Kuukausittainen arkisto:elokuu 2016

Kaisa Kosusen elatussopimus 1844

Täten minä Kaisa Kosunen olen holhoojani suostumuksella tehnyt sopimuksen veljeni Perttu Kosusen kanssa, että hän antaa minulle elatuksen kuolinpäivään asti, nimittäin kaksi ja puoli tynnyriä viljaa puoliksi ruista ja ohraa, leiviskän naudan- ja leiviskän lampaanlihaa palvattuna, leiviskän suolalohta, leiviskän suolasiikaa, leiviskän tuoretta kalaa, 1 ½ tynnyriä perunoita, 3 kannua viinaa, 5 leiviskää kahvia, 3 leiviskää sokeria, kannun maitoa Mariasta Mikkeliin, Mikkelistä jouluun puoli kannua ja muuna aikana 3/4 kannua, 5 leiviskää pellavia, yhden lampaan villan talvella ja kesällä kahden, pieksut, joka kolmas vuosi mustat kengät, 4 kappaa suolaa ja lampaannahkaisen karvanutun, ja jos sairastun enkä jaksa hoitaa itseäni, hän hoitaa … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Hangaskankaanlaita no 59 historia

Hangaskankaanlaita (nimenä myös Mähylä ja Hangaskangas) on saanut perustamispäätöksen 27.1.1778. Kuten muutkin uudistilat, se sai 20 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan 1/8 mtl. Ensimmäinen isäntä ja tilan perustaja oli Matti Kaaperinpoika Niska(nen) (s. 1756) – hänen sukuaan asui myös muualla Laitasaaressa. Lue Mähylän historia tästä. Kuvia Mähylästä kaivataan kovasti!

Tallennettu kategorioihin 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Päästäkää meidät siitä pahasta! (1948)

Tuskin tarvinnee sanoa, mikä se on, sillä riitaa rakastava Suomen kansa kaikessa sisukkaassa sapekkuudessaankin lienee kutakuinkin yksimielinen siitä, että kaikenkaltainen säännöstely on vihdoinkin lopetettava. Olkoonkin, että se pahimpina pulan päivinä on ollut välttämätön, ei se ole kaikissa suhteissa auttanut yhtään mitään. Kansanhuollon ”taikalaput” ovat lukemattomissa tapauksissa saaneet jäädä leikkaamatta, kun niitä ei ole ”noteerattu”. Esim. ne lihakortit ainakin maaseudulla olivat pelkkää koreutta. Niillä ei saanut koskaan mitään. Ja lihaa kuitenkin syötiin, niin kuin sitä syödään nytkin. ”Pimeät possut”, pässit sekä muut naudat opetettiin olemaan hiljaa aikansa ja sitten ”pantiin penkkiin” vähin kiljumisin sekä pistettiin poskeen niinikään hissunkissun. Tuliko siitä kenenkään … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Rättäri sai säästöpankin ensimmäisen lainan

Nimellä Muhoksen kunnan Säästöpankki toimintansa aloittaneen pankin perustamispäätös tehtiin kuntakokouksessa 10.2.1887. Pohjarahasto, joka oli suuruudeltaan noin 600 markkaa, tuli hätäapurahastosta, jota oli säilytetty Limingan Säästöpankissa. Senaatin vahvistettua säännöt voitiin pankki avata yleisölle Valkolan talossa 25. huhtikuuta 1888. Ensimmäinen asiakasmerkintä oli lainan myöntämisestä rättäri Heikki Polviselle. Heikki tarvitsi luottoa lunastaakseen osan Siekkinen no 23 tilasta.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 3 Hartikka | Avainsanoina | 1 kommentti