä. Uhaten viskelivät kohisevat kosket kuohunsa korkealle ilmaan, näin mielen täyttää, että herruus on heidän eikä kenenkään muun. Riehuten rientää mahtava tulva sitä tietä, jonka se vuosisatojen kuluessa itselleen raivasi halki törmien, kallioin. Vaahtosuuna se ahneesti nuolee jyrkkiä kallioseiniä, jotka yksitotisella äänettömyydellään tunnustavat kosken korkeata majesteettisuutta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 6, Lani ja Hilippa

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Muhoksen Jättiläiskankaalla kerrotaan asuneen Lani niminen Jättiläinen. Hänestä on tarinan mukaan saanut nimensä Laninsoso, joka ennen on ollut vetelä suo, vaan nyt on paikkakunnan paras viljamaa. Lani lähti kerran kulkemaan hevosella nykyisen Soson yli Ängeslevää kohti. Kun eläin tuon tuostakin tupsahteli vetelään suohon, nosti ajaja sen aina ylös, tuumaillen itsekseen”So So” siitä tuli Soso suon nimeksi.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 5, Vorna

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Vorna oli mahtava Jättiläinen ja asui Kuhmonniemen pitäjän Lentuan kylän kohdalla Venäjän puolella rajaa. Siellä hän eleli vaimonsa kanssa Vornanniemessä olevassa majassaan. Nykyisessä Miinovan kylässä olivat he ainoat asukkaat. Hänen kerrotaan olevan tavattoman kookas ja vahva, kuten muutkin Jättiläiset. Luonteeltaan hän oli julma ja hankki elatuksen ryöstämällä muiden ihmisten omaisuutta. Suurella veneellään kulki hän vuosittain Kuhmon, Sotkamon, Paltamon ja Oulujärven vesiä alas mereen saakka, ryöstäen ja surmaten ihmisiä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 4, Piru muutti Isteriin

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tätä tarinaa ehkä muistelee kansa vielä kertoessaan, että piru on kerran yhtenä päivänä sauvonut kaikki Oulujoen kosket. Istualtaan työnteli hänkin venettä, mutta Pällissä täytyi hänen nousta seisaalleen. Erään toisen kerran kulkiessaan ylös Pyhää hän levähti Pällissä olevan Mikonkorvan alapuolella sanoen ”Ei pääse pojat puoletkana, päälle Pällin korvan”. Samassa sattui tervaveneitä tulemaan alas koskea. Sen nähtyänsä alkoi paholainen katselemaan, eikö joku niistä joudu kuohujen sekaan, kun niin kovaa koskea laskevat. Päivän hän siinä katseli, vaan kun kaikki pääsivät kunnialla alas, lähti hän siitä sauvoskelemaan ylös ja tuumaili ”Pitkät on päivät … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 3, Kalevan 12 poikaa

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Et gammalt slåt som en jätte opbygdt i fordna tider hwareft[er] finnes sielfwa grunwallen af stora gråsten ock jord ock ehuru det är skoggångit kan dock lickwel synas muren ock twå portar. – Vanha linna, jonka jättiläinen on rakentanut muinaisina aikoina, jossa on itse perustus suurista harmaakivistä ja maasta, ja vaikka se on metsittynyt voi kyllä kuitenkin näkyä muuri ja kaksi porttia. Maanmittari Vikarin kartta vuodelta 1739. 1 Kun Suomalaiset tulivat näille seuduille, asuivat Jättiläiset kiviluolissaan. Sattumalta Jättiläisen tyttö, joka kuten muutkin sukulaisensa, oli tavattoman voimakas ja isokasvuinen. Kulkiessaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 2, Asuinpaikat

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Suuresta koostaan ja tavattomista voimistaan huolimatta eivät Jättiläiset ryhtyneet tuntuvampaa vastarintaa tekemään, kun Suomalaiset alkoivat tunkeutua heidän asuma-alueillensa. Uudet tulijat eivät levittäneetkään valtaansa aineellisella voimalla, kristinusko ja sen tuoma korkeampi sivistyskanta olivat ne aseet, joidenka tieltä Hiidenkansan raa’an voiman täytyi väistyä. Varsinkin oli kirkkojen rakentaminen jättiläisille kauhistus, ja kun kirkonkellot, joita he kutsuivat ”niunaukkosiksi”, alkoivat levittää juhlallista kaikuaan ympäri kolkkoja erämaita, silloin he lähtivät kaikessa hiljaisuudessa painumaan pohjoiseen päin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti