Kuukausittainen arkisto:helmikuu 2014

Kopsan isäntä Juho Jaakonpoika Kärnä

Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnässä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä. Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 64 Lumiainen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Sikamaisia tarinoita Koivikosta

Sota-aikaan ja sen jälkeen valtion omistaman Koivikon koulutilan sikala oli yksi Suomen siitossikaloista. Kun ruuasta oli kova puute, piti sianlihan ja läskin jalostus saattaa suurempaan tuotantoon. Armeija tarvitsi ruokaa, samoin sota-ajan jälkeen suuret metsä,- rakennus,- ym. työntekijät tarvitsivat ravintoa. Sianlihan ja läskin jalostus oli tärkeää. Metsurien pääruokana oli sianliha ja läski. He paistoivat pannulla rasvaisen lihaläskin ja sekaan ruislepäpaloja – päivän ateria oli turvattu. Koivikossa oli maankuulut jalostuskarjut nimeltään Faruk ja Viikinki. Faruk myytiin jalostukseen Pätiälän kartanoon Asikkalaan vuonna 1962. Myynnistä uutisoitiin paikallislehdessä etusivulla kuvalla varustettuna. Faruk jätti Koivikkoon yli 1500 porsasta, Farukin jälkeläisiä myytiin joka puolelle Suomea.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kopsan emäntä Liisa Kärnä (o.s. Keränen)

Liisa Kärnän (o.s. Keränen, s. 2.1.1872 Kopsa 42) suvun alkuperäinen mieslinjan mukainen sukunimi on ollut Pädz. Tämä todennäköisesti saksalaisesta sotilaasta lähtenyt suku asettui Pohjois-Pohjanmaalle 1600-luvulla. Toinen teoria kertoo nimen olevan slaavilaisperäinen. 1 Jokatapauksessa vierasperäinen sukunimi Pädz muuttui kirkkoherrojen merkinnöissä aluksi muotoon Petz, sittemmin muotoon Päts ja lopuksi muotoon Pähti. Laitasaaren Kopsaan no 42 suku muutti vuonna 1833. Silloin talon nimenä oli Keränen, ja länsisuomalaisen perinteen mukaan Kempeleestä Muhokselle muuttanut Simo Simonpoika Pähti (Simuna, s. 28.8.1790 Kempele) vaihtoi sukunimensä Keräseksi. Tämä sukunimi säilyi suvulla siitä huolimatta, että Simo Pähti parisen vuotta ennen kuolemaansa n. vuonna 1860 palautti talon nimeksi sen vanhan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 42 Kopsa, 54 Halonen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Runontupa

Istun illoistani yhtä yksinäistä. Kahvikulta hellan päällä henkii tuoksuansa tutun kutsuvaista. Kissa nukkuu. Tassut taapertavat lemmen mutkateillä leikkimielin. Liikahtelee lysti töpötassu. Minä yötä kaulaan ypöyksin. Lepopäivän päätän, moitiskelen itseäni tuhlaria torun… Missä lienenkin vain liikuskellut työtä aitoa en totisesti tehnyt. Turhaan harhaillut ja kuljeskellut. …Jospa suostutella runoani sentään illan ilokseni yrittäisin. Maanittaisin niin kuin ystävääni. Sanantuojaani ja vaalijaani. …Ei nyt saavu. Laitumella laukkaa irtipäässyt runon ratsu musta. Riuska jalka. Hulmuharja hurja. Luonnon lahjoittama. Tuskan tuoma. Taitaa torkahdella ritvakoivun kanssa muistaa sydänyötä kesäkuuman menneen monikarva liinaharjan luona. Suostutella sentään, taivutella koitan toista itseäni, parempaani paljon. …Ei se kuule. Suotta suuta soitan. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kopsa no 42 historia

Kopsan no 42 tilan historian kokoaminen on aloitettu jo lähes kaksi vuotta sitten. Pikkuhiljaa tietoja on täydennetty useammankin henkilön voimin – jälleen oiva esimerkki yhteistyöstä tilan asujaimiston selvittelyssä. Erikoiskiitokset Veikko (Maunonpoika) Kärnälle sekä Risto (Erkinpoika) Kärnälle sekä Matti Helevälle, joilta saatiin myös paljon aineistoa ja hienoja vanhoja kuvia. Kuvat viimeistelevät talon tarinan. Kaikkien tietoja lähettäneiden henkilöiden nimet on mainittu Kopsan sivulla.

Tallennettu kategorioihin 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 1, Hiidet ja Lappalaiset

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme. Näiden seutujen vanhimmista asukkaista kertoo kansa Jättiläisten nimellä, ja yleensä tietävät tarinat, että tämä kansa on elänyt näillä tienoin ennen Lappalaisia. Paikoin kumminkin ovat Jättiläiset ja Lappalaiset kansan kertoman mukaan sekoittuneet toisiinsa, niin että ne muodostavat melkein saman käsitteen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lusikka no 62 historia

Matti Lusikan ja isänsä Juho Lusikan puumerkit (1835) – klikkaa kuvaa isommaksi Laitasaaren Sanginjoen Lusikan no 62 historia alkaa viimeistään 1776 kun Oulunsuusta muutti Jaakko Heikinpoika Turkka (s. 1746) – hän oli todennäköisesti tilan perustaja. Perimätieto kertoo, että nimi Lusikka tuli tilalle Sanginjoessa olevasta lusikan muotoisesta mutkasta. Jaakko kirjattiin jo vuonna 1776 henkikirjaan Lusikan nimellä, joten varhaisessa vaiheessa hän on nimen saanut tilalleen ja kirjureiden myötä itselleenkin.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 62 Lusikka | Avainsanoina , | 1 kommentti