Kuukausittainen arkisto:heinäkuu 2013

Myllynhoitajan tytär, Onteron emäntä

Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Äiti! Äiti rukka istuu hämärässä huoneessa. Isän istuttamaa haapapuuta tutjuttaa ikkunan alla Pohjanlahdelta puohuva syksytuuli. Vanha sokea äiti. Nuorimmaisen viesti yhä viipyy… Voineeko äiti kohtakaan antaa tietoja olemisestaan ja elämästään. – Kuuntele sisäistä omantuntosi ääntä, älä mihinkään pahaan antaudu, siinä silta vaarojen väliin, vanha ja sokea äiti vakavarmasti vastaisi kulkijatyttärelleen jos vastata voisi. Ole rehellinen kaikessa!

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laihiainen no 30 historia

Kokon no 30 tila oli aiemmalta nimeltään Laihiainen, se muutettiin Kokoksi viimeistään vuonna 1905. Tilan historia ulottuu kuitenkin ainakin 1600-luvun loppupuolelle, sillä 1/2 manttaalin Laihiaisen perintötalo näyttäisi noin vuoden 1688 aikoihin jakautuneen kahdeksi 1/4 mtl tilaksi. 1690-luvun lopun katovuosien aikana molempien talojen väki kuoli ja tilat joutuivat kruunulle. 1 Sitten vuoden 1700 talvikäräjille tuli Erkki Martinpoika Kokko ja kertoi haluavansa ottaa viljelykseensä Heikki Laihiaisen 1/4 mtl ja Matti Laihiaisen 1/4 mtl autiotilat Laitasaaressa, mikäli saisi ne yhdeksi tilaksi yhdistettynä kuten ne olivat olleet aikaisemminkin. Koska kukaan ei osannut kertoa mitään tilojen laadusta tai miksi ne aikoinaan oli erotettu, niin määrättiin arviomiehet tutkimaan tilan rakennukset, pellot, niityt jne. 2

Tallennettu kategorioihin 30 Kokko | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Isäni, laivuri Matti Esanpoika Mäkelä

Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Ritva Leinosen lähettämien runojen myötä olemme tutustuneet Salliin ja hänen sujuvasti soljuvaan tekstiinsä. Myös allaolevassa on sanoja, joita ei enää suomenkielessä juuri käytetä – mikä tekee tekstistä vieläkin viehättävämpää. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Isäni oli havainnut aikoinaan maailman meriä purjelaivalla seilatessaan rohkeuden hyvin tärkeäksi ominaisuudeksi. Tositarpeen rajumyrskyssä Intian valtameren myllertäessä. Oudon Etelänristin vilkuttaessa. Elämän monivaiheisilla taipaleilla. Isä lepäsi jo töistään. Haudalle on äiti istuttanut orjantappuran. Villiruusun, joka kukkii kiihkeänä ja tuoksuu kesäisin. – Kyllä maassa maata saa, arveli isä, jos äiti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | 3 kommenttia

Sivuston laskuri ei toimi – mutta lukijamäärät päivittyvät

Jostakin syystä laskuri on tyssännyt lukemaan 72.116. Jaana tutkii asiaa. GoogleAnalyticsin mukaan kävijöitä on sivustolla ollut tähän mennessä 72.612. Tietotekniikka on ihan mahtavaa – silloin kun se toimii!

Tallennettu kategorioihin yleistä | 6 kommenttia

Keräsen torpasta

Vuonna 1980 purettiin Pohjois-Suomen viimeisimpiä torppakontrahteja Halolan tilan torpasta Muhoksella, kun Katri Keränen myi tilan Metsäntutkimuslaitokselle. Tämän torpan kontrahdin teki 4.4.1912 Heikki Heikinpoika Keränen (s. 5.3.1891 Suokylä, k. n. 1967) 1 Muhoksen Halolan tilan omistajien Maria ja Heikki Halosen kanssa. 2 Halola kuului aikoinaan nk. Suur-Laitasaareen. Heikki oli syntyisin Suokylästä ja hänen vanhempansa olivat Heikki Aaponpoika Keränen (s. 18.12.1851 Muhosperä Keränen no 21) 3 ja Emilia Laurintytär o.s. Ähkynen (s. 23.4.1859 Muhos). Asumuksena heillä oli Suokylässä pienoinen torppa. Heikki Aaponpoika oli kelloseppä eli uurmaakari – hänellä oli kaksi veljeä Kustu – joka lähti Amerikkaan – ja toisen veljen eli Aapon (s. 11.5.1859 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Isoisän olkihattu

…ja muitakin Reino Helismaan ikivihreitä kappaleita kuulimme historian ensimmäisessä Laitasaaren kesätapahtumassa Juha Pirilän esittämänä. Vaikka taivas pikkuisen pilveili ja ripsautti kevyen kuuron, seurojentalolle oli saapunut yli 80 vierasta, jos lasketaan Laitasaaren Martatkin mukaan. Päivä sujui suunnitellun ohjelman mukaisesti ja väki tuntui viihtyvän. Yhtään vanhaa esinettä ei jäänyt tunnistamatta – jopa se kuuluisa nahkurin orsi! Tunnistuskisan voittajat saivat palkinnoksi Leskelän Kalevin hienoja puutöitä. Tihisen Eskosta leipastiin Laitasaaren nännikuminheiton mestari – kisa oli tiukka, parikin uusintakierrosta piti tasatulosten vuoksi tehdä. Laji sopii niin miehille kuin naisille – kaikenikäisille ja on todella viihdyttävä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Aku pakinoi – Sävyisä karhu (1925)

Jo vanhat karhupsykologit ovat väittäneet, että karhu huolimatta takkuisesta turkistaan, on verrattain sävyisä otus ja täysin lojaalinen muuhun luomakuntaan nähden, milloin sitä vain ei hätyytetä tai sen ilmeiset edut ja oikeudet eivät satu ristiriitaan erinäisten periaatteitten kanssa. Koiraa karhu tosin ei suvaitse. Mutta kukapa rauhallinen otus koiraa suvaitsisi. Ampua räiköttelevän pyssymiehen lienee myöskin hankala houkutella karhua ojentamaan käpälää ”hyvään päivään”. Kysymme lukijalta, mitä hän pitäisi siitä, että joku äijän köriläs alkaisi tussaristaan räiskytellä tulta ja hauleja lukijan herkimpiä elimiä kohden. Kyllähän taitaisi lukijakin kimpaantua mikäli hän ei vielä olisi siellä, miss´ on sanatonna suu.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laukkukaupasta – joka Vuokkia volottaa, se Iitä iikuttaa

Kunne valivo vualimaisen valmistauhut? Onnakko valivo vualimaisen vaimaloih maih valmistauhut tai vallan asetteleheut? 1 Tuollaisella itkuvirrellä saatettiin ”Ruotsi miehet” eli vienalaiset laukkukauppiaat matkaan perheistään. Vienankarjalaiset juuret omaavia asuu yllättävän paljon Laitasaaressa – moni esi-isistämme on kuullut äideiltään ja vaimoiltaan kyseisenlaisen itkuvirren. Moni vienalainen tuli 1920-luvulla vallankumouksen aikaan Suomeen – ensin Ouluun ja sieltä sitten lähikyliin. Olen aiemmin kirjoittanutkin sivustolle artikkelin otsikolla Karjalaisista – Karjalaisuudesta

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Heikki Pekanpoika Karhun perunkirjoitus 1789

Korivaaran koulupiiri aloitti Karhun talossa, kuva vuodelta 1939 – klikkaa kuvaa. Henkilöiden nimet Taisto Rannan artikkelissa ”Korivaaran koulun ensimmäiset oppilaat” Päivämäärällä 20. heinäkuuta 1789 pitivät lautamiehet Matti Hartikka ja Matti Pelkonen perunkirjoituksen ja omaisuuden arvioinnin Karhun 1/4 manttaalin verotilalla no 7 Laitasaaren kylässä Muhoksen pitäjässä vanhan talonisännän Heikki Pekanpoika Karhun jälkeen, joka kuoli 28. toukokuuta ja jätti jälkeensä kolme avioliitossa syntynyttä lasta, pojan Pekan sekä tyttäret Saaran ja  Valpurin, joista poika Pekka on täysi-ikäinen ja Saara leski, ollut naimisissa ylioppilas Erik Garvoliuksen kanssa sekä Valpuri naimisissa talollisen Juho Kestin kanssa, jotka kaikki olivat läsnä.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina | 4 kommenttia

Oulujoella sattunutta

Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen? Joulukuussa 1929 Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea kun vene kaatui. Martta Keinänen ja karjatalousassistentti Mari Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 18 Rönkkö, 38 Inkala, 6 Tihinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti