Kuukausittainen arkisto:toukokuu 2013

Kalaukkoni

Kalaukkoni!  Verkkosi venyttäin vedit suojasta vesille ehättäin vaikka näyttääkin yltyvän ujeltamaan taas koillinen vanhoissa kujeiluissaan. Jo piipussakin tanssiinsa riehahtaa katonharjalla vonkuu ja loukuttaa. Kalaukkoni!  Polulla vieläkään en kyykkivän koukkuista varttasi nää. …Pihakoirakin närhille ärhentää sana sievoinen meitäkin lähentää… Näin varpua vitsalla virvontaan runonpoluille väännän;  tietää saat: sinä tuhlaajapoikani katumaton olet aikamme tuhlari sietämätön. Tuhatyhdettä touhua toimittain meiltä elämäkin liukuu livahtain. Olen kurkkinut rannalle ruudustain yhä hartaammin kutsuni uudistain: Tule!  Taaperra liinaani valkeaan työn suonista kouraasi kuivaamaan! On pöydälle nostettu leivät ja voi jopa postikin tuoreita lehtiä toi. Minä haukea keitin. Höyryämään sen asetin. Tuoksuen tervehtimään. Vielä loppasin voita ja tilliäkin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Helian elukat

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Hevosia oli Helialla ennen sotia kolme, lehmiä 12–13, kanoja paljon, lampaita toistakymmentä ja sika. Kanat munivat mihin sattui, polttiaispehkoon tai aitan alle. Ne saattoivat hautoa suuren tipupoikueen, jonka toivat sitten ylpeinä nähtäväksi. Tyttöjen piti kerätä munat polttiaispehkoista tai kömpimällä aitan alle niitä hakemaan.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Sibelius kalamatkalla Laitasaaressa (1929)

Mäntylästä, kirkkoherran kesäpaikasta on löytynyt jokin aika sitten useita vanhoja kirjeitä ullakon sahanmuhista, jopa ”vanhan Sampan” ajoilta. Allaoleva referointi ei tosin ole näistä löydöistä. Kirkkoherra Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigrid Strömmer (o.s. Hämäläinen, s. 11.5.1879 Helsinki), jota myös Hilliksi kutsuttiin, kirjoittaa kirjeessään sisarelleen Armi Klemetille 12.6.1935: Kuulen tässä saman aikaa sinfoniakonserttia, Sibeliuksen ihanat sävellykset. Varmaan olette nyt konsertissa, siellä on varmaan juhlahetki.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 40 Kähkönen, 46 Tyllinoja | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Näyttelijä Siiri Angerkosken sukujuuria Laitasaaressa

Näyttelijä Siiri Saimi Angerkosken o.s. Pelkonen (vuodesta 1904 Palmu, s. 21.8.1902 Oulu, k. 28.3.1971 Helsinki) 1 isä hopeaseppä Kustaa Palmu (ent. Pelkonen, s. 3.4.1880) syntyi Laitasaaressa, ilmeisesti hänen vanhempiensa Sakarin ja Marian asuessa Halosessa. Angerkosken äiti oli Hanna Juhontytär o.s. Johansson (alk. Jaara, s. 9.3.1877 Iissä). 2 Kustaa Pelkosen vanhemmat olivat Sakari Riitanpoika Pelkonen (alk. Pikkarainen, s. 15.5.1849 Oulujoki) 3 ja Maria Simunantytär Pussinen (myöh. Niemelä, s. 13.11.1851 Utajärven Niskankylä, Myllyrannan ruukki, k. 1934 Muhos). 4

Tallennettu kategorioihin 54 Halonen, 74 Saunakangas | Avainsanoina , | 6 kommenttia

Kappalainen Gabriel Ståhlberg

Kappalainen Gabriel Ståhlberg kastettiin Raumalla 23.7.1699. Hänen isänsä Georg Fabricius oli Rauman kirkkoherrana vuodesta 1689 lähtien. Ståhlberg vihittiin vuonna 1727 Elsa Groopin kanssa. Hänen isänsä oli puolestaan Oulun pormestari Esaias Groop. Gabriel oli Pudasjärven kappalaisena vuodesta 1725 lähtien mutta joutui kunniariitaan paikallisen nimismiehen kanssa. Sitten hän tuli valituksi kappalaiseksi Muhokselle. Ståhlberg asui Kortilassa no 34, joka oli ensin virkatalona, mutta asuminen siinä oli vaikeaa, koska talo oli huonokuntoinen. Vuoden 1734 käräjillä Stålberg valitti, että Kortila oli kelvoton asunnoksi. Tuolloin talossa oli vain savupirtti, jossa perhe ja palvelusväki yritti tulla toimeen. Päivisin pirtti oli lämmittämisen takia täynnä savua, joten sisällä oleminen mahtoi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 7 Karhu | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Jäidenlähtö 13.5.1929

Valokuvan ottanut Martti Kesäniemi kertoo Oulujoen jäidenlähdöstä 84 vuotta sitten – klikkaa kuvaa, niin näet sen isompana – sekä kuvatekstin Joka asui Oulujoen törmällä, tuli yleensä vuosien varrella tuntemaan joen salaisuuksia. Niinpä myös jäiden lähto tiedettiin muutaman vuorokauden tarkkuudella. Kun minä sain vanhemmilta henkilöiltä tietää tuon odotettavissa olevan jäiden lähdön, oli minun mielenkiintoni kokonaan keskittynyt tulossa olevaan tapahtumaan. Saatoin tuntikausia vain kuljeskella pitkin törmiä tuijotellen jokea.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Marketta Holapan perukirja (1787)

Tämä perukirja kuuluu Heikki Pekanpoika Karhun (alkuaan Laitinen, s. 1719 Holappa no 25 Muhoskylä) toiselle vaimolle Marketta Matintytär Holapalle tilalta Karhu no 7. 22.1.1787 pidettiin perunkirjoitus Henrik Karhun toisen vaimon emäntä Margaretha Matintytär Holapan kuoleman jälkeen. Margaretha kuoli näivetystautiin 19.12.1786, lapsettomana. Hänen omaisinaan mainitaan vain miehensä Henrik ja sisarensa Walborg Matintytär Holappa, jotka olivat paikalla perunkirjoituksessa.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina | 2 kommenttia

Heikinheimot kertovat elämästä pappilassa

Tiedoksenne, että Muhoksen seurakunta järjestää Koortilassa pihaseurat ensi tiistaina 14.5. klo 18. Tilaisuudessa Anna Liisa (o.s. Strömmer, Muhoksen kirkkoherra K. A. Strömmerin pojantytär) ja Pertti Heikinheimo (rovasti Ape Heikinheimon nuoremman veljen Bertil Oskarin vanhin poika) kertovat entisajan elämästä pappilassa. Lisätietoja täältä.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Karhu no 7 historia

Olen kirjoittanut Karhun no 7 tilan historiaa jo monta kuukautta. Sain nyt valmiiksi Karhun pääsavun historiikin – tai niin valmiiksi kuin sen lähdetiedoista koottuna saa. Haasteena oli kyseisessä tilassa se, että se on jaettu useaan eri tilaan ja niitä on sitten myöhemmin yhdistetty muihin tiloihin. Onneksi minulla oli apuna monia ihmisiä, jotka lähettivät tietoja – toinen tieto sieltä – toinen täältä. Näistä ja arkistolähteitä koluamalla sain koottua pääsavun historian.  Suuret kiitokset siis Raimolle, Ritvalle, Soljalle, Lealle ja Jukalle.

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Avainsanoina | 2 kommenttia