Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2014

On valon vuoro

Kaksi pimeyttä kurkotti kättä, aikainen iltapimeä, viipyvä aamuhämärä, harteillemme laskeutuen molemmat. Lumihiutaleitten laulu, jään muotoilemat pilarit, valkoliinapäiset poppelit tajullemme hymisevät kaamosajan viihdykettä torjuen pimeää tunkemasta sydänsyvyyksiimme asti. Mutta tuuli, se ahnehtija kademielinen, pyyhki poppelilta lumihuippulatvat. Harmaus hämärään jäi ikävöiden. Mutta aika, järkkymätön aina käskyn pimeydelle antoi: Peräydy! On valon vuoro! Käännyimme valoa kohti; onnitellen toisiamme uuden vuoden yönä. – Salli Lund, 1969 Hyvää Uutta Vuotta lukijoillemme!

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | 1 kommentti

Hyvää Joulua 2014!

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan; ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan. Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu Jumalan sanan valoa, joss’ sieluin kirkastuu Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa. Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo. Sävel: Jean Sibelius, sanat: Sakari Topelius, suomentaja tuntematon Jäämme joulutauolle – … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – liitupiippu

Ehkäpä joku Kokon no 30 eli Laihiaisen isännistä tuprutteli piippuaan taimenia narratessaan! Vaaleampi piipunpesä on löydetty  Laitasaaresta, Hökkelin putaalta, kun matalan veden aikana oltiin sukulaislasten kanssa rannassa etsimässä “aarteita”. Ja aarrehan löytyikin! Liitupiiput olivat yleisiä 1700-luvulla. Koska ne olivat hauraita, ne katkesivat helposti. Kuinkahan vanhoja lienevät nämä valkoisesta savesta tehdyt piipunpesät? Voit lukea lisää liitupiipuista täältä. Muita vanhoja laitasaarelaisesineitä? Luepa niistä täältä.

Tallennettu kategorioihin 30 Kokko | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mummon luona Monolassa – osa 2

Elämäntoveri Viktor Gideon Aulin (1854-1920), papin poika Lapualta, oli nopea käänteissään. Kun hänet helmikuussa 1878 vihittiin papiksi, hän oli vasta edellisenä päivänä täyttänyt 24 vuotta. Ensimmäisen papinvirkansa hän sai Muhoksen kirkkoherra Samuel Strömmerin apulaisena, ja ensimmäisen esimiehen perheestä löytyi tuleva elämäntoverikin. Muhoksen pappilassa oli kolme viehättävää tytärtä, joista keskimmäiseen, Hedvig Auroraan, tumma ja komea, myöhemmin Oulun kauneimmaksi mieheksi sanottu Viktor Aulin rakastui. Jo kahden kuukauden kuluttua nuorten ensitapaamisesta isä Samuel vihki tyttärensä ja apupappinsa avioliittoon Muhoksen kirkossa. Molemmat olivat papin lapsia neljännessä polvessa.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Petteri Honkarinta, oivallinen kelloseppä

Maamme sanomalehdet juttelivat viime vuoden kuluessa käsityöläisyydestä ja sen edistymisen hitaudesta, mutta koko Suomen suosioksi ja erittäinkin meidän pohjalaisten iloksi sekä kunniaksi löytyy mies Muhoksen pitäjästä Sanginjoen kylästä nimeltä Petteri Honkarinta. Ei missään opissa ollut eikä paljon koko kylästänsä liikkunut koko elämänsä ajalla, mutta on kuitenkin oivallinen kello-seppä. Hän on tehnyt monenlaisia seinäkelloja, joitten seasta on merkillisin yksi, jossa on 5 eri taulua ja 6 viisaria.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Veljekset Suomea puolustamassa

Yrjö Henrik Mertaniemi (sukunimi myös Tyllinoja, s. 28.9.189, k. 21.1958), maanviljelijä, haudattu Muhokselle vapaussodassa Lillierin hiihtojoukoissa, taistelupaikat Ikaalinen, Rykinmäki, Parkano, Luhalahti, Viljakkala, Hämeenkyrö, Mannamäki ja Nokia 1 Johan Emil Mertaniemi (s. 14.2.1899, k. 1.10.1955), maanviljelijä, haudattu Muhokselle talvisodassa 15. SiltaK, Rovaniemi jatkosodassa korpraali, PionP34, taistelupaikat Uhtua, Kuhmo Arvo Jaakko Mertaniemi (s. 20.7.1907, k. 20.5.1979), maanviljelijä, haudattu Muhokselle jatkosodassa 3. Armeijakunnan esikunta Taivalkosken Maijanlammella Otto Lennart Mertaniemi (s. 26.2.1913, k. 30.03.2003), maanviljelijä, haudattu Muhokselle

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Sanginjoen elämänmenosta 1967

Anja Hämäläinen o.s. Lohela lähetti sivustolle artikkelin Sanginjoen elämänmenosta vuodelta 1967. Siinä haastatellaan Anjan isoäitiä Iidaa Lusikan no 62 Harjusta ja kerrotaan Sanginjoen kylän senhetkisestä elämästä, koulusta ym. Lisäksi haastatellaan kauppiasta ja koulun opettajaa Heikki Markkasta. Tässä artikkelissa muutamia poimintoja siitä.  Sanginjokelaiset tarvitsevat postiaseman ja lisää työpaikkoja Ylisanginjoki on noin 50 taloa käsittävä kylä. Kylän väestö saa elantonsa pääasiallisesti maataloudesta. Lisätuloja hankitaan satunnaisista ansiotöistä. Tilat ovat valtaosalta pieniä, viljelysmaat veden vaivaamia. Maatalouden kehityksen jarruna on viljelysmaiden soistuminen. Karjan jalostus on ollut käynnissä jo monet vuodet. Tiloilla on ay-karjaa. Maa- ja karjatalouden hyväksi uurastetaan.

Tallennettu kategorioihin 62 Lusikka, 75 Isokangas, 76 Paasimaa | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti