Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2015

Jättiläistarinoita – osa 11, Montan kuolema

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Tämä artikkeli on sarjan viimeinen. Kaikki jättiläistarinat löydät tämän linkin kautta. Kiitos Raimolle näiden kokoamisesta! Mutta koskenhaltiaa ei tämmöinen tuuma ensinkään tyydyttänyt, häntä päinvastoin suututti Montan kavaluus. Hän kosti. Vähän matkaa kosken alapuolella oli vesipyörre, jossa puun näköinen esine pyörien kellui. Montta tunsi sen samaksi kuusoseksi, joka ennen oli ollut hänen purjeenansa ja vast’ikään hänen oivana oppaanansa kosken kuohujen keskitse. Hän päätti ottaa puun ylös ruuheensa, kukapa tiesi miksi tuo vielä voi hyväksi olla. Hän tarttui käsin puuhun, mutta vetikö samassa haltia puuta toisesta päästä, vai mikä lienee, mutta … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rönkön höyrymylly

Kuten tästä lehdestä on aikonansa mainittu, osti viime keväännä talokas Juho Rönkkö Muhokselta vanhanaikaisen ja hylyksi joutuneen höyrykoneen kauppias H. O. Storelta Oulusta perustaakseen höyrymyllyn omistamalleen Rönkön maatilalle Laitasaaren kylässä. Raskaimmat koneen osat siirrettiin jo viime kelin aikana mainittuna kevännä sanotulle paikalle, ehkä vähäisempiä kappaleita lienee jälestäpäinkin toimitettu. Kesän aikana laitettiin perustus ja huoneisto sanottua tarkoitusta varten. Koneen ylöspanemisen sekä muuraustyöt on J. Rönkkö sittemmin itse toimittanut ja kaikki on sattunut tarkoituksen mukaisesti. Hän onkin tunnettu paikkakunnalla teollisuudessa eteväksi mieheksi.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Oulujoen vesistöpalkinto 2014

Laitasaaren historiasivusto on saanut Oulujoen Reitti ry:n tunnustuspalkinnon vuoden parhaasta ympäristökulttuuriteosta. Palkittavan teon on jollain tavalla liityttävä Oulujoen vesistön tunnetuksi tekemiseen, sen virkistyskäytön tai elävän kulttuurin edistämiseen. Sivusto kertoo Laitasaaren ja koko Muhoksen tarinaa vuosisatojen takaa nykypäivään. Sivusto on erittäin laaja ja kasvaa koko ajan. Sivuston eteen on tehty valtavasti töitä ja se on erinomainen esimerkki lajissaan. 1 2 Vastaanotin palkinnon koko upean kirjoittajatiimimme puolesta – erityiskiitokset historian syövereihin syöksymisestä toiselle sivuston päätoimittajalle eli Sarille, huippututkijoille Ritvalle ja Raimolle sekä muille ahkerille kirjoittajillemme! Eikä unohdeta tekniikkaguru Pekkaa! Yhteistyömme on saanut mukavan tunnustuksen. P.S. Kaikki Oulujokeen liittyvät tarinat löydät tämän linkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Arkistolaitoksen tietokannassa ongelmia

Tilojen historiikkeihin linkitetään aina alkuperäiset lähteet, jotka ovat useinmiten joko Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa tai Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen materiaaleissa. Arkistolaitoksen linkit eivät nyt toimi, ohessa tiedote asiasta 22.04.2015 Digitaaliarkistossa käyttökatko Digitaaliarkiston toiminnassa on useita viikkoja kestävä käyttökatko. Käyttörajoitetut digitaaliset aineistot ovat toistaiseksi poissa käytöstä, mutta julkisia digitaalisia asiakirjoja voi tutkia arkistolaitoksen Astia–verkkopalvelun kautta. Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston teknistä ylläpitoa ollaan parhaillaan ulkoistamassa. Osana ulkoistamista aineisto siirretään uudelle palvelimelle. Siirron valmistuttua palvelu toimii jälleen normaalisti. Arkistolaitos pahoittelee asiakkailleen katkoksesta aiheutuvaa haittaa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Rönkkö no 18 historia

Monolan väkeä heinähommissa – oikealla harava kädessä Tytti eli Gunvor Hägglund, vasemmalla Joonas Littow ja keskellä Antti Jaara Kivarista. Taustalla Rönkön rakennuksia. Rönkkö – myös Määttä-Rönköksi mainittu – on, kuten nimestä voi päätellä, yksi monista Määtän taloista Laitasaaressa. Määttä kantatalo – lue lisää tästä Isomäättä no 16 – historiikin kirjoitus kesken – apua kaivataan! Pienimäättä no 17 – lue lisää tästä Määttä-Rönkkö no 18 – lue lisää tästä Määttä-Sieppo no 20 – lue lisää tästä Määttä-Yrjänä no 29 – lue lisää tästä Määttä-Kauppi no 36 – lue lisää tästä Kopsa no 42 – lue lisää tästä Kuten huomaatte – Isomäätän … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kuvien tunnistamista – lapset ja ryhmät

Sanginjokisia Pirttijärvellä juhannuksena 1930 Tuppelan pihassa. Vas. Lohelat Samppa, ed. Heikki ja Väinö. Janne Viittanen edessä, Aarne Kassinen avopäin vaal. takissa, Eemil Honkarinta, Mirja Kaveri, Anne Laurila, Janne Kaveri ja Antti Määttä kaulakkain, Lilja Törmänen valk. hartiahuivi, Lyyli Aho kukallinen huivi, takanaan Helga Parviainen sekä Hilja Grönstrand. Martta Honkarinta ja Iida Mikkonen oik. Kuva: Sinikka Koskenniska Tunnistamattomiin ryhmäkuviin on saatu pari uutta kuvaa sanginjokisista, tarkistakaapa näkyykö tuttuja naamoja? Oheisen kuvan tekstin löysi Pohjois-Pohjanmaan perinnealbumista Pentti Lohela. Entäs tämä talo – kenties Sanginjoelta tämäkin? Linkit tunnistamattomiin lapsiin ja ryhmiin. Aiempi tunnistusartikkeli.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siltala, 58 Pesola, 69 Ylitalo, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kulkija vanhalla Oulu-Muhos tiellä 1600-1800 luvulla

Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. 1 Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 6 kommenttia

Laitasaaren esineistöä – seinäkello

Seinäkello Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Alli Karppinen o.s. Parviainen (Reini eli Saunakangas no 74). Jaakko Parviainen (s. 1889, Allin isä) ostanut sotilaspuustelli Hakkarilan huutokaupasta. Hakkarilassa asuneen maanmittari Sjöholmin vaimo Maria kuoli sydänhalvaukseen vuonna 1896. Marian perukirjassa mainitaan paljon talon irtaimistoa, mm. seinäkello – liekö ollut juuri tämä sama? Leski perheineen muutti Laitasaaresta Kemiin vuonna 1910. Olikohan huutokauppa pidetty näihin aikoihin tai uusien asukkaiden tultua Hakkarilaan?

Tallennettu kategorioihin 25 Hakkarila, 74 Saunakangas | Avainsanoina | Jätä kommentti