Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2017

Lyyli Similä: Linnuista

Käki Yleinen luulo on, että käellä on mukanaan pikkuinen lintu oppaana, jota sanotaan käjen piikaksi ja sanotaanpa että käki syksyllä muuttuu haukaksi (käkihaukka) ja ensimmäisenä syö tuon oman piikansa. Käki kukkuu: ”hallaa hankeen, leipää lehteen, viljavuotta varpuun”. Käen kukunnasta nuoret ennustavat montako vuotta naimatonna käyvät. Muistan kerran lapsena kuunnelleeni käen kukuntaa aikaisena aamuhetkenä. Menin pihalta huoneeseen, jossa kerroin kuulemani, naapurin vanha emäntä, joka sattui myös olemaan sisällä, sanoi silloin: ”Ny käki paskanti sun, kun kuulit sen kukkuvan ennenkun mittää olit suuhusi pannu.”

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Vapaan valistustyön vainiolta (1941)

Olkoon sen kylän nimi vaikka Saarensyrjä. Me saarensyrjäläiset olemme siksi vaatimattomia, ettemme tahdo itseämme mainostaa ja siksi esiinnymme mieluimmin salanimellä, vaikka se ei olisikaan aivan tavallista sellainen vaatimattomuus. Vähäpätöiset syrjäkylätkin sepustavat itsestään kaikenlaista tyhjänpäiväistä, jota ei kannattaisi painattaa sanomalehteen. Kun allekirjoittanut yli pari vuosikymmentä sitten päätti pikimmältään pistäytyä Saarensyrjässä, unohti hän itsensä sinne eikä ole vieläkään muistanut lähteä pois. Ja niin on käynyt monelle muulle. Sellaista ei voi sanoa joka kylästä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Similät Siekkisen mailla

Pekka Similän (Armas Pietari, s. 1892) äiti Greta Heikintytär Similä (s. 1858) muutti Tyrnävältä Apajaan no 38 emännöitsijäksi. Apaja oli silloin kestikievarina. Talon emäntä oli sairastunut, joten apu oli tarpeen. Gretan äiti oli Inkalan tyttäriä naapurista. Apajan isäntä Pekka Juhonpoika Apaja (alk. Rahko, s. 1849) jäi leskeksi vuonna 1891. Leskimies Pekka sekä lapset Mari, Lippa, Katri ja Jussi asuivat taloa. Greta oli Pekka Apajan kanssa kihloissa, mutta he eivät koskaan avioituneet.

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala - Apaja, 52 Siekkinen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Siekkinen no 52 historia

Ensimmäinen talohistoriikin julkaisu sitten kirjan ilmestymisen! Siekkisen no 52 perusti uudisasukas Perttu Antinpoika Siekkinen (s. n. 1707), hän oli Siekkisen no 23 poikia. 1760-luvulla hänellä oli katselmuksen mukaan rakennukset Hotinkankaalla, Kosusen ja Inkalan tilojen välissä. Seuraava isäntä oli Pertun vävy Paavo Kokko mutta  hänen ainoa poikansa muutti perheineen Tyrnävälle. Kokkojen jälkeen tila menikin jo toisille suvuille. Asukkaita tuli ja meni, sekä kylältä että kauempaa, mm. Hailuodosta ja Paavolasta. Tietäjäksikin sanottu Siekki-Olli eli Olli Juhonpoika Koskela muutti perheineen Oulunsuusta. Ollista onkin tulossa sivustolle mielenkiintoisia tarinoita, Similän Lyylin (s. 1901) ylösottamina. Lyyli asui perheineen Siekkisestä lohkotussa Similän talossa, heistä lisää seuraavassa artikkelissa. Kiitokset … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Sivusto auki vain jäsenille 18.6.2017 alkaen

Kesäinen kuva Määtänsaaresta – rammaria soitetaan. Klikkaa kuvaa isommaksi, tunnistatko muita henkilöitä? Sivusto jää jokavuotiselle kesätauolle. Tauonkin aikana ilmestyy artikkeleja – niitä on nyt ajastettuna n. 20 kpl. Jäsenmaksut on nyt lähetetty sähköpostilla, eräpäivä 13.6. Jos et ole sitä jostain syystä saanut, tarkista varalta myös roskapostilaatikkosi. Massapostitukset saattaa mennä myös sinne. Jäsenmaksunsa maksaneet pääsevät lukemaan sivustoa myös tauon aikana. Kiitos kannatuksesta ja Laitasaaren kylän historiankeruun tukemisesta! – Solja & Sari P.S. Jäseneksi liittyminen / kirjan tilaaminen onnistuvat täällä (klikkaa linkkiä). P.S. 2 Kiitokset jäsenmaksunsa maksaneille – ja uusille jäsenille – laitamme teille pian viestiä, miten pääsette sivustolle tauonkin aikana. Huomioikaa, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Höyryveneen kulku Oulujoella (1880)

137 vuotta sitten alkoi höyrylaivaliikenne Oulujoella Viime torstai-iltana tehtiin koetusmatkustus Oulujoelle valmistetulla ”Laine” nimisellä höyryveneellä. Matkaa jatkettiin aina Paason talon kohdalle, 15 virstaa kaupungista. Vene on hyvin sopiva jokeen ja voimaisa koskessakin. Madekoskesta ei ole ”Laineelle” mitään haittaa. Se ei tarvitse ehkä täyttä voimaakaan siinä käyttää; 65 naulan höyryllä (täysi 85 naulaa) meni vene 25 hengen kanssa hyvin ylpeästi ylös.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti