Kuukausittainen arkisto:syyskuu 2015

Vauhkolan isäntä muistelee – kummituksia ja muita (osa 4)

Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Tässä viimeinen osa muistelmista. Kiitokset Ristolle ja Pentille! Joen ylitys oli siihen aikaan erikoista touhua. Joki oli täynnä tukkeja ja niitä piti väistellä ja ohjailla. Puomit oli mm. Malurin kohdalla. Oulujoessa uitiin eikä vesi tuntunut kylmältä. Seurojentalon kohdalla oli loivaa rantaa ja pitkät hiekkasärkät keskellä, siis Yrjänän vastarannalla. Joen yli uitiin monta kertaa. Heinänteon jälkeen illalla mentiin uimaan. Malurin uimapaikkaa sanottiin ruplankukkaroksi. Siinä paikassa oli oja ja syvänne. Jossakin oli ryöstetty pankki tai meijeri ja rosvo saatiin kiinni. Siinä tilanteessa ryöstäjä heitti rahat syvänteeseen.

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen - Kangas-Parviainen, 22 Koistila, 53 Vauhkola, 54 Halonen | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Pesola no 58 historia

Kuvassa on Kekkolan no 28 isäntä Kaarlo Jaakonpoika Pesola (s. 11.2.1832). Kekkolassa asuu edelleenkin sama suku joka sai viimeisimmäksi sukunimekseen Pesola asuessaan nimenomaan tässä talossa. Mistä uudistila sai nimensä, siihen on Ritva löytänyt varteenotettavan selityksen. Mielenkiintoista oli havaita, että yksi Pesolan talon tyttäristä tulee myös omaan sukuuni eli hänestä tuli miniä Ylikiimingin Joloskylän Kokkoniemen no 45 taloon. Lue Pesolan no 58 historiikki tästä.

Tallennettu kategorioihin 58 Pesola | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Maria Laukka – Nuorisolle (18.9.1927)

Nuoriso näyttää yhä enemmän jäävän oman onnensa nojaan. Vanhempi väki ei tahdo heitä ymmärtää. Elämänsä varrella saavutettujen kokemustensa perusteella heillä on vakavammat käsitykset kuin kokemattomalla nuorisolla. Siitä ehkä johtuu, että he tahtoisivat saada nuorisonkin vakavaksi ja menevät vaatimuksissaan niin pitkälle, että tuomitsevat kaiken nuorison toiminnan ja vetäytyvät syrjään. Onpa paikkakuntia, joilla vanhat muodostavat suljetun piirin ja jos nuorisoa sattuu sinne eksymään, on heillä ankarat nuhdesaarnat valmiina, mutta ei mitään rakkaudella annettuja neuvon sanoja. Vanhat ovat saaneet sellaisen epäihanteellisen käsityksen, että ihmiselle riittää sellainen toiminta, mikä on välttämätöntä aineellisen toimeentulon hankkimiseksi. Kun tekee työnsä, syö ja lepää tarpeeksi, muuta ei muka … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero, yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1

Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön kuuluivat hevosten hoitajat, rehunajajat, kengittäjät, teurastajat ym. apumiehistö. Hevosten määrä kasvoi jo vuonna 1942 siinä määrin, etteivät Koivikkoon varatut tilat enää riittäneet, vaan jouduttiin ottamaan käyttöön lisätilaksi lähellä oleva pappilan kivinavetta. Joitakin hevosia sijoitettiin myös  muille naapuritiloille.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Ranta-Keränen, 34 Kortila (pappila), 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Juuret Henttuojan törmällä – sukusaaga Muhokselta

Yksi Laitasaaren historiasivuston kantavista voimista, Raimo Ranta, on saanut useita vuosia kestäneen Perttunen-Henttunen -sukutietojen keruutyön kansien väliin! Kirja tulee painosta kuukauden kuluttua ja sitä voi ennakkotilata Raimolta. Perhetaulujen lähtöhenkilöt ovat Tuomas Pertunpoika Perttunen (s. n. 1668 Oulunsuussa) ja vaimonsa Elin Laurintytär Henttunen (s. n. 1675 Muhoksella). Perhetauluja on 1.931 kpl ja niissä on 11.856 henkilöä. Tauluihin on koottu eri lähteistä löytyvää tietoa ko. perheen elämästä ja asuinpaikoista; sukua sivuavaa Muhoksen sekä Oulujokivarren paikallishistoriaa 1500-luvulta nykypäivään. Kirjassa esitetään myös Tuomas Perttusen ja Elin Henttusen esivanhemmat 1500-luvun alusta alkaen. Sivuja 620 (A4-koko), kuvia 150 kpl. Lankasidottu ja neliväriset, laminoidut kovat kannet.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Puolukassa 1950-luvulla

Oli kaunis syksyinen sunnuntaiaamu Laitasaaressa. Äitini Hanna ja naapurin Helmi olivat käyneet puolukassa lauantaina kaukana kunnan rajalla, jopa osin Tyrnävän puolella. Komeita tummanpunaisia puolukoita he olivat saaneet kerättyä mukavasti, sillä saalista oli tullut 6-7 sankoa molemmille. Siinä olikin kantamista – osa piti jättää metsään piiloon haettavaksi seuraavana päivänä. Lähdimme sitten noutamaan niitä, mukana olivat isäni, äitini sekä naapurin Jenni ja minä. Olin noin 7-8 vuotias ja pieni reppu selässä taivalsin matkaa. Meillä kaikilla oli eväitä sanomalehtiin käärittyinä sekä mehua ja termospullossa kahvia.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , | 1 kommentti