Kuukausittainen arkisto:syyskuu 2013

Helian rannassa ja Huovilan koululla

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Oulujoessa oli ihana hiekkaranta Helian kohdalla. Tytöt kävivät yhdessä uimassa. Siellä pestiin myös kesäisin pyykit. Rantaan vietiin suuri rautapata, tuli alle ja pyykit kiehumaan. Aurinkoisina päivinä pyykit kuivatettiinkin pensaiden oksilla rannassa. Pyykkipäivän jälkeen oli mankelipäivä. Mankeli oli pitkä pöytä, jonka päällä pyöritettiin tukkeja, joiden ympärille oli puhtaat lakanat kiedottu. Tukit pyörivät kivipainon alla ja molemmissa päissä oli ihminen pukkaamassa tai työntämässä. Manklauspäivä oli kova, mutta tärkeä päivä Waanalle.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Korvalla Jymynniskan

Kuohuissa keinuu ja kiikkuu summaton tukkien vuo: vaeltaa viiltää, soluu ja soljuu puut, köriläät paljaat, kuoritut, toisia kaarnaisin vaipoin kiviä kolkkaen pitkin ja poikittain, tyrkkivät toistaan ja nostavat noin nupopäätä, kiire  –  elämän piirre kuin noillakin ois nupissaan. Ihminen toimekas puun sahas. Rannalle saatti. Vyörytti taivaltamaan. Meno viuhua koskella saa. Kiiruhda puu! Maa rakentuu. Rehovoimainen kansa saarsalvostansa yhä puurtaa pilviä päin. Kiire on näin. – Salli Lund

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muutto Koivikosta Pömille 1937

Äiti Armida (Salmi, o.s. Koponen) oli huolissaan lisääntyvästä ajoneuvoliikenteestä Koivikossa  lasten vuoksi, kun asuivat Oulu-Kajaani tien varressa. Perhe päätti ryhtyä maatalousyrittäjiksi ja etsivät maatilaa, vaihtoehtoina olivat asutustilat Karppila Rovan lähellä ja Penninkangas. Päätyivät Penninkankaaseen parempien kulkuyhteyksien johdosta. Isä meni ensimmäisen kerran sisälle ostamaansa taloon eteisen ikkunasta, kun mukana ei ollut avaimia.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 56 Penninkangas | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Rovan pysäkki

Rovan pysäkki tuli tutuksi usean vuoden ajaksi aina vuodesta 1966 alkaen, jolloin kävin Oulussa koulua. Polkupyörämatkaa tuli lähes 5 km kotoa pysäkille. Oli mukava pakkasaamuisin nousta lämpimään junaan. Juna oli ns. lättähattumallia – sininen väriltään. Junassa kun  istui, oppi samalla vähän ruotsia, esim. Spotta ej på golvet. Junassa oli erikseen tavalliset osastot ja tupakkaosastot. Jos sattui matkalla janottamaan, niin junan seinällä oli vesipullo ja pahvimukit.

Tallennettu kategorioihin 63 Rovala | Avainsanoina , , | 6 kommenttia

Kansakoulua Huovilassa 1940-50 luvulla

Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana nimien kera – melkein kaikki on tunnistettu. Tunnistatko loput? Oppivelvollisuuteni suoritin Huovilan koulussa. Koulupiiri käsitti Laukan ja Hartikan välisen alueen. Oppilaita kävi myös Oulujoen eteläpuolelta. Opettajia oli kaksi, joskus kolmekin. Koulukyytejä ei silloin ollut – eikä niitä osattu vaatiakaan. Etupäässä kuljettiin jalkaisin ja talvella suksilla. Sota-ajan jälkeen tahtoi olla vaatteista ja kengistä puutetta. Kunta jakoi kenkiä niitä tarvitseville. Huovilan koulu oli tuttu ja turvallinen koulu, ei ollut ongelmia. Opettajat olivat asiallisia hyvin oppilaitten kanssa toimeentulevia. Mitä opettaja sanoi, niin se sana oli laki. Ei siinä kukaan vastaan pullikoinut.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Werolaskelma vuodelta 1877

Wero-kirja 1877 wuoden maksuista Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylästä, n:o 51 7/24 weron Holapan maalta asukas Paavo Paasovaara (eli Räisänen)  Kruunun-werot SMk Penn 8 Rupl. 87 kop. maanperustus-wero (josta luonnossa saapi maksaa Tynn. 17 2/3 kapp. wero-jywiä) kesti-werohinnan jälkeen 54,75 Tynn. 8 2/3 kapp. tihunti-jywiä, frahti-rahan kanssa 5,98 Lohipyynnin-arentia Tynn. 14 1/3 kapp. wakantti-jywiä Tynn. 5 1/3 kapp. wakantti-kauroja 11,72 Laakmannin kapasta 0,68

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Äyrisaalis (1926)

Täällä maaseudun rauhassa on yleensä hyvä olla. Maailman pahuus ei ulotu tänne asti. Suurpolitiikan mainingit sammuvat jo kaupunkien laidassa ensimmäiseen petäjikköön. On erehdys luulla, että ne voisivat riistää meiltä ruokahalun ja unen virkistyksen. Locarno? Geneve?? Kansainliitto??? Hebreaa! Me annamme niille pitkää ja paksua palttua. Meillä on terveet vaistot, ja me kyllä tiedämme, millä asioilla on jotain merkitystä ihmiselämässä. Ainoastaan kaksi asiaa meitä, niin sanoaksemme, lämmittää. Kun meidän nuori voimahurme kohoo syksyllä tähkäin teriin (kirjallinen ryöstö – ei varkaus) ja toisen kerran kevättalvella, jolloin meille myönnetään veroäyrejä, niin sanottuja. Me olemme enimmäkseen maatalousmiehiä, mutta lisäksi meidän hartioillamme on joku virkamies eli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Tärkeä tiedote sivuston lukijoille!

Laitasaaren kylän historiasivusto on rakennettu WordPress -julkaisujärjestelmällä. Tietyt toiminnot järjestelmä toteuttaa lisäosien avulla. Nämä lisäosat päivittyvät monta kertaa vuodessa ja aiheuttavat meille välillä päänvaivaa. Elokuun alussa Jaana teki edellisen päivityksen ja sen myötä havaittiin joidenkin lisäosien toiminnan muuttuneen vähintäänkin erikoisiksi. Niissä oli myös virheitä, joihin emme voi itse vaikuttaa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Oulujokilaakson maatalousnäyttely Muhoksella 1964

Kuvassa Koivikon koulutilan kantakirjatamma Suhinan kunniakirja. Oulujokilaakson maatalousnäyttely pidettiin Muhoksella vuonna 1964, edellinen maatalousnäyttely oli ollut vuonna 1954. Näyttelypaikkana oli Muhoksen kirkonkylä, Jussilantien ympäristö ja Koivikon pellot. Asutusta ei vielä Jussilantien ympäristössä paljonkaan ollut. Näyttelyn porttina oli nykyisin museolla oleva tervavene nostettuna telineitten päälle. Toimin järjestysmiehenä kolmipäiväisessä näyttelyssä – väkeä oli paljon liikkeellä. Konekentät olivat vielä pienimuotoisia ja osaksi hevosaikaakin oli näytteillä. Traktoriaika kuitenkin teki tuloaan. Leikkuupuimureita oli muutamia esillä. Karjatalous oli näyttelyssä etusijalla.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 10 kommenttia

Velimies Matti

Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Velimiehelle sopi porista koirista ja hevosista, ja linnunpesistäkin. Hän sai minut uskomaan, että olen meidän äidin ja isän ihan oikea lapsi, enkä olekaan mustalaisjoukosta otettu. Sisko sen kun varsin vain kiusaa… – Sisarpa oletkin ja vielä minkälainen sisar, viisasteli velimies. – Sinusta saattaa öheytyä oikea ihminenkin.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti